Läjä projekti ja sen tiimoilta tekstiilijätteestä tunika. Nyt tuli niin suloinen tunika, että mieli ihan kirkastuu ja haluaa tehdä lisää ja lisää tällaisia tunikoita. Vihdoin on saatu projekti eteen päin yhdellä uudella vaatteella.

Tekstiilijätteestä tunika

Nyt on tosiaan tehty isosti hommia, että saadaan tämä läjä projekti jälleen kunnolla vauhtiin. Kun olen valittanut siitä, että homma ei etene ja ei meinaa saada laatikoita tyhjäksi niin on ihan pakko myös todeta sellainen, että jälleen on yksi laatikko tyhjä. Olo on mitä mahtavin tämän vuoksi. Kyseinen laatikko sisälsi erilaisia paidan osia kuten hihoja, etu-tai takakappaleita ja oli muutamia hartiaosiakin. Loput mitä en enää käyttänyt laitoin koulun askartelukassiin. Täytyy sanoa, että nyt on aika kevyt olo kun taas yksi laatikko on poissa ja kaapissa keikkuu uusi sekametelisoppa tunika.

Tämän tunikan lopputulos oli aika kiva. Tässä on kaikki ne elementit joista pidän. On tilkkumaisuutta, yliampuvaa, pitsiä sekä tietenkin oversize kokoa. Tämän tyylinen tunika tai mekko on todella helppo toteuttaa. Rakenna helmaosa hihaosista niin, että hihan ranneosa tulee kiinnitetyksi yläosaan ja näin helma automaattisesti levenee, jos käyttää etu- tai takakappaleita niin leikkaa kappale hiukan viistoon, helmasta leveämpi mitä yläosasta.

Kun helmaosa on ommeltu sen voi leikata muotoonsa halutessaan. Itse tykkään niin, jotkut jättää helman epätasaiseksi mutta minulle se on liikaa vaan haluan sen epäsymmetriseksi tarkoituksella ja sen lisäksi rakentaa helmaan frillan. Mitään kaavaa siis ei tarvita vaan rakennetaan tunika kappaleiden mukaan.

Päivä luonnontieteellisessä museossa

Meidän pojan lempimuseo on luonnontieteellinen museo, jossa pitää päästä seikkailemaan aina kuin vain mahdollista mutta nyt täytyy kyllä sanoa, että aikansa kutakin ja nyt keskitytään muihin menoihin. On todella mielenkiintoinen kohde ja todella suosittelen paikkaa ihan kaikille mutta meille riittää kyllä nyt. Tänä vuonna käyty jo pariin kertaan täällä. Vaikka miten olisi dinoja ja dinokierroksia niin jossakin kohtaa vaan tulee sellainen olo, että nyt riittää, halutaan jotain muuta. Härdelli ei ihan samaa mieltä ole mutta seikkailunhaluisena otti asian rauhallisesti, että tämä on nyt viimeinen kerta hetkeen kun mennään Luonnontieteelliseen museoon.

Kaikesta huolimatta oli mahtava päivä, joka vietettiin Härdellin kummin kanssa. Oikeastaan aika sama missä aikaa kuluttaa kunhan saa olla niiden tärkeiden aikuisten kanssa tekemässä jotakin lapsen ehdoilla. Jokainen reissu on aina onnistunut reissu kun antaa seikkailun viedä mennessään. Luonnontieteellisen museon käyntiin liittyy aina myös ruokailu ja tällä kertaa Härdelli halusi tiettyä ruokaa ja shän sopi meille oikein hyvin. Massut tuli täyteen ja dinojen metsästäjä/tutkija tuli ravittua niin päästään kuin vartalostaan.

 

 

 

 

 

 

Siivous kannattaa aina

Satuin siivouksen tiimellyksessä löytämään myös jotakin vanhaa lankaa, jossa on joukossa paljetteja. Lanka on kauan sitten ostettu tyttöä varten mutta en ole koskaan saanut aloitettua siitä mitään. Nyt tein vihdoin pipon. Lankaa on vielä paljon jäljellä, että jos tyttö vielä haluaa pipon niin teen hänelle myös samanlaisen. Ohjeita erilaisiin pipoihin löytyy täältä. Itse valitsin ihan peruspipon ohjeen. 

 

Eilen laitettiin vanha farkkutakki uuteen uskoon, tämäkin on helppo tuunaus, vaikka joutuukin ompelemaan ompelukoneella vähän. Itse farkun ompelu on kinkkinen juttu tässä, sillä farkku on paksua ja pitää tietää muutamia niksejä, jotta homma luonnistuu hyvin.

Vanha farkkutakki uuteen uskoon – DIY

Joskus käy niin, että se tuunattu juttu, jonka saat valmiiksi ei sitten olekkaan ihan sitä mitä olet halunnut. Onneksi näissä hommissa on se hyvä, että aina voi tuunata uudelleen. Ja niin tein minäkin kun en vain koskaan tuunattua takkiani käyttänyt.

Ja tuunaus on oikeasti helppo, vaikka vaikeutena on farkun ompelu, joka ei ole ihan helpoimmasta päästä aloittelijoille tai niille, jotka eivät ompele koko ajan, kuten esimerkiksi minä teen. Mutta sillä pääsee pitkälle, kun vaihtaa koneeseen farkkuneulan.

• Farkkutakki (minulla epätasaisesti valkaistu, kerran tuunattu takki)
• Farkunpaloja, pitsiä tai mitä ikinä sattuu olemaan

Tee näin:

• leikkaa kaarrokkeet pois edestä ja takaa (jätä sauman kohdat leikkaamatta)
• Leikkaa takakappaleesta myös
• Asettele leikattuja kohtien alle eri farkkukappaleita
• Ompele kiinni

Näin lopputuloksena on farkkutakki, jota ei muilla ole. Itse pidän kovin lopputuloksesta, jonka sain aikaan tässä. Farkkujen osat antoi takkiin hauskan efektin, joten nekin toimii tässä hommassa hyvin. Paksut kukkakankaat, pitsit tai mikä tahansa mikä itseään miellyttää voi laittaa. Kokeile ja testaile. Seuraavaan voisi laittaa jotain kivaa pitsiä. Jos siis vielä teen tällaisen takin. On kyllä aika hieno.

Takin kaveriksi puin raitapaitani, joka on ollut minulla vuosia ja vuosia. Ainakin sen 10 vuotta ja edelleen kovassa käytössä. Lohtupaita. Ilmaisosastolta olen löytänyt myös nämä farkut, farkut odottavat myös tuunausta, mutta tässä vaiheessa käytän niitä ihan näin. Kun saan joskus aikaiseksi, niin tuunaan nämäkin. Lenkkarit ovat myös Kierrätyskeskuksesta.

Jälleen täyttömäellä

Mikään ei ole niin hauskaa kuin lähteä kiipeämään Vuosaaren huipulle uudestaan, lasten kanssa, päivänä, jolloin saa jännätä tuleeko vettä, paistaako aurinko, tuleeko rakeita vai sataako käärmeitä. Päähänpisto, jota ei saanut pois ennen kuin aloitimme kiipeämisen.

Merikarvian reissu oli sen verran raskas, että meillä ollaan vaan makoiltu, eikä keksitty mitään uutta tekemistä. Tavallaan se ei edes haittaa, aina voi muutaman kerran tehdä jotakin samaa ja sitten aivot taas kirkastuu. Täyttömäestä on kyllä tullut meidän lemppari paikkoja ja täällä viihtyy hyvin. Kunnon seikkailua alusta loppuun. Aikaisemman postauksen voit käydä lukemassa täältä.