Oskar Schindlerin jalanjäljissä
18
Oskar Schindlerin jalanjäljissä on omanlaisensa matka Krakovan surulliseen historiaan, siihen historiaan, joka on minulle hyvin henkilökohtainen, kuten on myös nykypäivän Kazimierz. Alueen tragedia on kuitenkin sellainen mitä ei pidä koskaan unohtaa, mutta pitää muistaa myös nykyisyys. Tästä kirjoitin tässä postauksessa.
Monet tietävät Oskar Schindlerin tarinan Schindlerin lista elokuvan kautta ja me päätimme lähteä kiertämään Krakovaa hänen jalanjäljissään. Ainoastaan Plaszow ja Liban Quarry jäi näkemättä poikien kanssa, sillä nuorimmaiseni oli kaatunut ja loukannut jalkansa yhtenä iltana sen verran pahasti, että kävely tuotti vähän kipua. Hänen tahtiinsa siis mentiin. Jalka oli sidottu ja tuki hyvin, lääkettä sai kun tarvitsi. Joten kannattaa olla varovainen kun Krakovassa kulkee, välillä löytyy irtonaisia laattoja kadulta, joihin voi kaatua ja jalka voi pahimmillaan taittua laatan alle, kuten Härdellille kävi.
*****
Oskar Schindler oli keinottelija, joka hyödynsi orjatyövoimaa ja samalla käytti kaiken omaisuutensa näiden ihmisten suojelemiseen. Hän osti ihmisiä, hän elätti heidät, hän lahjoi natseja ja natsijohtajia. Keinotteli ja keplotteli. Sodan loputtua mitkään hänen yrityksensä eivät enää menestyneet ja oli juutalaisten aika auttaa häntä. Schindler oli komea ja karismaattinen mies, joka seisoi omilla jaloillaan sodan loppuun asti, hän kuoli 1974 Saksassa.
Oskar Schindlerin jalanjäljissä
Meidän matka alkaa Schindlerin kotiosoitteesta Straszewskiego 7, jossa aikaisemmin asui Nussbaumin perhe, joka karkoitettiin Krakovan ghettoon. Asunto on kolmannessa kerroksessa. Talo sijaitsee todella upealla paikalla, Wawelin linna on ihan vieressä ja tien toisella puolen löytyy ihana puisto.
Tämän jälkeen matkamme jatkuu Vistula joen yli Podgórzen kaupunginosaan. Täällä sijaitsee Krakovan ghetto sekä Schindlerin emalitehdas, joka on nykyään museona. Ghettomuuria on vähän vielä jäljellä ja muuriin on laitettu muistomerkki. Tämän jälkeen palaamme hiukan taaksepäin ja saavumme Plac bohaterow Gettalle, joka sodan aikana oli nimeltään Plac Zgody. Tämä suuri aukea on ihan ghetton reunalla ja tälle paikalle keräättiin kaikki ne juutalaiset, jotka lähetettiin esimerkiksi Auschwitziin.
Aukean vieressä sijaitsee myös apteekki Pod Orlem, joka toimi sodan aikana vastarintaliikkeen kokoontumispaikkana, nykyään apteekki on museoitu ja se kertoo gheton historiasta, sekä tietenkin pelottomasta apteekkarista, joka auttoi ghetton asukkaita parhaalla mahdollisella tavalla. Pod Orlemin sivuille pääset tutustumaan tästä. Pod orlem on pieni museo, museossa on normaali apteekki ja laboratoria ja apteekkarin koti.
Oskar Schindlerin tehdas
Oskar Schindlerin emalitehdas löytyy osoitteesta Lipowa 4 ja sen tunnistaa erittäin hyvin. Tehdas ei ole vain museo, vaan se on hyvin autenttinen kokemus Krakovan sodan ajan historiaan natsien tuloon ja sen jälkeen kommunististien vallan julmaan otteeseen. Siellä oppii kuka on Hans Frank, Krakovan julma kuvernööri, miten toimi Plaszovin komentaja Amos Göth, millainen mies hän oli ja samalla tutustuu lukuisiin muihin ihmisiin, jotka koittivat selviytyä sodan jaloissa.
Olen nyt käynyt museossa kolme kertaa ja nyt tällä kerralla siellä oli tehty isoja muutoksia. Kierros oli aivan toisenlainen kuin ennen. Nähtävästi museota myös laajennetaan. Jokainen lapsistani on nyt käynyt tehtaassa ja heille se on ollut raju kokemus, myös hyvin kiinnostava kokemus. Museo sai paljon keskustelua aikaan minun ja vanhimman poikani välille. Keskustelua on käyty myös täällä Suomessa ennen armeijaan astumista.
Ihanaa viikonloppua teille kaikille!
Jagiellonian yliopisto
Jagiellonian yliopisto oli meille kiva yllätys, kun lähdimme kiertelemään ja tutustumaan Krakovan vanhaan kaupunkiin. Yliopiston museo on myös erittäin hyvä retkikohde. Tällä kertaa se oli suljettu, olihan sentään pyhäpäivä. Meillä oli kaikkien retkien lisäksi ihan vapaapäiviä, jolloin emme olleet suunnitelleet mitään ihmeempiä. Tämä oli sellainen päivä ja tarkoitus oli kiertää puistoa, joka kiertää vanhankaupungin ympärillä ja käydä kuvaamassa kaupungin porttia. Toki tällä reissulla poikettiin myös Jagellon yliopistossa, sen puistossa ja sisäpihalla. Jagellon yliopisto on upea paikka.
Tänä aamuna oli aikaa nukkua vähän pidempään ja tehdä aamiainen hiukan pidemmän kaavan mukaan. Voitte uskoa, että se teki hyvää. Ei kiire syödä, ei kiire retkien tapaamispaikalle, ei kiire minnekkään. Olla vaan ja ihmetellä. Tämä päivä menee vanhaan kaupunkiin tutustumalla, se oli suunnitelma. Myös hiukan mietittiin, että pitäisikö sitä mennä joulutorin lasten tapahtumaan, mutta ihan hyvä, ettei menty, sillä tori on piukassa ihmisiä. Me saimme kyllä nauttia tunnelmasta, vaikkei tuohon lasten tapahtumaan menty.
Jagiellonian yliopisto
Jagiellonian yliopisto rakennettiin vuonna 1364 ja se on Puolan vanhin yliopisto ja yksi maailman vanhimmista yliopistoista. Yliopiston historia on surullinen, samoin kuin muidenkin maiden yliopistojen, jotka joutuivat natsivallan alle. Vuonna 1939 natsit pidättivät yliopiston 105 professoria ja 33 luennoitsijaa, heidät lähetettiin Sachsenhausenin keskitysleirille ja siitä eteen päin Dachaun keskitysleirille. Natsit tuhosivat maan älymystön ensimmäisenä saavuttuaan Puolaan. Näin tapahtui jokaisessa maassa minne natsit menivät. Tämän pidätyksen jälkeen yliopisto suljettiin.
Sodan jälkeen ei kommunistihallinto ollut sen parempi. Sotaa edeltäviä opetusta inhottiin ja lopulta kommunistihallinto tukahdutti tiedekunnan 1954. Kun kommunisti hallinto kaatui 1991, pääsi Puola jälleen rakentamaan vanhaa yliopistoa uuteen loistoon.
Tänä päivänä yliopistossa on 40 000 opiskelijaa ja Jagiellon yliopisto koostuu 15 tiedekunnasta, humanistiset, lääketiede, oikeustieteelliset, luonnon- ja yhteiskuntatieteet mukaan lukien. Yliopisto on Coimbra-ryhmän sekä Europaeumin jäsen.
*****
Rakastan sitä, että voimme kävellä sinne tänne, ilman suunnitelmia. Sujahtaa sellaisesta ovesta sisään mistä ihmisiä tulee ja menee. Tutustua ympäröivään kaupunkiin ihan kaikessa rauhassa, oppia valtavasti uutta tuosta kaupungista ja sen historiasta. Minua ei haitannut vaikka yliopiston museo ei ollut avoinna, Puistossa ja sisäpihassa oli jo paljon ihmeteltävää ja se antoi kipinän, että enemmän pitää ensi kerralla nähdä. Kävellen näkee ja kokee niin paljon enemmän kuin muilla tavoin kulkiessa. Autolla kun kulkee, näkee vain kadut ja muut autot, ei oikeastaan muuta.
Olin yllättynyt siitä miten helposti pääsin irtautumaan Kazimierzista ja nautin kovasti meidän tutkimusretkestä vanhan kaupungin kujilla ja porteilla. Saatiin huikopalaa seinästä ja nautittiin lämpimiä juomia torin ravintolassa ihanassa lämpöisessä terassissa. Tällaisia toivoisin niin Suomeenkin. Olivat aivan ihania istua ja oleskella.
Krakovan Barbikaani ja kaupungin portti
Krakovan Barbikaani on komea etuvartioston linnoitus, joka on kuulunut aikanaan kaupungin muuriin. Barbikaani on yksi harvoista jäljellä olevia muistoja aikanaan kaupunkia kiertävästä muurista. Tämä goottinen rakennus rakennettiin noin vuonna 1498 ja se on yksi kolmesta vartiotornista, ja toimi aikanaan tarkastuspisteenä kaikille kaupunkiin saapuville. nykyään se toimii museona, mutta tällä kertaa se ei ollut avoinna, koska pyhäpäivä. Tämä on myös sellainen, joka jää seuraavaan kertaan kun menemme Krakovaan.
Oli ihanaa, että olitte reissussa meidän kanssa, mutta nyt me lähdetään kiertämään kaupunkia lisää ja jätämme teidät tähän, ihanaa päivää teille jokaiselle!