Rakas vaatekaappipäiväkirja
2
Rakas vaatekaappipäiväkirja, siitä on jo hetki aikaa kun olen keskittynyt sinuun, vaikka vaatekkaappipäiväkirjan sivuja olen paljon rustaillut. Mutta en ole hetkeen jutellut itse asiasta. Alkuviikosta haluaisin kertoa ja varsinkin asusta, joka on ollut minulla jo hyvän tovin käytössä. Molemmat vaatteet on itse tehtyjä kuitenkin. Tuli todella hyvä fiilis, kun puin nämä kaksi vaatetta yhdeksi asuksi.
Rakas vaatekaappipäiväkirja
Tällä viikolla ei ole ollut ihan maailman parhaat kelit, joten hellevaatteet ovat saaneet jäädä odottamaan parempia päiviä. Koska alkuviikosta oli pakko käydä ostamassa lauantain häihin muutamat tärkeät jutut asuuni, niin pakko oli laittaa vähän vaatetta päälle. Ei voinut kulkea nukkavieruna miten normaalisti tässä kotosalla olen. Tavallaan heti aamusta tiesin jo mitä haluan päälleni, mutten ollut ihan varma toimiiko valitut vaatteet yhdessä. Minusta toimi oikein hyvin.
Asu:
- Lappuhaalarit: Tuunatut
- Puhvihihainen paita: Itse tehty
- Lenkkarit: Levi’s
- Banaanilaukku: saatu lahjaksi
Lappuhaalarit ovat tosiaan tehty vanhoista farkuista, jotka olen aikanaan löytänyt Kierrätyskeskuksen ilmaisosastolta. Jos tällaiset haluaa tuunata, kannattaa lähteä tekemään mahdollisimman isokokoisista farkuista. Silloin homma onnistuu parhaiten. Olen tehnyt lappuhaalareita myös ihan pellavahousuistakin. Eli samalla tavoin voi tehdä eri materiaalien housuista.
UFF löytöjä
Uffilla oli 50% alet muutaman tunnin ja halusin ehdottomasti kiertää Fredan UFFin, jos jotakin pientä löytäisin. Yleensä kannattaa kirppareille pukeutua niin, että voi sovittaa vaatteita ilman sovituskoppia, eli vaikka trikoot jalkaan ja toppi. Mutta koska minulla nyt sattui olemaan ei kirppikselle sopivaa, niin en sovittanut mitään. Suosittelen aina sovittamaan kaiken mitä suunnittelee ostavansa ja useasti sovituskopit ovat täynnä ja jonot pitkät, niin tuo vaatetus helpottaa. Myös hulmuava helmainen hame toimii, sillä hameen alle voi sujauttaa testivaatteen.
Löydöt:
- Minishortsit: Levi´s, saattaa olla itse leikellyt. En ole varma.
- Marimekon raitapaita
Olen todella yllättynyt, että ostin Marimekon paidan. En ole siis Marimekkofani ja ainut kyseisen yrityksen vaate, joka kaapistani löytyy on löydetty Kierrätyskeskuksen ilmaisosastolta. On minulla toki muutama vintage Marimekko, jotka olen säästänyt kuolinpesästä, mutta siis mikään fani en ole, enkä näin ollen ostele uusia tuotteita (mies on ostanut murokulhot tietämättä, että ne on Marimekkoa). Tuo paita vain sopi niin täydellisesti noiden shortsien kanssa, joten oli pakko nuo hankkia. Ei minusta silti Marimekkolaista tule, se on varma.
Upeaa torstaita kaikille!
Seuraa minua:
Farkkuhaalari:
Puhvihihainen paita:
Virkattu mekko ilmaisosastolta
Virkattu mekko löytyi Kierrätyskeskuksen ilmaisosastolta jo muutamia vuosia sitten, hiukan korjailin sitä ja mietin, että laittaisin siihen alushameen. Koskaan en sitä alushametta sitten saanut laitettua ja mekko jäi vähälle käytölle tai oikeastaan en käyttänyt koko mekkoa ollenkaan.
Virkattu mekko ilmaisosastolta
Nyt kun aloin pakata Yyteria varten tavaroita matkalaukkuun, niin käteni osui tähän mekkoon, ilmaisosaston löytöön ja päätinkin ottaa mekon mukaan. Mekko olikin aika monikäyttöinen lopulta, kun heitin uikkarit mekon alle ja vielä hyvin harsomaiset housut, kun vein koirat ennen rannalle menoa. Loistava yhdistelmä, jota voi hyvin käyttää vaikka täällä kaupungissa, toppi vain alle. Mutta itse rannalla en sitten housuissa kulkenut, vaan uikkareiden päälle heitin aina tuon mekon ja tallustelin ravintolaan tai vessaan.
Mekko toimii siis todella hienosti uimapuvun suojana ja samalla myös suojaa hiukan ihoa, vaikka ei mikään UV suoja olekkaan. Oikeastaan nyt siis rakastuin tähän mekkoon, joka on ollut monet vuoden kaapin pohjalla käyttämättä. Tämä onkin se syy miksi en ihan heti lähde hävittämään vaatteita kirppareille yms. Toki jotkin vaatteet ovat sellaisia, että tiedän, etten niitä koskaan tule käyttämään. Tämä ei ollut sellainen.
Ihaninta mekossa on se, että sen on joku omin käsin virkannut. Jokaisen palasen ensin erikseen ja sen jälkeen yhdistänyt ne mekoksi. Mekko oli hiukan kesken kun sen löysin, kaikki langat roikkui nurjalla puolella, jotka päättelin ja näin mekko valmistui lopulta kokonaan. En tiedä miksi mekko jäi kekseneräiseksi ja joutui Kierrätyskeskuksen ilmaisostolle, mutta nyt se saa rauhassa elää minun luonani.
Virkattu mekko: Kierrätyskeskus, ilmaisosasto
Hattu: Porin tori
Uimapuku: itse tehty
Rantaelämään voi tottua
Olen niin seikkailunhaluinen, että tällaiset paikallaan makoilut rannalla ei oikein ole minua varten. En ole koskaan ollut mikään rantaihminen, mutta nyt tuolla Yyterissä nautin kyllä tuosta rannalla makoilusta todella paljon. Olen yllättynyt, pääsin jopa samaan flow tilaan mitä pääsen aina Krakovassa. Mökkeily ja rentoutuminen meren syleilyssä toimii näköjään kun tarpeeksi vanhaksi elää.
Neljä tuntia rannalla ei siis tuntunut missään ja lisää vain köllöteltiin. Merivesi oli lämmintä ja siellä jaksoi rentoutua vaikka miten pitkään. Ja kun oli saanut vatsat täyteen ruokaa ja koirat pääsivät lenkille, oli aika jälleen mennä yöuinille. Dyyneiltä ei vain kertakaikkiaan voinut olla pois. Dyynit huusi koko ajan palaamaan takaisin. Täytyy sanoa, että yöuinnit ovat virkistäviä. Tätä samaa teimme silloin kun asuimme Paloheinässä ja oli todella kuumat päivät, makoiltiin vain koko päivä ja yöllä sitten uimaan. Ai että, miten virkistävää. Kannattaa ihmeessä kokeilla.
Mahtavaa alkanutta viikkoa kaikille!
Seuraa minua:
LUE MYÖS: