Eilen seisoin Kirjurinluodon nurmikolla Porissa, käsi kädessä rakkaan ystävän kanssa, ja mietin taas sitä samaa asiaa kuin joka kerta täällä: miksi tämä tuntuu aina niin oikealta. Porin Jazz ei ole vain festivaali. Se on tunne, joka alkaa jo ennen ensimmäistäkään keikkaa ja jatkuu vielä pitkään sen jälkeen, kun viimeinen sävel on vaiennut.

Porin Jazz eilen – Chaka Khanin ja Grace Jonesin vuoksi

Tämä reissu ei ollut sattumaa. Porin Jazz 2017 oli meille tietoinen valinta. Tultiin paikalle kahden nimen vuoksi – Chaka Khanin ja Grace Jonesin. Kun artistilista julkaistiin, päätös oli välitön. Tämä oli nähtävä, koettava ja jaettava yhdessä.

Festivaalitunnelma, joka tuntuu heti tutulta

Porin Jazzissa on jotain ajattoman turvallista. Ihmiset ovat läsnä, tunnelma on rento ja musiikki leijuu ilmassa joka suunnasta. Jazz, soul, funk ja pop sekoittuvat toisiinsa tavalla, joka tuntuu luonnolliselta. Eilen aurinko paistoi sopivan lempeästi ja ilma oli täynnä odotusta.

Kävelimme alueella hitaasti, pysähdyimme kuuntelemaan sivulavojen soundeja ja katselimme ihmisiä ympärillämme. Live-musiikki Porin Jazzeilla ei vaadi kiirettä. Tänne tullaan olemaan, ei suorittamaan. Istumme maahan peiton päälle ja avaamme viinipullon. Nyt vain nautitaan ihanasta kesästä.

Chaka Khan – ääni, joka menee suoraan ihon alle

Kun Chaka Khan astui lavalle, kaikki ympäriltä katosi. Hänen äänensä on jotain, mitä ei voi selittää, se täytyy tuntea. Se osuu suoraan rintaan, herättää muistoja ja saa kehon reagoimaan ennen kuin mieli ehtii mukaan.

Chaka Khanin keikka oli täynnä voimaa, sielua ja kokemusta. Hän ei ollut vain esiintyjä, vaan legenda, joka tiesi tarkalleen, miten yleisö pidetään otteessaan. Jokainen kappale tuntui merkitykselliseltä, ja hetkittäin tuntui kuin hän olisi laulanut juuri meille.

Se oli yksi niistä keikoista, joiden aikana vilkuilet ystävääsi ja näet, että toinenkin tuntee saman. Tätä varten tänne tultiin.

Grace Jones – enemmän kuin konsertti

Grace Jones ei tarjoa pelkkää musiikkia. Hän tarjoaa kokemuksen. Hänen keikkansa oli rohkea, visuaalinen ja täysin omaa luokkaansa. Se oli taidetta, performanssia ja asennetta, kaikkea yhtä aikaa.

Grace Jonesin esiintyminen Porin Jazzeilla oli juuri sitä, mitä toivoimme ja vähän enemmän. Hän täytti lavan karismallaan ja teki selväksi, että ikoni ei pyydä lupaa olla oma itsensä. Se oli voimakas muistutus siitä, miten musiikki ja tyyli voivat olla kannanottoja.

 

Ystävän kanssa koettu hetki jää pidemmäksi aikaa

Festivaalit ovat aina parempia oikeassa seurassa. Porin Jazz ystävän kanssa on enemmän kuin yhteinen keikka, se on jaettu muisto. Me nauroimme, olimme välillä hiljaa ja annoimme musiikin tehdä työnsä.

Pienet hetket jäivät mieleen: jaettu juoma, viltti nurmikolla, hetki ennen seuraavaa esiintyjää, kun aurinko laski hitaasti. Ne eivät näy festariohjelmassa, mutta ne ovat syy, miksi nämä päivät jäävät elämään.

Miksi Porin Jazz tuntuu aina ajankohtaiselta

Vaikka Porin Jazzilla on pitkä historia, se ei tunnu koskaan vanhalta. Porin Jazz 2017 tuntuu yhä eiliseltä, koska tunne on sama joka kerta. Täällä musiikki yhdistää ihmiset, ja hetki tuntuu merkitykselliseltä.

Eilen kotiin lähtiessä olo oli väsynyt mutta onnellinen. Musiikki soi vielä päässä ja tiesin, että tämä päivä palaa mieleen vielä monta kertaa. Chaka Khan ja Grace Jones tekivät tästä Porin Jazzista sellaisen, jota ei unohdeta.

 

 

Seikkailua Itä-Helsingissä ei voita mikään. Kaunis aurinkoinen ilma ja polkypyörä. Siinä on päivän the juttu. Ei muuta kuin reppuun vettä ja ei kun polkemaan kohti Itää. Helsingissä parasta on se, että täällä voi seikkailla omaan tahtiin ihan missä tahansa haluaa ja eri peleillä. Meidän peli on polkupyörät ja niillä mennään.

Seikkailua Itä-Helsingissä

Koska kaksin oltiin, niin päätettiin lähteä myös kunnon pyöräretkelle Itä-Helsinkiin päin. Tarkkaa kohdetta ei ollut mutta päätettiin aloittaa matka Viikin Hakalanniemen ulkoilualueelta ja jatkaa siitä Herttoniemen läpi Laajasaloon. Hakalanniemi jo pelkästään on upeaa aluetta ja kannattaa tehdä patikkaretki sinne. Olemme joskus siellä kierrelleetkin ja tännekkin olen jotain siitä kirjoittanut. Nyt tosin ei jääty sitten sinne vaan jatkettiin matkaa eteen päin. Tällä kertaa näin kyllä Hakalanniemen ihan toisenlaisena kuin ennen, tehtiin ekalla kerralla niin pieni lenkki, että sen upeutta ei juuri tajunnut. Nyt näin ja varmasti tullaan uudelleen vaeltelemaan sinne.

Laajasalo on täysin tuntematonta aluetta meille, ihan ekaa kertaa siellä päin ja kyllä vain on upeaa luontoa ympärillä. Päädyimme upealle Tullisaaren puistolle, joka oli mielettömän kaunista aluetta. Upeaa olisi, jos Aino Ackté’n huvila laitettaisiin kuntoon ja avattaisiin vaikka kahviona. Vaikka keli oli ihana niin paljoa ihmisiä siellä ei ollut. Hyvin hiljaista ja rauhallista. Oli mahtavaa löytää näinkin rauhallinen paikka Helsingistä. Tänne kyllä tullaan uudelleen. Ihan varmasti.

Piti ottaa teille hauska varjokuva mutta tämä ei mennyt niin kuin Strömsössä

Ravintola Pyysaari

Koska lähdettiin reissulle niin nopeasti ja matkalla tajuttiin, ettei oltu syöty yhtään mitään ja kello tikitti jo kolmea, niin oli ihan pakko suunnistaa ensimmäiselle mahdolliselle ruokailupaikalle mikä alueelta löytyi. Ei auttanut kuin polkasta Tullisaarea lähellä olevalle pursiseuralle ja istahtaa Ravintola Pyysaaren merelliseen maisemaan. Suosittelen paikkaa ihan jokaiselle. Ruoka maistui ja oli ihanan rauhallista. Ruokailijat puhuivat ruotsia ja suomea ja olo oli kuin olisi jossakin matkoilla olisi ollut. Täytyy myöntää, että en ole kyllä kaivannut ulkomaille tänä kesänä vaikka ikävä Krakovaan onkin kova. Helsinki on yllätyksiä täynnä ja upea kaupunki.

Tällä alueella on valtavasti vielä nähtävää ja koettavaa, joten palaamme vielä Laajasaloon tutkimaan mitä salaisuuksia se piiloittelee. Meidän matkalle tuli pituutta 30 km ja matka tauttui todella kauniissa vaihtuvassa ympäristössä. Paljon luontoa, merta, rantaa ja mielenkiintoisia asuinalueita. Ollaan tehty hieno valinta lähteä tutustumaan Itä-Helsinkiin.

Tällaisen retken pystyy helposti tekemään myös ilmaiseksi, ottaa vain kunnon eväät mukaan ja valitsee rauhallisen puiston, jossa nautiskelee olostaan. Tullisaari on siihen aika sopiva paikka. Ihan kaikki retket voidaan tehdä kalliisti tai halvalla tai ilmaiseksi. Vaatii vain vähän tekemistä se homma.

Helsinki on vain betoniviidakko

Olen muuten niitä ihmisiä, että minulle ei paljoa kannata tulla sanomaan, ettei Helsingissä ole muuta kuin betonitaloja ja kiireisiä ihmisiä. Pois sieltä ihan keskustasta, vaikka rantaviivaa pitkin niin löytää upeita huviloita ja puistoja, kyllä ihan keskustassa. Helsinki on paljon muutakin kuin makkaratalo.

Kun onnistuin polttamaan itseäni ”Island hopping”- retkellä niin päälleni sujautin ihanan viileän hupullisen tunikan, loistava juuri tälle reissulle ja jalkaan mikroshortsit, jotka on erittäin helppo tehdä omien leggareita apuna käyttäen. Tunikan kaavan löytää Moda 3/11 lehdestä. Kangas on ihanan ohutta ja viileää materiaalia. Täydelliset vetimet tälle reissulle. Mukana keikkui myös virkattu pyöräkassi, jonka tein jo viime vuonna.