Road trip – Kohti Turkua

Yleinen | 24.7.2022

Meidän road trip alkoi huonoissa tunnelmissa, oli kylmä ja sateinen keli, eikä tilanne näyttänyt paranevan ainakaan pariin päivään, kun lähtöpäivä koitti. Pakattiin auto tupaten täyteen tavaraa ja otimme suunnan kohti Turkua, joka oli ensimmäinen etappi meidän reissussa. Suunnitelmissa oli nukkua kaksi yötä anopilla ja viettää yksi päivä kokonaan JukuParkissa. JukuPark kuitenkin jouduttiin hautaamaan kokonaan.

Road trip – Kohti Turkua

Meidän suunnitelmat olivat se, että pääsemme viettämään rantalomaa Suomessa ja vaikka alkureissun aikana ei rantalomaa saatu, niin onneksi loppuaika sitten olikin hyvä ja päästiin nauttimaan rantailusta, vaikka rantaihmisiä emme ole ollenkaan. Tarkoitus oli myös se, että emme nuku hotelleissa, vaan valitsemme leirintäalueet meidän paikoiksi. Ulkona syötiin kerran, eli ruoka tehtiin itse koko matkan ajan. Vain viimeinen yö vietettiin B&B majoituksessa, sillä paikka oli niin ihana, että emme voineet sitä sivuuttaa.

Sulloimme siis meidän pikkuisen punaisen purkin täyteen tavaraa ja lähdimme köröttelemään ykköstietä pitkin kohti sateista Turkua. Matkan jälkeen tajusimme, että olimme ajaneet reissun ihan tyhjällä renkaalla, joten renkaat kannattaa tarkistaa ennen lähtöä. Onneksi ei rengas puhjennut. Meidän auto on pikkuruinen Opel Corsa Swing, vanha mummeli, joka jaksoi hienosti meidän reissun. Autoon oltiin pakattu myös matkajääkaappi, joten ruoan liikuttaminen paikasta toiseen helpottui suuresti ja näin saatiin ruokaa mukaan heti. Vaikka matkajääkaappi veikin tilaa autosta, niin se helpotti monin tavoin liikkumista.

Legendaarinen taukopaikka Lahnajärvi

Koska köröttelimme ykköstietä pitkin kohti Turkua, niin pakkohan oli pysähtyä Taukopaikka Lahnajärvellä, joka on ollut aikanaan suosittu taukopaikka, jossa oli myös uimaranta. Uimaranta on edelleen paikallaan ja käytiinkin istahtamassa siinäkin. Onkin ihanaa nähdä miten matkailijat ovat löytäneet paikan uudelleen. Lahnajärvi oli yksi asia, joka haluttiin ottaa matkaohjelmaan mukaan. Halusimme fiilistellä sitä 70 -luvun road trip fiilistä, kun pikkuruiset autot oli pakattu täyteen kattoja myöden. Ihmiset nautti kesästä ja luonnosta teltoissa. Medän teltta jäi toki kotiin, sillä kolme ihmistä ei meidän telttaan mahdu…

Lahnajärvellä vietimme aikaa hetkisen ja lähdimme köröttelemään kohti Turkua. Tässä välissä ei pysähdyksiä tullut, vaan ajelimme suoraan anopille, purimme auton sen verran mitä oli pakko ja aloimme suunnitella mitä seuraavana päivänä sitten tehtäisiin, kun ei sinne JukuParkkiin sitten mennä. Lopulta päätimme lähteä Nauvoon, olisi kyllä ollut kiva kiertää koko Turun saaristo, mutta se ei nyt aikataulujen takia ollut mahdollista. Nauvoon asti päästiin, kun piti lähteä ajamaan takaisin päin.

Nauvo

Turun saaristo oli helppo valinta, sillä ajatus road tripistä toimi tässä oikein hyvin. Nauvo on myös erittäin kaunis paikka ja nähtävää oli kyllä vaikka millä mitalla. Valitettavasti sade hiukan rajoitti edelleen kaikenlaisen isomman kesäpäivänautinnon, mutta oli kiva kiertää kauppoja ja käydä nauttimassa kakunpalaset. Tehtiin pari ihanaa ostosta myös. Minulla kun on aina pieni tarve ostaa jotakin matkamuistoa paikoista joissa olemme käyneet. Yleensä sellaista, jota voi käyttää. Vintage ja antiikki osasto jäi tällä kertaa laihaksi, mutta miehelle ostettiin suomalaista käsityötä oleva Salon lätsä ja minulle farkut. Poika ei halunnut mitään, sillä häntä kiukutti sade ja se, ettei JukuParkkiin päässyt.

Suosittelen ostamaan kaupasta tiettyä limpparia (Riéme Boissons) pikku kaupasta, Paraisten rannalta kun odottaa lauttaa saapuvaksi. Juuri ja juuri ehtii hyvin ostamaan tätä herkkua mukaansa. On meinaan niin hyvää. Tätä saa kyllä Nauvostakin ostettua. Itse en nimittäin tykkää limppareista yhtään, enkä niitä juurikaan juo mutta tämän join mielelläni. Limppari ei sisällä keinotekoisia makeutusaineita ja se valmistetaan satavuotiaalla reseptillä edelleen. On meinaan hyvää limpparia.

Koska satoi paljon ja meillä oli matkajääkaapissa lounas mukana, joka oli tarkoitus syödä ihan penkeillä mutta sade päivänä valitettavasti homma ei luonnistunut, niin pysäytimme auton rannalle ja söimme autossa, rannalla. Vähän sitä ranta fiilistä siis. Lounaskin oli kyhätty salaatiksi laittamalla kaikki eilinen ruoka yhteen. Oli perunaa, lihapullaa, salaattia, kurkkua, tomaattia ja keitettyä kananmunaa. Kyllä sillä jaksoi taas eteen päin hyvin. Takaisin päin kun tultiin, piipahdettiin vanhemman pojan töissä ja hän pyöräytti meille herkulliset pitsat. Kyllä kelpasi.

Road trip, mitä mukaan?

Mitä siis kannattaa pakata mukaan road tripille, jos yöpyy leirintäalueiden mökeissä? Kirjoitan tähän pikkuruisen listan, mitä kannattaa muistaa ottaa mukaan. Kannattaa myös varautua näissä leirintäalueiden mökeissä siihen, ettei kaikissa ei ole vessaa, suihkua tai hellaa. Yleensä löytyy sängyt, jääkaappi, mikro ja kahvinkeitin.

mitä mukaan:

Lakanat
Keittiövälineet: lusikat, haarukat, lautaset, mukit, kattila, paistokasari.
Suodatinpussit
Kannellisia rasioita

Me ei haluttu viettää pitkiä aikoja tehden ruokaa, joten meillä oli pitkälti pussiruokia mukana. Ja tosiaan se matkajääkaappi oli hyvä apu reissussa, kun pystyi ottamaan jääkaappitavaraa helposti mukaan. Siellä oli meillä yleensä välipalat mukana.

Kannattaa myös tutustua siihen ajoreittiin ja merkata pysähdyspaikat ylös, ihan sitä varten, että ei tarvitse käyttää siihen aikaa sitten ajaessa. Näin helpottuu matkanteko, jos pitää hakea paikka, jossa hetken levätä, käyttää koirat tarpeilla, juottaa ja syöttää matkalaiset. Kun verensokeri laskee, niin kiukkua pukkaa ja perhesota on nopeasti alkanut. Kun on katsottu paikat valmiiksi missä pysähdytään, ei kiukuttelua ehdi syntymään. Toki myös ajon aikana voi nauttia syömisestä.

Mukaan kannattaa ottaa myös rento mieli, mennään ja otetaan ihan rauhassa. Tällainen reissu on raskas, ei vain lapsille vaan myös aikuisille, puhumattakaan eläimistä. Tai meillä ainakin toinen koirista otti reissaamisen hyvin voimakkaasti ja joudummekin nyt miettimään, voimmeko ottaa koiran mukaan seuraavalle reissulle, vai jääkö hän hoitoon ja toinen tulee mukaan?

Farkut: Gristina Gavioli Lätsä: Salon

Ihanaa päivää kaikille!

Seuraa minua:

LUE MYÖS:

Raaseporin linnanrauniot

Kaunis Raasepori

Dönsby B&B

Romanttinen Fiskars Village

Suomenlinnassa sattuu ja tapahtuu

Yleinen | 14.7.2022

6 Likes

Maanantai vietettiin Suomenlinnassa, niin kuin jokaisena kesänä, syksynä ja talvena. Siellä meikäläiset ovat aina. Joka kerta myös sattuu ja tapahtuu vähän kaikenlaista, niin myös tällä kerralla. Mutta siitä kerronkin tuossa alempana enemmän. Meidän retken suunta on jokaisena kesänä yksi tietty ravintola ja se on Nikolai. Tänä vuonna kyseinen vierailu ei ollut ihan kiveen hakattu juttu, vaan saatiin jännittää onko Nikolaita enää tänä kesänä koko alkuvuoden.

Suomenlinnassa sattuu ja tapahtuu

Ennen kuin päästiin Suomenlinnaan asti, haluttiin mieheni kanssa käyttää Flying Cinema lippu, joka meillä on ollut käyttämättä siitä asti kun korona alkoi riehua ympäri maailman. Eli suunta oli tällä kertaa sinne ensimmäiseksi. Nautittiin virvokkeet kun odoteltiin pääsyä sisälle. Koska olimme nähneet jo Suomesta kertovan elokuvan, niin nyt valitsimme tietenkin Helsingistä kertovan pätkän. Täytyy sanoa, että tuo Helsinkiin liittyvä pätkä oli parempi kuin tuo toinen, molemmat toki valovuoden päässä verrattuna Lintsin samaisiin leffohin mutta tosiaan tuo Helsingistä kertova pätkä oli parempi.

Tämän jälkeen suuntasimme Suomenlinnalautalle ja suunnistimme kohti Helsingin parasta paikkaa, Suomenlinnaa. Yleensä meillä on jokin suunta ja suunnitelma, mutta ei tällä kerralla. Kunhan mennään syömään Nikolaihin ja se riittää. Tosin me kyllä kierreltiin vähän joka puolella ennen sitä. Suomenlinna on jo niin tuttu ja on kiva vaan olla ja nauttia elämästä, ei kiire mihinkään, ei yhtään mihinkään. Turistit ovat saapuneet Suomenlinnaan ja heitä olikin jälleen paljon. Varsinkin ruotsinkielisiä pyöri ympärillä isot määrät.

Suomenlinnassa on tosiaan ravintola Nikolai Kustaanmiekalla, josta saa oikeasti Helsingin herkullisemmat pitsat. Jos et usko minua, niin mene kokeilemaan itse. Minä en ole mikään pitsan ystävä ja lähes aina kun mennään pitsalle joudun pettymään. Jos on pitsa mikä ei maistu yhtään millekään tai sitten se ei ole hyvää muuten vain. Myös paikka, jossa Nikolai on, on mieletön. Siinä on ihana istua ja syödä. Toki lokit on riesana ja toivoisin, että aurinkovarjoja olisi enemmän kuin yksi. Suomenlinnassa kun ei niin vain pääse pakoon aurinkoa muualle kuin muuriin, mutta ei sielläkään voi koko ajan olla.

Muistohetki Isin sukalle rantaviivalla

Tänä vuonna ei muistettu ottaa uikkareita mukaan, joten uimaan ei päästy, tosin meren pintakin oli niin korkealla, ettei oikein uimarantaakaan ollut. Tämä myös kostautui meille, tottuneille Suomenlinnassa vierailijoille. Hetkeksi herpaantui mieli ja pelko, vaikka näkikin miten merenpinta oli noussut myös kallioilla. Ei muuta kuin tavarat vain siihen lähelle ja ei kun kuvaamaan. Symphony menee juuri Suomenlinnan ohi ja tietenkin olisi hyvä saada hyvä kuva tänne blogiin.

Miten sitten kävikään?

Aallot syöksyivät kovaa vauhtia kohti meitä ja imu nappasi meidän tavarat. Kaikki lähti imun mukana kohti merta. Härdelli pelasti minun farkkutakin, repun sekä isin repun. Minä pelastin meidän kengät, valitettavasti yksi sukka sekä veden varaan joutunut Härdellin puhelin menetettiin. Puhelin tosin saatiin kiinni, mutta se on menetetty. Se lähtee tosin huoltoon, kun minun viime syksynä tuhoutunut puhelimeni.

Mitä opimme tästä?

Kuuntele itseäsi, kun se sanoo: Älä vie tavaroita lähelle vesirajaa. Se minun sisäinen ääni huusi kovaa, että tavarat pitää jättää kauas, mutta enhän minä sitä nyt kuullut. Tämän vuoksi sitten pidettiin muistohetki menetetyille asioille rannalla ja jatkoimme reissua märkinä kohti laituria, matkalla nappasimme jäätelöt kioskista ja lokki repi minua hiuksista, kun koitin taistella tieni pois kioskista. Suojelin jäätelöäni ja sain iskun päähäni. Päästiin lopulta kotiin ehjin nahoin, eikä tuotu punkkejakaan meille kylään, tai emme ole niitä löytäneet. Jälleen reissu, jota voimme muistella.

Aikaisemmat vierailut Suomenlinnassa:

Niin kuin huomaatte, me voisimme jo asua Suomenlinnassa. Alue on hyvä vierailu kohde vuoden jokaisena aikana. Tokikaan Kustaanmiekalle ei oikein pääse lumisena päivänä, eikä alueella ole juuri paikkoja auki, mutta siitä huolimatta aivan ihana paikka vierailla vaikka joka päivä.

Rentoa päivää kaikille!