Kohukirjoitus Hesarissa ravisuttaa

Maanantaina kohistiin ompeluryhmissä, kuin myös blogeissa Helsinginsanomien pääkirjoitusta. Kirjoitus käsittelee pikamuodin vaikutusta ympäristöön. Monet ompelijat miettii tätä aihetta myös oman harrastuksensa kautta. Mikä on oma hiilijalanjälki kun ompelee, miten kankaat tuotetaan. Valtavan suuria asioita ja erittäin hyvä, että näistä puhutaan laajemmaltikkin, ei vain pelkästään pikamuodin kohdalla.

Se on alkanut hiukan vaivata näissä keskusteluissa (en puhu nyt pelkästään kässäharrastajista) vaan ylipäänsä kaikista jotka ottaa osaa keskusteluun, minä mukaan lukien, syyllistetään toisiamme. Ja näin on monet jutut alkaneet vaikuttaa sille, että teit mitä tahansa, teet aina väärin. Tämä ei kuitenkaan pidä ollenkaan paikkansa. Kaikki lähtee seuraavista kysymyksistä, jotka voi itseltään kysyä:

• Mitä
• Miksi
• Mistä

Tarkoitan: Mitä ostan, miksi ostan ja mistä ostan. Tämän jälkeen alkaa muokkaamaan omaa ostokäyttäytymistään. Satsaa laatuun, vain mitä tarvitsee ja tärkeää on ostaa vaatteet paikoista, joissa ilmentyy ekologinen ajattelu. Kirpparit ovat yksi vaihtoehto. Siellä näkee selkeästi miten tuote on kestänyt kulutusta.

Seuraava etappi on se, että käytetään vaatteet itse loppuun, opetellaan korjaamaan vaatteet ja hiukan muodistamaan niitä myös, jos on vanhempia vaatteita tallella. Aina ei tarvitse edes ostaa uutta vaatetta.

Keskustelu on tärkeää ja sitä pitää jatkaa, myös tiedotus uusista innovaatioista olisi hyvä saada uutisiin nopeammin. Kuluttajat harvoin jaksaa alkaa kaivamaan ihan kaikkea sitä tietoa mitä on saatavilla. Se helpottaa kuluttajaa myös miettimään vaihtohetoja kuluttamiselle.

Ja jos halutaan saavuttaa asioita, niin sormen osoittaminen ja syyllistäminen ei tuota tulosta mistään, vaan enemminkin vievät asioita väärään suuntaan. Kierrätyksen mustamaalaaminenkaan ei ole hyvä asia, on hyvä tietää kierrättämisen huonotkin puolet muttei se kokonaan ole sellaista, mitä ei kannata tehdä ollenkaan. Sellaista fiilistä ei pidä luoda, että teit mitä tahansa, teet väärin!

Joten, jutellaan, ohjataan, annetaan vinkkejä mutta ei revitä hiuksista.

Koko asu

• Farkkutakki: H&M, ostettu 2007
• T-paita: Kierrätyskeskus, ilmaisosasto
• Hame: itse tehty kierrätysmateriaaleista
• Kestokassi: Itse tehty
• Lenkkarit: Fila, saatu
• Aurinkolasit: Fida, Tapiola

Kun kaapissa on jo ostettuja vaatteita, vaatteita, joita kuitenkin tulee käyttäneeksi, ei pidä heittää kierrätykseen tai heittää pois. Ne kannattaa käyttää loppuun asti. Se on ekologista kun käyttää sitä mitä jo on. Olen vuoteen 2013 asti ostanut hyvin tehokkaasti kankaita, lankoja ja vaatteita. Näistä vaatteista on jäljellä pieni osa. Iso osa on annettu niille, jotka niitä tarvitsee, osa tuunattu uuteen uskoon, osa muokattu kokonaan toiseen käyttöön ja osa edelleen käytössä. Ja tällä systeemillä jatketaan.

Iso onglema minulla on se, että painoni jojoilee, syy on ihan tuon kilpirauhaslääkityksen. Näin ollen useasti vaikka samaa vaatekokoa olen monta vuotta voinut käyttää, niin kroppa kun kuitenkin minulla muokkaantuu painon mukana, niin osa vaatteista ei rinnuksista enää mene päälle, vaikka muutoin meneekin. Siksi joudun karsimaan välillä reilulla otteella kaappia. Sellainen on edessä nytkin.

Tähän aiheeseen varmasti palataan myöhemmin ja olisi aika myös kirjoittaa hyvistäkin jutuista mitä tällä saralla on myös saavutettu. Se vähän jää nyt jalkoihin, kun keskitytään niin tähän yhteen asiaan vain ja keskustelu pyörii paljon juuri syyttelyn ja syyllistämisen ympärillä. Sillähän tavalla ei saada aikaan sitä mikä on tarkoitus.

Alkusyksyn korkeavyötäröinen hame

En nyt tarkkaan muista, olenko vihjassut jo, että kaappiin ollaan muodostamassa yhtä uutta tyyliä muiden tyylieni rinnalle? Tähän tyyliin olen hankkinut kirppareilta pari juttua ja muutama juttu on vielä hankkimatta. Kaapista myös siivotaan pois kaikki ne vaatteet, jotka eivät päälle enää mene, varsinkin rinnat on minulla sellaiset, jotka aiheuttaa kiristämistä aika nopeasti. Minulla kun paino jojoilee todella paljon.

Korkeavyötäröinen hameeni on osa tätä uutta tyyliä, tähän tyyliin en siis kovin montaa juttua tule ostamaan, sillä voin yhdistellä aika hyvin jo olemassa olevilla vaatteilla luoden sitä mitä nyt haen. Lisäyksiä tyyliin saan myös neuleista, joita olen aloitellut tässä pikku hiljaa. Lankavarastojen tyhjentäminen jatkuu siis edelleen.

Hameeni materiaalit on kierrätettyjä, sain äidiltäni kasan kangasta, tai luulin sen olevan kangasta. Viikattuna oli epämääräinen kasa keskeneräisiä kestokasseja sekä loppuraato entisestä kankaasta. Purkasin kaikki kestokassit ja sain näistä paloista loihdittua itselleni hameen ja Härdelli sai shortsit. Härdellin shortseista onkin kuvia jo blogissani, esimerkiksi täällä.

Myös napit ja shortsien vetoketjut on kierrätettyjä. Napit on saatu jäämistöstä, iso rasia erilaisia nappeja kulkeutunut minulle ja pojan shortsien vetoketju on irroitettu farkuista, jotka ovat niin entiset, etteivät enää toimi siinä tehtävässä, joihin ne on alunperin tehty.

Alkusyksyn korkeavyötäröinen hame on erittäin upea eri mallisten vartaloiden päällä. Korkeavyötärö luo kuvan tiimalasivartalosta vaikka sitä ei välttämättä ole. Se sopii hyvin myös meille muodokkaille, joilta löytyy niin takamusta kuin etumusta. Etumuksella tarkoitan myös mahaa, en vain rintoja. Varma valinta siis tulevaan syksyyn on kaikki korkeavyötäröiset alaosat.

Alkusyksyn korkeavyötäröinen hame on suoraan ysäriluvulta. Kaava on siis oikeasti siltä ajalta Miss B 3/93 lehdestä.  Burdan entinen nuorisolehti Miss B oli monta vuotta minun ihan ehdottomasti paras kaavalehti. Ihania vaatteita, joita voi nyt tänäpäivänä ommella ilman kaavojen muokkaamista.

Ihanaa päivää kaikille!

-Melissa-

Millaiset ovat ostolakon vaikutukset meidän perheessä? Onko tästä mitään hyötyä ja onko tämä kannattavaa?

Aloitin tammikussa ostolakon ja raportoin joka kuukauden viimeinen päivä miten homma etenee kuukauden aikana. Joka kuukausi ymmärsin uutta mutta ostoksia tuli tehtyä tarpeeseen ostolakosta huolimatta. Kesän aikana olen asiaa pähkäillyt ja miettinyt ylipäänsä sitä, että olenko parempi ihminen kun en osta mitään? Koitan jotenkin saada omia ajatuksiani nyt tähän postaukseen.

Ostolakon raportit

• Tammikuu
• Helmikuu
• Maaliskuu
• Huhtikuu
• Toukokuu

Olen kesän aikana tehnyt päätöksen, ettei ostolakko jatku enää pidemälle. On turha jatkaa haastetta, sillä sellaisena kuin sen suunnittelin, ei toteudu. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etten välitä enää yhtään asiasta. Tarkoitus on jatkaa aloitettua matkaa, jonka aloitin vuosia sitten ja lisätä tämän haasteen aikana opitut asiat mukaan. Myös Zero Waste -ajattelu tulee voimakkaana mukaan käsityön puolelle. Ylipäänsä ostolakon vaikutukset meidän perheessä ovat olleet suuret. Myös pojat miettivät tarkkaan ostopäätöksiään, vaikka en pakota heitä ostamaan kaikkea kirppareilta. He siis tekevät hankintoja sekä että. Vanhempi mieluiten tilaamalla, jonka vaikutuksista olemme puhuneet hänen kanssaan myöskin. Eli kyllä, ostolakon vaikutukset meidän perheessä ovat sellaisia, että voidaan sanoa, että suunta on oikea.

Mitä opin?

Opin olemaan entistä tarkempi siitä mitä kaappiin tarvitsen ja mitä vaatteita minun tulee käytettyä eniten. Olen vaatefriikki ja kerään niitä, joten on aika itsestään selvää, että minulla niitä vaatteita on. En myöskään ole minimalisti, eikä minusta sitä tule. Se aiheuttaa niin paljon stressiä ja itsensä soimaamista, että olen jättänyt moisen kokonaan pois ajatuksista.

Minun vaatekaappini on runsaudensarvi ja kengät ovat suurin keräilykohteeni. Ja näin saa ollakkin. Tärkeintä on se, että mistä ostan, mitä ostan ja millaista materiaalia. Tärkeää on myös tarve. Koska olen tunnepukeutuja, jolla ei ole vain yhtä tiettyä tyyliä, vaan minulla on monen monta erilaista tyyliä, joita käytän eri tilanteissa, niin vaatetta ja rompetta pitää olla. Tärkeintä tässäkin on se, että käytän ne itse loppuun asti, kuin se, että roudaan niitä pitkin pitäjää.

Jos ja kun näitä tilanteita on, jolloin tyhjennän kaapit ja laitan vaatteita kiertoon, lähtevät ne suoraan Hope -yhdistykselle, joita ei tulla enää käyttämään ja joita ei kannata lähteä tuunaamaan. Tässä kohtaa on siis vielä tekemistä. Eli ettei kaappiin tule mitään sellaista, joka unohtuisi kaapin perukoille. Tämä on tuonut minulle uudet työkalut avuksi, miten hyödyntää kaapin herkkuja uusilla tavoilla.

Niin kauan kuin vaatteelle/tavaralle on oma paikkansa, niin kauan en huolestu liiasta tavaramäärästä. Ei se määrä minusta parempaa tee. Jatkossakin pyrin siihen, etten osta uusia vaatteita mistään vaatekaupasta tai ylipäänsä uutena. Toki jos kirpparilta löydän uuden vaatteen, joka selkeästi on ensin ostettu tarpeeseen mutta jäänyt käyttämättä, ostan sen. Se on aina ekologisempi vaihtoehto kuin oikeasti uuden hankkiminen. Enkä tarkoita näitä krääsälooseja, joita monissa itsepalvelukirppareilla on.

Lyhyesti

• Mistä ostan
• Mitä ostan
• Mihin tarpeeseen
• Mihin lahjoitan
• Pukeutumisen työkalut

Olenko parempi ihminen?

Olen ihan täsmälleen sama ihminen kuin tammikuussa, kun päätin lähteä soitellen sotaan. Sillä tavoin olen parempi, että olen oppinut asioita ja ottanut niistä onkeeni. Mutta ei ostamatta jättäminen tee minusta mitenkään parempaa. Olen törmännyt siihen ajatteluun, että kun ei osta mitään, niin ei tarvitse enää ajatella mitään. Uskonnollinen askeettisuus on muuttanut muotoaan, mutta onko se lopultaan mitenkään hyvä juttu? Uskon jokaisessa asiassa tasapainoon. Tämän vuoksi valitsen järkevän kuluttamisen. Minulla oli ennen haastetta monta kuukauttakin väliä, ettei tullut käytyä kirppareilla, mutta heti kun aloitin tämän projektin, niin tarpeita alkoi nousta esiin. Toki hyvä kysymys on se, että ovatko nämä olleet todellisia tarpeita. Se nähdään tässä ajan kanssa. Tostaiseksi ovat olleet.

Tärkeää on myös se, että tiedostaa itse miksi lähtee ostolakkoon, mitkä ovat sen vaikutukset. Olen törmännyt tässä siihenkin, että ostolakkoon lähdetään vain muiden vuoksi, voidaan silotella ja sanoa muille, että sä oot ihan paska, mut mä oon hyvä kun en osta mitään. Se ei kuitenkaan ole tarkoitus.

Onko minulla vaatteita yli tarpeen? Kyllä, niitä on ja paljon. En koe olevani siltikään huonompi ihminen kuin se, joka ei osta koskaan mitään tai ostaa vain jos sattuu tarvitsemaan, kun vanhat kengät menee rikki yms. Minulle on tärkeää, etti minun tarvitse mennä ostamaan rikkoutuneiden tilalle kenkiä, kun voin ottaa kaapista toiset. Ja on aikoja jos en löydä kirppareilta mitään, edes tarpeeseen, niin se on ok. Tätäkin tapahtuu oikeasti paljon. Työvaatteita ei tarvitse miettiä ollenkaan nyt syksyllä, kun kaikki löytyy mitä tarvitaan ja vapaa-aikaan on sopivasti, muutama asia puuttuu, niin kuin olenkin tuossa sanonut.

Onko kokeilu kannattavaa?

On, aina kannattaa haastaa itsensä mukaan monissa asioissa. Ostolakko on vain yksi sellainen. Ostolakon vaikutukset näkyvät monin tavoin. Oma ostokäyttäytyminen on vain osa kokonaista vaikutusta. Ekologisesti ajatellen on tärkeää, että vähentää ylimääräistä kulutusta, mutta tärkeää olisi miettiä myös miten kuluttaa ja mistä hankinnat tekee. Minulle uusi tuote on aina rasite luonnolle, oli se sitten miten ekologisesti tahansa tuotettu. Kierrätetty on aina ekologisin.

Jokainen meistä kuitenkin valitsee sen oman tapansa, kumpi on itselle parempi tapa kuluttaa. Ostolakon vaikutukset näkyvät silti lyhyellä tähtäimellä sekä pidemmällä. Se on sen tarkoituskin, mennä itseensä ja tutkia itseään ja omaa käytöstään, omaa suhtautumista ostamiseen, sekä tuotteisiin. Mutta itseään ei kannata hukuttaa kuitenkaan. Minulle siis ostolakon vaikutukset näkyvät lyhyesti mutta ytimekkäästi, suon itselleni kuitenkin asioita, tiettyyn rajaan asti. Sitä rajaa ei ole ylitetty vuosiin, eikä sitä ylitetä.

Nautinnollista viikkoa kaikille!

-Melissa-