Hei, nimeni on Melissa ja olen kenkäfriikki.

Olen viikolla penkonut jälleen kaappeja ja poistanut liian pieniä vaatteita sekä sellaisia juttuja, joita ei enää muutoinkaan ole tullut käytettyä. Eli kiertoon lähti kaksi isoa kassia kenkiä, poikien ja minun vanhoja. Käyttökelvottomiakin löytyi sen verran, että ne hävitettiin toisin. Tässä kohtaa minun ekoajattelu ei kohtaa arkea. Kengät, en vaan kykene vastustamaan niitä. Onneksi olen oppinut hyödyntämään kirppareita tässä hullutuksessani, uusia kenkiä en osta kuin äärimmäisessä pakossa, aikaisemmin olen puhunut, että minun pitäisi hankkia vaelluskengät mutta ei tarvitsekkaan kun vanhemman pojan kengät löytyi varastosta. Hän oli Lapissa vaeltamassa muutama vuosi sitten ja nämä ostettiin silloin hänelle, eihän ne mahdu pojan jalkaan enää ja kengät muutoinkin kunnossa, niin ei tarvitse minulle nyt ostaa uusia. Vaelluskengät kun ovat ainoat kengät, jotka on ostettava uutena, mutta ei nyt.

Olen kuitenkin oppinut luopumaan myös kengistäni, jos en joitain käytä ollenkaan. Siksi en enää tunne huonoa omatuntoa, vaikka välillä ostan enemmän kenkiä kuin olen suunnitellut, useasti käy kuitenkin niin, etten osta yhtään uusia kenkiä. Kirpareilta voi hankkia kenkiä todella halpaan hintaan. Useimmiten kengät ovat käyttämättömiä tai kerran jalassa olleita, paljon näkyy myös mallikappaleita myynnissä. Kierrätyskeskuksessa hinta vaihtelee 0-12€, joskus löytää kalliimmallakin. Omat kalleimmat kengät maksoivat 26€. Niistä tosin maksoikin tuon hinnan oikein mielellään.

Tänä syksynä on muutoinkin vaatekaappini kokenut isoja muutoksia, sillä tyylini on alkanut muuttua hiukan eri suuntaan mitä se on ollut. En kuitenkaan kadota kokonaan runsasta ja rönsyilevää boheemia tyyliäni vaikka pyrinkin muokkaamaan kaapin selliaseksi, että kaikki vaatteet pystyisi yhdistämään toisiinsa. Tähän mennessä minulla on ollut eri tyylin kokonaisuuksia, joita ei oikein ole tullut laitettua samaan aikaan päälleen. Toki edelleen minulla on se puoli myös jota ei yhdistetä tämän erittäin rimpsuisen tyylin kanssa. Kengät hankitaan myös niin, että sopii yleensä kaiken kanssa, muutamaa poikkeusta lukuunottamatta.

Pojan vanhat vaelluskengät sopii hyvin meikäläiselle…

Luin juuri Helsingin uutisista, että kirppiksilläkin on kova kilpailu ja esimerkiksi Hesyn kirppis joudutaan sulkemaan Hakaniemessä. Meillä oli tapana käydä Hesyn kirpparilla kun se oli vielä Maunulassa mutta Hakaniemessä ei olla oltu koskaan. Niin harvoin tulee käytyä siellä päin ja jos mennään, niin kohteet on muualla. Harmillista, että kirppuja menee konkkaan vaikka yhä enemmän ihmiset ostaa kierrätettyä tavaraa. Toivottavasti saavat myytyä kaikki myynnissä olevat tavarat uusiin koteihin ennen kuin sulkevat ovensa.

Minulle kirpputorit on enemmän kuin ostopaikkoja, ne ovat aikamatka menneeseen, vanhat tavarat kertovat mielenkiintoisia tarinoita ihmisistä, muodista ja sisustuksesta. Niin monista asioista. Joskus on kiva käydä hengailemassa kirppareilla, napata ideoita omaan pukeutumiseen tai tuunaukseen. Kirpparit ovat aarreaittoja, joissa tekee yllättäviäkin löytöjä. Oma mielikuvitus alkaa sykkiä ja keksii mitä mielenkiintoisimpia tarinoita tavaran ympärillä.

Jokin aika sitten, vanha soppakulho lauleli minulle kun astuin sisälle Nihtisillan tavarataloon. Pikkuinen, suloinen soppakulho. Näin heti sen suloisen kulhon meillä pöydässä, tarjoilemassa herkullista aurinkokeittoa. Kattauksen ei tarvitse olla pari paria, vaan voi hyvin sekoittaa muita vanhoja astioita, näin saa suloisen boheemin kattauksen, tällä kertaa myös aika romanttisen.
Vuosien etsiskelyn jälkeen ei juuri tarvita kuin pieniä ostoksia, joita hyödyntää.

Nyt kun kirpuilla menee huonosti, niin voisimme kerätä voimamme ja kertoa blogeissamme niistä kirpputoreista, joissa käymme ja nostaa muutama tärkeä löytö esiin. Kertoa miksi valitsemme juuri kirpparit aarteiden löytämiselle!