Sifonkia ja pitsiä
2
Paras ranta-asu sisältää sifonkia ja pitsiä. Paljon muuta ei tarvita sen lisäksi kuin uikkarit ja hattu. Yyterin reissulla meikäläinen piiloutui joka päivä ison lierihattuni alle, etten vain onnistuisi polttamaan päätäni. Paras keksintö ikinä on rantateltta, jollainen meilläkin on. Minun valkoinen herkkä hipiä ei muuten kestä rantalötköttelyä ollenkaan.
Sifonkia ja pitsiä
Varpaat uppoaa pehmeään hiekkaan, lokkien huuto kantautuu korviin ja meren tuoksu kutittelee sieraimia. Vedän hattua syvemmälle päähäni, ettei aurinko pääse tarttumaan ihooni. Kävelen hitaasti kohti rantaa dyynien takaa kuulen lasten naurun ja vilkkaan jutustelun. Tämä on Yyteri. Suomen lomakesä on vauhdissa ja lämpötila nousee kohti 30 astetta. Kyllä täällä kelpaa viettää rantalomaa.
Tuulenvire tarttuu sifonkisen tunikan helmaan ja heittele helmaa hiljaa sinne tänne. Pitsisten minishortsien lahkeet vilkkuvat aina välillä tunikan alta, kun helma nousee tuulen mukana. Asu suojaa edes hiukan herkkää hipiää ja voin kävellä rauhassa rannalla imien sisääni kaiken mahdollisen tästä rannasta, että jaksan koko pitkän ja synkän talven yli. Tiira lentää ohitseni kohti merta, etsien katseellaan ruokaa.
Mikä ihana olemisen keveys
Kesä on nautintojen aikaa, silloin annetaan jokaiselle aistille herkkuja. Kesän parasta antia on matkailu ja koronan tullessa riesaksemme, meidän perhe on alkanut nauttia lomailustaan Suomessa. Kesäinen Suomi on kyllä ihan toiseksi paras lomakohde, paras on tietenkin Krakova, mutta emme puhu siitä nyt, vaan Suomen upeasta suvesta. Siksi on ihanaa antaa myös ihon nauttia suloisista tuntemuksista, teen useasti jotakin todella herkkää, pehmeää ja suloista. Juuri sellaista, jonka tuuli voi halutessaan nostaa kohti korviakin. Helmaa siis.
Minun ranta-asuni on ommeltu jo vuosia sitten, mutta asu on edelleen kovassa käytössä. Vaikka minulla on todella herkkä hipiä ja se on suojattava aina hyvin, niin haluan siitä huolimatta näyttää kivalle ja sen vuoksi erilaisia ranta-asuja löytyy meikäläiseltä monen monta. Ensi vuonna on pitkästä aikaa suunnitteilla uusi ranta-asu, tänä vuonna enkä viime vuonna ommellut ainuttakaan. Olen halunnut käyttää näitä vanhoja, mutta sain päähäni jälleen yhden tietynlaisen ja se on minun tehtävä.
Kaavatiedot:
- Tunika: La mia Boutique, kesä 2011 tai 2012
- Shortsit: Ei kaavaa
En valitettavasti enää tarkkaan muista minkä vuoden kaava tuo tunika on, mutta ehkä jokin noista kahdesta. Voi toki olla vanhempikin lehti. Mene ja tiedä. La mia Boutique lehteä en ole enää vuosiin nähnyt myytävän missään, itse ostin sitä aikanaan Akateemisesta kirjakaupasta. Sitä tosin ei ole enää sielläkään.
Kesälläkin rannalle voi siis pukeutua kivasti, vaikka tarkoituksena on suojata ihoa paahtavalta auringolta. Vaatteiden kannattaa olla sen verran ohutta materiaalia, että kuivuvat nopeasti vaikka uikkarit olisivat uinnista märät. Itsellä on myös trikoisia ranta-asuja, mutta trikoo ei niin nopeasti kuivu mitä tällainen sifonki esimerkiksi. Asun valintaan liittyy siis muutakin kuin vain se, että se on hyvä suoja rantaravintolaan tai suojaamaan ihoa. Moni asia kannattaa siis huomioida kun valitsee ranta-asua.
Rentoa lauantaita kaikille!
Seuraa minua:
Yyterin lumo
Yyterin dyynit kutsuivat matkailijaa, kuulin korvissa kunnon huutoa, kun lähdimme ajamaan kohti Poria Raumalta. Auto pakattiin hyvissä ajoin mutta ei pidetty kiirettä lähdöllä, sillä sisäänkirjautuminen Yyteri resort&camping oli vasta iltapäivästä. Oli siis hyvää aikaa aamulla tutustua rauhassa Poroholmaan, hypätä uimaankin, sillä olihan lämpötila nousemassa ja aurinko nauroi taivaalla.
Yyterin lumo
Yyterissä meitä odottaisi suloinen pikkuruinen bungalow ja upeat dyynit. Tämä oli meidän road tripin pääkohde ja fiilis oli aika katossa kun saavuttiin lopulta perille, sillä todellakin, lämpö ja aurinko oli vihdoin päättänyt antaa meille ihanan rantaloman. Tämä oli tosiaan paikka, jossa me tykättiin olla ja jossa viihdyimme mukavasti. Härdelli ei meinannut pysyä pöksyissään kun oli kiire päästä rannalle uimaan. Ensin kuitenkin mentiin tutustumaan keittiötiloihin sekä suihku -ja wc -tiloihin. Tehtiin ruoka ja syötiin rauhassa. Tämän jälkeen kerättiin kimpsut ja kampsut mukaan, uikkarit päälle ja ei kun kohti dyynejä.
Kävikin sitten niin, että ei meinattu päästä itse rannalle ollenkaan kun joka kohdassa matkaa jäätiin ihastelemaan ja ihmettelemään alueen upeutta. Oltiin aivan päästä pyörällä, että miten näin upea paikka voi olla Suomessa ja että kyllähän täällä kelpaa rantalomaa kesällä viettää oikein hyvin. Suomi on upea maa kesällä kierrellä, ei siihen tarvita ulkomaan matkoja (paitsi Krakova). Vaikka rannalla tuulikin, niin nautimme olostamme muutaman tunnin, jonka jälkeen veimme tavarat bungalowiin ja lähdimme koirien kanssa ilta reissulle Reposaarelle.
Yyterin ympäristöstä löytyy rannan lisäksi ravintoloita, kylpylähotelli, vaellusreittejä ja seikkailupuistoja nyt ainakin. Me ei nyt tutustuttu muuhun kuin rantaan, sillä olimme päättäneet, että teemme ruoan itse reissullamme ja tutustumme toiste muuhun tarjontaan. Tutkimme myös alueen kehittämistä ja olisikin kivaa, jos sinne saataisiin jonnekin vesihuvipuisto, jossa voisi myös vierailla. Olen myös mäkättänyt siitä, että miksi minugolf on aina täällä niin plääh, kun voisi rakentaa näyttävän minigolf kompleksin kuten on Maarianhaminassa. Se olisi mahtavaa kun olisi jokin rantaan ja veteen liittyvä minikolf olemassa alueella.
Bikinien alaosan olen tehnyt huivista. Linkki koko ranta-asuun löydät tästä.
Reposaari, Pori ja koiraranta
Mitä muuta me hääräilimme? Rantalötköilyä harrastimme eniten, tietenkin mutta teimme muutaman retkenkin. Reposaari oli kohde, jonka halusin ehdottomasti näyttää perheelleni. Täällä asusteli aikanaan kun olin lapsi isoäitini serkku, alue on siis minulle tuttu ja pakkohan minun oli esiteltävä oman lapsuuteni maisemia omalle lapselleni. Reposaari on uinuva ja kaunis pientaloalue, josta löytyy myös yksi kerrostalo. Kyllä, siellä on vain yksi kerrostalo keskellä puutaloja. Punatiilinen talo ei kuitenkaan ole mikään kovin korkea, vaikka jotenkin muistin, että talo on todella korkea valkoinen pilvenpiirtäjä. Näin se lapsen mieli muuttaa asioita.
Reposaarella on hotelleja ja ravintoloita sekä uimaranta. Myös seikkailijat löytävät luontopoluilta nähtävää paljonkin. Tämä suloisen idyllinen pikkukaupunki on nähtävyys ihan sellaisenaankin. Me kävelimme pitkin katuja, kävimme siellä kerrostalolla ja esittelin kirkon. Näimme koko reissun aikana vain kourallisen ihmisiä, niin rauhallista siellä oli. Mieheni oli sitä mieltä, että olin esitellyt hänelle paratiisin, jossa hän oikeasti voisi asua joskus tulevaisuudessa. Itse taas kaipaan kaupunkiin, joten minulle Reposaari olisi enemmänkin kesäkoti.
Reposaarella on nähty myös maailman kuuluja tähtiäkin, nimittäin Isabella Rossellini on 80 -luvulla tupsahtanut Reposaarelle kuvamaan White nights -elokuvaa.
Koiraranta
Tytöt pääsivät myöskin nauttimaan rantalomasta, sillä saivat kahlata lämpimänä kesäpäivänä koirarannalla. Tosin meidän kissamaiset koirat eivät niin välittäneet uimisesta, vaikka laitoinkin molemmat veteen kahlaamaan pois sieltä. Oli sen verran kuuma keli sinä päivänä kun tytötkin pääsivät dyynien syliin, että pakko oli heitä sen verran viilentää, että jalat hiukan kastuivat vedessä. Emme olleet muutenkaan pitkään rannalla, sillä Söpö ei ole kuuluisa sosiaalisuudestaan. Osasimme lähteä hyvään aikaan, kun koiria alkoi valumaan lisää ja tietenkin iso osa koirista oli vapaana. Söpölle tämä on hirvittävä asia, joten poistuimme paikalta ja köröttelimme kohti majapaikkaamme. Mies väki lähti minigolfailemaan ja minä jäin hetkeksi koirien kanssa mökille.
Pori
Pyydän valmiiksi anteeksi porilaisilta, mutta meidän pikainen piipahdus Porin keskustassa oli tosi nopea. Helsinkiläisen on hiukkasen hankala sopeutua paikkaan, jossa kaupat menee hyvin aikaisin kiinni, kun on tottunut siihen, että kaupat on avoinna myöhään iltaan. Tosin me ei siis tosiaan käyty muualla kuin istahdettiin virvokkeilla ja kävelimme kävelytien päästä päähän ja käytiin ostoskeskuksessa, jossa oli vain yksi kauppa auki. Muut olivat menneet kiinni jo aikaisin. Mekin olimme paikalla noin 18.00 joten kauppojen sulkeutuminen niin aikaisin oli meille pienoinen ihmetys. Emme siis viihtyneet Porissa kovin pitkään, ennen kuin dyynit jälleen kutsuivat meitä.
Yyterin rantaloma oli siis meille kunnon seikkailu ja nautimme olostamme niin paljon, että suunnittelemme jo seuraavaa reissua, jonka tekisimme kaikkien lasten kanssa. Toivottavasti se vielä päästään kokemaan jossakin vaiheessa tulevaisuudessa.
Ihanaa viikonloppua kaikille!
Seuraa minua:
LUE MYÖS: