Tyhjän vaatekaapin syndrooma
4
Tyhjän vaatekaapin syndrooma, miksi se ei kuulu minun maailmaan. Seison vaatekaapin edessä. Ovessa roikkuu unelmia, hyllyillä toivoa ja henkarissa epätoivo. Siis taas se tunne: ”Ei mulla ole mitään päällepantavaa!” Vaikka kaappi natisee liitoksistaan. Rautalangasta väännettynä: tyhjän vaatekaapin syndrooma.
Tyhjän vaatekaapin syndrooma
Mutta tiedättekö mitä? Sitä ei ole täällä. Ei täällä meillä. Ei meidän kaapeissa. Koska täällä jokainen vaate on lempivaate. Jokainen vaate pääsee päälle. Jokainen vaate ansaitsee paikkansa. Kaappi ei ole museo tai odotushuone, vaan toimiva osa elämää.
Kun kaikki on lempivaatetta, mikään ei jää käyttämättä
Meillä ei piilotella ”kalliita mutta epämukavia”, ”jos laihtuisin viisi kiloa” tai ”ehkä ensi kesänä” -vaatteita. Meillä rakastetaan vaatteita, jotka istuvat tänään. Nyt. Niitä, jotka hymyilyttävät peilissä, eivätkä kiristä nivusista. Jos vaate ei tunnu hyvältä, se ei jää. Piste. Kaappi ei ole terapiahuone väärille ostoksille, se on koti lempivaatteille.
“Mutta entä juhlat?” kysyt ja juhlavasti vastaan: lempivaatteilla!
Moni pelkää luopua juhlavista vaatteista, joita käyttää kerran vuodessa, jos sitäkään. Mutta entä jos juhla on joka päivä? Entä jos puet lempihameen kauppaan tai silkkipaidan siivouspäivään? Miksi säästää parasta vain erityisiin hetkiin, kun elämä on juuri nyt? minun kaapissa ei ole arkea tai juhlaa. On vain elämää ja siihen sopivat vaatteet.
Ei “ehkä joskus”, vaan “tänään heti”
Tyhjän vaatekaapin syndrooma syntyy kompromisseista. Niistä vaatteista, jotka eivät ole ihan hyviä, mutta “menettelee”. No ei. Me emme ole menetteleviä ihmisiä. Me ollaan niitä, jotka pukeutuu villasukkiin villatakkiin ja villiin elämään, joka päivä. Jos vaate ei saa sinua tuntemaan itseäsi itsenäsi, se ei kuulu kaappiisi. Ei tänään, ei huomenna.
Vähemmän on enemmän, kun se on just eikä melkein
Minun kaappini ei pursua, se hengittää. Siellä on tilaa nähdä vaatteet ja itsensä. Kun kaikki on lempparia, et huku valintoihin. Et jää miettimään “mitä tänään päälle”, vaan valitset tunteella. Inspiroidut. Olet kotona kehossasi ja kaapissasi.
Sano hyvästi syndroomalle, valitse vain lempivaatteita
Tyhjän vaatekaapin syndrooma on oire siitä, että kaapissa asuu vaatteita, mutta ei sinua. Tee rehellinen tsekkaus. Kysy jokaiselta vaatteelta: “Laittaisinko sinut päälle tänään?” Jos vastaus on ei, vapauta se. Anna sen löytää koti, jossa se on jonkun toisen lemppari.
Minun kaapissa ei ole tilaa syyllisyydelle. Vain tyyli, tunne ja elämä.
Mukavaa päivää!
Seuraa minua:
LUE MYÖS:
Itse tehty fleeceasu ja mikromuovin haaste
Minun itse tehty fleeceasu on aivan ihana, syy on yksinkertainen. Rakastan eläinkuosia ja lämpimiä vaatteita, mutta samalla kun tätä ompelin perjantaina, niin mietin myös mikromuovia ja niitä haasteita, joita se tuo tullessaan. Miten käytän asua vastuullisesti ja huomioin sen muovin, jota ei välttämättä saada vedenpuhdistamoissa poistettua. Avaan ajatuksiani tässä postauksessa.
Itse tehty fleeceasu ja mikromuovin haaste, ompelua vastuullisesti.
Leopardikuvioinen fleece ja villakoirat pesukoneessa. Miksi polyesterifleecen kanssa kannattaa olla tarkkana?
Tänään ulkoiltiin meren rannassa, ja mun päällä oli ihanan lämmin ja pehmoinen leopardikuvioinen fleeceasu. Rakastan tällaisia kevyitä, mutta lämpimiä asuja, etenkin kun Suomen kevät osaa olla mitä sattuu. Mutta samalla kun nautin mukavuudesta, en voi olla ajattelematta, mitä tämä ihana polyesterifleeceni oikeasti tekee ympäristölle.
Itse tehty, itselle tärkeä, fleeceasuni tarina
Tällä asulla on aika pitkä historia. Kangas on ollut mulla varastossa jo lähes kymmenen vuotta! Ostin sen aikoinaan pojalleni, joka toivoi jumpsuitia. Silloin se jäi kuitenkin ompelematta, ehkä arki vei mennessään. Kangas hautautui kaapin perälle, kunnes nyt muutossa löysin sen uudestaan. Kysyin pojaltani vielä, haluaisiko siitä jotakin, mutta vastaus oli aika yksiselitteinen: ei kiitos. Ja niin päätin tehdä siitä jotakin ihan itselleni. Lopputuloksena syntyi tämä ihana after ski -asu ensi talvea varten, täydellinen vaikkapa mökille, takkatulen ääreen tai vain villasukat jalassa rentoiluun.
- Pusakan kaava on Kotiliesi Käsityö Trikoo -lehdestä
- housujen kaava löytyy Kotiliesi Käsityö 4/2020 -numerosta.
Ompeluvinkit fleecekankaalle
- Käytä pallokärkineulaa (jersey-neula), fleece voi olla herkkä puhki repeämään.
- Älä silitä suoraan kankaan pinnalle, käytä silitysliinaa ja matalaa lämpöä.
- Ompele joustavalla pistonvalinnalla, kuten kolmipistesiksakilla.
- Vältä turhaa purkamista, testaa istuvuus ennen lopullista ompelua.
- Saumuri on hyvä apu, mutta tavallinen kone riittää mainiosti.
Fleece materiaalina, pehmeyden toinen puoli
Fleece on yleisnimi pehmeälle, harjatulle kankaalle, jota käytetään vaatteissa, peitoissa ja muissa lämpöä kaipaavissa tuotteissa. Useimmiten fleece valmistetaan polyesterista eli muovipohjaisesta synteettisestä kuidusta. On olemassa myös puuvillafleeceä, mutta se on harvinaisempaa.
Polyesterifleece vs. puuvillafleece, mitä eroa?
Polyesterifleece:
- Valmistettu muovista (PET)
- Lämmin, kevyt ja nopeasti kuivuva
- Päästää mikrokuituja pesussa
Puuvillafleece:
- Valmistettu luonnonkuidusta
- Pehmeä ja hengittävä
- Ei mikromuovia, mutta suurempi vesijalanjälki
Mikromuoviongelma ja mitä sille voi tehdä
Polyesterivaatteet, etenkin fleece, voivat päästää tuhansia mikrokuituja jokaisessa pesussa. Ne eivät jää jätevedenpuhdistamoon, vaan päätyvät vesistöihin ja eliöihin.
Näin käytät mikrokuidun kerääjää
Guppyfriend-pesupussi:
- Laita fleecevaate pesupussiin.
- Pese muiden vaatteiden kanssa normaalisti.
- Tyhjennä pussin sisälle kertynyt nukka roskikseen – älä huuhtele viemäriin.
PlanetCare-suodatin:
- Asennetaan pesukoneen vedenpoistoputkeen.
- Kerää irtoavat kuidut suodatinkasettiin.
- Vaihda kasetti valmistajan ohjeen mukaan.
Vastuullinen fleecevalinta on mahdollinen
- Suosi kierrätyspolyesterista tehtyjä kankaita.
- Pese harvoin ja viileässä vedessä.
- Käytä pesupussia tai mikrokuitusuodatinta.
- Korjaa ja ompele itse – kierrätä kangas kuten tässä asussa.
Yhteenveto: fleece rakastettuna, mutta harkiten
Tämä leopardikuvioinen asu ei ole vain lämmin ja mukava, se kertoo myös tarinaa. Materiaali on kierrätetty kaapin perältä, ommeltu rakkaudella ja käyttöön vuosien tauon jälkeen. Polyesterifleece ei ole pahis, kun sen kanssa eletään vastuullisesti: tiedostetaan sen hyödyt ja haitat ja tehdään fiksuja valintoja.
Mikään ei ole mustavalkoista. Mutta jokainen valinta on askel johonkin suuntaan ja minä haluan astella kohti parempaa.
Mukavaa päivää kaikille!
Seuraa minua:
LUE MYÖS: