Joskus tuunaukset tulevat esiin heti kun näkee minkä haluaa tuunata, joskus taas kestää aikaa ennen kuin asia kertoo minulle mikä haluaa olla. Mutta kaikkein upeinta on nähdä miten paljon voi yhdestä ajatuksesta saada aikaan kuten nyt tämän postauksen kuusi paitaa on antanut minulle. Ihan hillitöntä nähdä, että koskaan ei kannata heittää tavaraa roskiin vain sen vuoksi, että juuri tällä sekunnilla sitä ei tarvitse. Toki pitää välillä ajatella myös sitä miten paljon voi varastoida. Itse olen nyt siinä kohtaa, että enempää en hae mistään, jos ei ole ihan pakko. Materiaalia löytyy sen verran paljon.
Näiden kuuden paidan yhteiset sävelet ovat aiheuttaneet kyllä sellaisen onnistumisen fiiliksen ja jotenkin tuntuu sille, että nämä ovat minun parhaita töitäni, joita olen koskaan tehnyt. Ainakin näistä olen ollut eniten innoissani vaikka aikaa nämä työt ovat ottaneet ja lopputulos on antanut odottaa vähän pidempäänkin. Uskoisin, että te kaikki saatte inspiraatiota näistä ideoista, jotka teille nyt esittelen.

Olen ennenkin esitellyt mitä kaikkea voi tehdä muutamasta vaatteesta ja niiden jämistä. Mutta jotenkin tuntuu sille, että juuri näiden paitojen kanssa puuhaaminen on ollut erittäin luovaa ja erilaista. Olen saanut nähdä miten moneen muokkautuu ensin ensimmäinen ajatus ja miten sen jälkeen saa vielä monta lopputulosta. Täytyy sanoa, että olen enemmän kuin tyytyväinen. Kaikki työt ovat onnistuneita ja varmasti tulen käyttäneeksi näitä todella pitkään. Jos teitä kiinnostaa, niin teen mielelläni muitakin tämän tyyppisiä postauksia myöhemminkin. Näette mitä kaikkea voi tehdä lopultaan aika pienestä määrästä lumppua.

Paidat on alunperin hankittu Kierrätyskeskuksen ilmaisosastolta ja niiden tarkoituksena oli päällystää iso ilmaisosastolta myös löydetty rahi. Rahin jälkeen oli itsestään selvää, että ompelen lopuista paidoista kivan paidan pojalleni. Mutta tämän jälkeen homma menikin mielenkiintoiseksi ja kaikenlaista tuli tehtyä ja yhdistettyä. Katsotaan siis mitä kuudesta aikansa eläneestä puuvillapaidasta oikein voi saada tehtyä…
Valitsin kuusi paitaa, jotka olisivat keskenään hyvin paljon samanlaisia mutta valitsin myös pari paitaa, jotka poikkesivat näistä neljästä muusta paljon. Ajattelin, että ne toisivat särmää enemmän suunnitelmaani. Lopultaan toteutukset olivatkin ihan jotakin muuta mitä olin alunperin suunnitellut mutta kaikki kuusi paitaa löysi lopulta toisensa jollakin tavoin. Paloja on vielä jäljellä vaikka laitoin ison määrän niitä vielä maailman rumimpaan peittoon. Peitto ei pääse tähän postaukseen, sillä siinä on muitakin paitoja näiden kuuden lisäksi mutta sitä voi kyllä käydä katsomassa täällä.

Minun on ihan pakko todeta, että haastetta minulle tulee eniten juuri tekstiilijätteen työstäminen. Tekstiilijäte on minulle enemmänkin sitä mikä jää yli ensimmäisestä tuunauksesta, jota en vielä miellä leikkuujätteeksi. Leikkuujäte on sitten pienempää silppua, esimerkiksi sitä mistä voi vielä askarrella ja tehdä vaikka niitä joulukoristeita. Lopuksi on ompelujäte, jota muodostuu saumurista sekä langanpätkistä ja tasotuksista yms. Pikku silpusta. Useimmiten leikkuu-sekä ompelujäte menee minulla tyynyjen sisälle. Pyrin siihen, että ihan kaikki tulisi käytettyä, eikä mitään menisi polttouuniin. Siksi juuri tämä on sitä hommaa mitä tosiaan tykkään tehdä ja paljon. Tykkään kyllä myös ihan perus tuunaamisesta mutta tämä on tosiaan jotain yli senkin.

Aikanaan kun muutettiin tänne Helsinkiin takaisin, naapurista löysin Lankamaailman ja voitte uskoa miten meikäläisen kävi. Ostin isoja määriä lankaa, jota edelleen löytyy pussi kaupalla. Kaikki tämän hetkset neuleet on neulottu näistä langoista ja vaikka yritän samalla neuloa langan loppuja pois niin hommaa vaan olisi vaikka miten paljon.
Tätä ihanaa hattaralankaa ostin silloin kaksi isoa pussia ja nyt on yksi pussi kokonaan neulottu, ihan kokonaan. Kilosta tuli siis kaksi neulepaitaa (pitkä ja lyhyt) sekä nyt tämä huivi lopusta langasta. Huivi on hiukan lyhyt mutta se ei ole haitannut kun useimmiten tätä tulee käytettyä harteilla, johon se on sopiva. Lanka on ihanan kevyttä hahtuvaa ja tätä on miellyttävä neuloa vaikka on keinokuitua. Nyt vain pitäisi keksiä mitä toisesta kilosta tekisi.
Vaaleanpunainen/harmaa ei ole ollenkaan minun värini mutta siitä huolimatta tykkään todella paljon tästä värimaailmasta. Jotenkin rauhoittava ja koska tämä lanka on ihanan hattarainen tulee myös hieman romanttinen fiilis kun pukee huivin ympärilleen. Tämä myös on super lämmin ja näinkin vilukissa kuin minä pysyn hyvin lämpimänä.

Onkin ollut pari päivää ihan kamalaa olla ulkona työpäivän aikana kun kylmyys kolottaa, vielä kun ei viitsisi laittaa päälleen keskitalven toppavaatteita, muuten ei pärjää silloin mitenkään. Vaikka on hyvin puettu niin jossakin kohtaa alkaa kylmä kutitella koko kroppaa ja sitten alkaa itku tulla. En tykkää kylmästä yhtää.