Kaksi kirppislöytöä, yksi yllättävän toimiva asu
0
Kirpputorilla käyminen on vähän kuin aarteenetsintää. Koskaan ei tiedä, palaako kotiin tyhjin käsin vai kahden täydellisen löydön kanssa. Viime viikolla kävi juuri niin. Ensin löytyi neule, sitten hame ja kotona syntyi asu, joka todisti, että Kaksi kirppislöytöä, yksi yllättävän toimiva asu voi olla paljon enemmän kuin osiensa summa. Vaikka osat sopivat hyvin toisiinsa, niin ne keskustelee myös muiden kaapissa olevien vaatteiden kanssa.
Kaksi kirppislöytöä, yksi yllättävän toimiva asu
Jos joku olisi pari viikkoa sitten sanonut, että ihastun vaaleanturkoosiin pitsimäiseen neuleeseen ja valkoiseen pitkään hameeseen, olisin ehkä hieman kohottanut kulmiani. Mutta kirpputoreilla käy juuri näin. Ne onnistuvat yllättämään minut kerta toisensa jälkeen.
Viime viikolla löysin Moody Mondayn neuleen. Se oli niitä löytöjä, joita pitää hetki pyöritellä käsissä ennen kuin tajuaa, että tämä lähtee kyllä mukaan. Neuleessa oli ihana pintaneulos, hieman romanttinen tunnelma ja juuri sopivasti persoonallisuutta.
Hetkeä myöhemmin UFFista löytyi pitkä valkoinen hame. Sellainen, jonka moni ehkä kävelisi ohi ajatellen, ettei tälle olisi käyttöä. Minä näin kuitenkin heti jotain muuta. Pitkä kellottuva helma ja napitus toivat siihen vanhan ajan fiilistä, mutta samalla se tuntui yllättävän modernilta.
Kotona oli pakko kokeilla, miltä nämä näyttäisivät yhdessä. Ja siinä se taas tapahtui. Kaksi täysin erillistä kirppislöytöä löysi toisensa. En väitä suunnitelleeni tätä etukäteen. Joskus parhaat asut syntyvät juuri silloin, kun lakkaa yrittämästä liikaa.
Kirppislöydöt osaavat yllättää
Yksi kirpputorien parhaista puolista on se, ettei siellä tarvitse ostaa kokonaista tyyliä valmiiksi paketoituna. Sen sijaan voi löytää yhden vaatteen kerrallaan. Vähitellen vaatekaappiin alkaa muodostua kokoelma, jonka osat alkavat keskustella keskenään. Juuri niin kävi tämänkin asun kanssa.
Turkoosi neule pehmensi valkoisen hameen ilmettä, ja pitkä helma toi neuleeseen vähän romantiikkaa. Lopputulos oli yhtä aikaa rento, naisellinen ja sellainen, jonka voisin pukea uudelleenkin. Tai oikeastaan monta kertaa.
Ja sitten oli vielä hiukset. Tai tarkemmin sanottuna yksi erittäin itsepäinen hiussuortuva. Olin ilmeisesti saanut päähäni ajatuksen huolettomasta kampauksesta. Hiuksilla taas oli aivan oma visionsa. Jokaisessa kuvassa sama suortuva päätti ilmestyä kasvoilleni kuin kutsumaton vieras. Siinä vaiheessa olisi voinut hermostua. Mutta mitä enemmän kuvia katsoin, sitä enemmän koko hius alkoi naurattaa. Ehkä sekin kuuluu kirppistyyliin, kaikki ei ole viimeisen päälle silitettyä tai täydellistä. Paitsi että… hame olisi ehkä voinut olla.
Stailaus saa kirppislöydöt loistamaan
Minusta kirppislöytöjen paras vaihe alkaa vasta kotona. Silloin vaatteita voi yhdistellä aivan rauhassa ilman kiirettä. Yhtäkkiä joku vaate, joka näytti rekissä vaatimattomalta, herääkin eloon oikeassa seurassa. Siksi pidän enemmän sanasta styling kuin pelkästä ostamisesta. Löytö on vasta ensimmäinen askel. Hauskuus alkaa vasta sen jälkeen.
Tällä kertaa en käyttänyt tuntikausia asun suunnitteluun. Tämä oli oikeastaan pikainen kokeilu. Neule päälle, hame jalkaan ja ulos kuvaamaan. Joskus juuri ne kaikkein spontaanimmat yhdistelmät toimivat parhaiten. Ehkä siksi kirpputorit kiehtovat minua vuosi toisensa jälkeen. Ne eivät tarjoa vain vaatteita, vaan mahdollisuuden nähdä tuttu materiaali uudella tavalla.
Ja vaikka hiussuortuva päätti varastaa jokaisessa kuvassa vähän huomiota, en taida antaa sen haitata. Se muistuttaa siitä, ettei tyylin tarvitse olla täydellistä ollakseen kiinnostavaa. Päinvastoin. Jos asu jää mieleen hiusten, hymyn tai pienen sattuman vuoksi, ehkä siinä onkin juuri se kuuluisa persoonallinen twisti.
Loppujen lopuksi tämä asu maksoi vain murto-osan uuden hinnasta, mutta tuntui silti täysin omalta. Se onkin ehkä kirpputorien suurin taika: koskaan ei tiedä, mikä vaate odottaa seuraavan rekin takana, eikä sitäkään, millaisen tarinan siitä vielä kirjoittaa.
Mahtavaa päivää!
Seuraa minua:
Lisää samanlaisia postauksia: