Läjäprojekti jatkuu ja tällä kertaa tehdään pikeepaidan jämästä babydoll ja tästä tulikin aika massiivinen, ihan vahingossa. Harvoin teen mitään mustavalkoista saati koko mustaa, mutta tämäkin päivä tuli eteen. Lähdetään liikkeelle…

Pikeepaidan jämästä babydoll

Minulla on useasti suunnattoman suuria vaikeuksia saada kirjoitettua mitään tänne. Aiheista ei ole pulaa mutta olen niin tajuttoman huono kirjoittamaan, että useimmiten jää juttu muutamaan riviin. Välillä kun tuntuu, että kuvat riittää kertomaan tunteista. Tämä kesä on ollut muutoinkin aika vuoristorataa ja tuntuu kuin kesä loppuisi ihan kesken, tarvitsisin enemmän aikaa työelämään palaamiseen. Eikä pidä käsittää väärin, että en haluaisi töihin vaan tarkoitan sitä, että kesä vaan tuntuu nyt jotenkin todella lyhyelle.

En ole saanut läjä projektia valmiiksi, vaikka niin suunnittelin…Teen tätä projektia vielä ensi jouluna näemmä. Ompelu on todella maistunut puulta, vaikka välillä onkin innostunut tekemään yhtä jos toista.
Olen silti onnellinen siitä, että minulla on mahdollisuus tehdä niitä asioita, joita haluan tehdä. Tästä syystä nautin jokaisesta päivästä kuin se olisi viimeinen, sillä huomisesta ei koskaan tiedä. Haluan taltioida ihan kaiken, jotta voin palata muistelemaan jos elämä muuttuu niin paljon, että jäljellä ei ole muuta kuin muistot ja nuo valokuvat. Ammennan voimaa kaikesta siitä mitä teen ja mitä nään, koko maailma on avoinna ja ympärillä on vain mahdollisuuksia.

Tunnekuohuista tekemiseen

Eilen päätin ottaa kaikesta tunnekuohuista huolimatta niskasta kiinni ja sukelsin läjääni. Päällimmäisenä oli pikeepaita tuunauksesta yli jäänyttä materiaalia, kaapista nappasin puuvillakankaan palasen, jonka olen joskus äidiltäni saanut. Niistä sain tehtyä söpön babydoll paidan. Kangasta jäin nippa nappa sen verran yli, että Barbie vaate projektiin saa söpöä materiaalia. Kyllä, minulla alkaa sellainenkin projekti. Barbin vaatteet jaetaan meidän iltapäiväkerhoon, sekä muihin hyväntekeväisyysjärjestöihin, joissa jaetaan tavaroita heille, jotka tarvitsee.

Myöhemmin illalla, lähdettiin miehen kanssa kahden pikku pyörälenkille, tietenkin pitää kaikki mahdollinen käyttää hyödyksi ja kuvata uusin tuotos. Kohta huomaan, että kaikki muut tuotokset on jäänyt kuvaamatta…Lenkki oli lyhyt ja käytiin kaikkein mieluisimmissa paikoissa ajelemassa. On niin vaikea päästää kesästä irti.

 

 

 

Yksi kesäkuun alun ilmaisista kohteista on Haagan upea Alppiruusupuisto. Se on upea juuri tuossa kesäkuussa. Nuorin pojista pitää aluetta viidakkona ja siellä hän jaksoi kirmailla paljon. Mielikuvitus on suuri voimavara.

Haagan upea Alppiruusupuisto

Kesän aikana olen huomannut miten monet postailevat kuvia Alppiruusupuistoista, oli ne sitten Helsingissä tai Turussa. Pakko oli myös itse päästä katsomaan tätä upeutta omin silmin. Haagan puisto on ilmainen ja täällä saa aikansa vierähtämään kyllä helposti. Tuoksu on huumaava ja alue on upea. Kyllä kannattaa käydä katsomassa ja kiertämässä Helsingissä erilaisia puistoja. En tosiaankaan uskonut, että puisto olisi näin upea ja, että kävijämäärä on niin suuri mitä se oli meidän käydessä tuolla. Suosittelen tosiaan käymistä Alppiruusupuistossa, jos tänne eksyy.

Pienelle pojalle puisto oli kokemus, hän oli viidakossa ja koitti etsiä apinoita. Apinoita ei löytynyt kuin hän itse mutta hauskaa oli kuitenkin. Lintuja pongattiin sademetsän pimeistä nurkista ja itikoita juostiin pakoon minkä ehdittiin. Väisteltiin ihmisiä ja kameroita. Tällä reissulla meillä ei ollut omia eväitä mukana ollenkaan, mutta pöytiä löytyy alueelta aika paljon, joten kannattaa nauttia kokemuksesta hiukan enemmän ja ottaa eväät mukaan. Muistathan laittaa roskat roskiin!

Asu, joka sopii alppiruusupuistoon

Päälläni oli vanhasta mekosta tehty uusi mekko, sekä kauan sitten ommeltu pitsineulejakku. Mekko on tuttu kaava Moda 3/06 ja pitsijakku Burda 3/12. Olen aika paljon käyttänyt tänä kesänä samoja kaavoja, en pelkästään sen vuoksi, että ovat lempi kaavoja vaan olen ollut laiska etsimään uusia kaavoja.

Värivalinta on ollut hiukan omituinen, sillä värit ovat hyvin hempeät ja romanttiset, mikä ei ole ihan omiani. Jakku on väristään huolimatta lempparini, jakun ensimatka kanssani oli Riiaan viisi vuotta sitten.

Tässä asussani olen kuin alppiruusu itse, hempeä, romanttinen ja näyttävä. Kengät on muuten hankittu aikanaan ihan uutena. Tuo aika oli vuonna 2007. Voin luvata, että kengät ovat vielä kymmenen vuoden päästäkin käytössäni. Kengät ovat aitoa nahkaa, enkä ole joutunut viemään niitä vielä kertaakaan suutariin.