Tämän ei pitänyt kestää
8
Tämän ei pitänyt kestää, tähän liittoon ei kukaan uskonut, vain minä ja hän uskottiin, että me selviämme ja selvitämme kaikki onglemat ja saadaan vedettyä laiva karikosta. Näin olemme myös tehneet. Minun sairastuminen oli se pahin koetinkivi koko suhteessa, tässä suhteessa, joka oli vasta alkanut. Me emme seurustelleet, me ei harkittu mitään, me menimme naimisiin heti, päätös avioliitosta tuli ekoilla treffeillä. mitäpä sitä odottamaan. Minulla oli silloin ikää 33 vuotta ja mieheni oli 23 vuotias. Hän oli lapseton ja minulla kaksi lasta. Ei, meidän liittoon ei uskottu.
Olen ennenkin kirjoittanut paljon meidän parisuhteesta ja muutaman kerran myös hääpäivästämme. Tosin varsinaista hääpäivää emme ole aikaisemmin viettäneet, paitsi nyt. Se tuntui tällä kertaa jotenkin oikealle oikeasti viettää tätä päivää. Aikaisemmin olemme unohtaneet sen tai kun olemme yhdessä jossakin, niin muistamme, että hei, meillä oli kaksi viikkoa sitten hääpäivä tai, että viikon päästä meillä on hääpäivä. Noh, pidetään tätä nyt meidän hääpävänä sitten.
Nyt kuitenkin, meillä molemmilla oli mahdollisuus oikeasti viettää yhdessä tätä meidän omaa päivää. Tämä on siksikin tärkeää, sillä molemmat meistä on töissä ja työaikamme on erilaiset ja näemme nykyään harvoin. On siis erittäin hyvä irtautua kaikesta ja keskittyä vain toisiimme ja seikkailla omassa kotikaupungissa.
Tämän ei pitänyt kestää
Meidän avioliitto on nyt tullut 14 vuoden ikään ja on siis teini nyt. Toki tässä vuosien saatossa on välillä tullut uskon puute ja miettinyt, että ei hempskutti, olen naimisissa. Mutta tässä sitä porskutellaan. Raivoisasti rakastetaan ja ollaan onnellisia. Tätä halusimme nyt juhlistaa ja koska koirille ja pojalle ei löytynyt hoitajaa pidemmäksi aikaa, niin käytimme hyödyksi sitten sen, että meillä on yksi yö aikaa ja sen jälkeen palata arkeen. Varasimme huoneen Clarion hotellista, pöydän Kappelista, varasimme liput teatteriin ja kaikki muu oli sitten ihan meistä kiinni. Käytiin kävelyllä ja uimassa hyvin mielenkiintoisessa altaassa. Sieltä näki koko Helsingin valot ja näki myös miten korkealla olemme.
Vaikka olimme vain kotikaupungissa, niin tämä teki silti hyvää ja koska teimme jotakin sellaista mitä emme yleensä tee, fiilis oli kuin olisimme olleet jossakin muualla kuin Helsingissä. Meidän parisuhteen pitää balansissa se, että teemme kahdestaan asioita, teemme koko perhe asisoita yhdessä ja sitten teemme yksin asioita. Annamme tilaa toisillemme ja luotamme toisiimme.
Onko ikäeromme ollut taakka?
- Ei, se on enemmänkin ollut helpotus monessa suhteessa. Varsinkin juuri näin päin, että mieheni on minua paljon nuorempi. Pitää voida antaa toiselle tilaa ja olla paikalla kun toinen tarvitsee. Ne ovat tärkeitä asioita. Myös hemmottelu on tärkeää ja se, että välillä menee itse oman mukavuusalueen ulkopuolelle ja tekee sellaista mitä toinen haluaa tehdä, vaikka itse ei niin asiasta välitä. Kaikki ei kuitenkaan kuulu olla tuota, vaan hyvässä suhteessa kaiken kanssa. Ei ole enää minä, vaan on me ja yhdessä tehdään.
Parisuhde ja raha
Useasti lukee siitä, miten raha sanelee parisuhdetta, toinen puolisoista tienaa hyvin mutta käyttää rahat itseensä ja toinen on lasten kanssa, eikä kykene ostamaan välillä edes ruokaa lapsilleen. Itseäni hävettäisi, jos me olisimme eri tasolla parisuhteen sisällä. Siksi meillä on raha-asiat hoidetaan sen mukaan kumpi milloinkin tienaa enemmän, se maksaa myös silloin enemmän ja koska haluamme, että koko perheellä on hyvä elintaso ja hyvinvointi (olemme ylpeitä siitä), niin hankinnat tehdään yhdessä. Häpeäsin silmät päästäni, jos mieheni ei voisi nauttia elämästään samoin kuin minä tai toisin päin. Rahasta on muutoinkin turha riidellä. Raha on muutoinkin meillä sellainen materiaali, jota me teemme ihan sen vuoksi, että voimme hyödyntää sitä erilaisiin nautintoihin, kuten tähän hääpäiväämme.
- Kun olen saanut kuvat ladattua ja suunniteltua miten teen seuraavan postauksen, niin saatte kuulla meidän hääpäivästä ja suosituksia. Tietenkin myös mekosta tulee tietoa enemmän, sillä siitä on kyselty paljon.
- Kaikki vaatteeni sateenvarjoa, kenkiä, yöpukua ja mekkoani lukuunottamatta on kierrätysmuotia
*****
Ihanaa sunnuntaita kaikille!
Halla neulepusero
Halla neulepusero idea lähti ihan vain siitä, että tarvitsin jonkin todella paksun ja pehmeän paidan itselleni talvea varten. Tosin tuota talvea ei nyt näy ollenkaan… Novitan ihanan pehmeä halla lanka saapui siis kotiin ja paksuilla puikoilla paita valmistui todella nopeasti. Ennen joulua puikot sauhusi minkä ehtivät. Oli tarkoitus saada monta asiaa valmiiksi ennen meidän matkaa Krakovaan. Asia, joka jokaisen blogini seuraajan pitää oppia minusta löytyy tuosta krakova postaus-sarjasta.
Meillä oli mieheni kanssa vihdoin myös hetki yhteistä aikaa keskittyä meihin kahteen ja silloin me lähdetään seikkailemaan jonnekkin, saadaan olla ihan kahdestaan, nähdä ja kokea maailmaa. Aina ei lähdetä Suomenlahden toiselle puolen Viroon, vaan useasti jäädään myös hoitamaan parisuhdettamme ihan Helsinkiin. Niin ennen jouluakin. Olen niin pitkään odottanut näkeväni Amos Rexin näyttelyn ja olikin ihana päästä näkemään Birger Carlstedin Kultainen kissa -näyttely. Näyttely on jo päättynyt, joten en keskity tässä postauksessa siihen ollenkaan. Vielä tosin voi nähdä näyttelyn venäläisen kapinetin, tässä lisää.
Halla neulepusero
Yhdistin kaksi ajatusta paitaan. Suora ja yksinkertainen malli ja helppo kuvio. Kuvion nappasin Muita ihania -blogin neuletakki mallista. Suurensin vain muutaman silmukan verran kuviota ja käänsin kuvion ylösalaisin. Itse malli on suora.
Etu -ja takakappale
- Etu -ja takakappaleille loin 62 silmukkaa punaisella hallalangalla ja neuloin ensin noin 5 cm kaksi oikein kaksi, nurin reunaa. noin 16 kerrosta sillä ja aloitin pilvikuvion. Jatkoin harmaalla niin pitkälle, että takakappaleen korkeus on noin 67cm. Päätä kaikki silmukat kerralla. Etukappaleessa neulo samoin kuin takana mutta tee pääntie kun kappaleen pituus on 52cm, neulo molemmat puolet erikseen. Päätä pääntien reunassa 2×5 silmukkaa ja päättele olkapää samalle korkeudelle kuin takakappale. Tee toinen puoli samoin.
Hihat
- Luo 24 silmukkaa ja aloita samoin kuin etu -ja takakappaleissa siihen asti kun olet neulonut kuvion loppuun. Kuvion jälkeen lisää hihan molempiin reunoihin 1 silmukka joka 6 kerros niin monta kertaa, että hiha on 48 cm mittainen. Päätä silmukat.
Viimeistely
- Ompele osat yhteen, kerää pääntieltä silmukat pyöröpuikolle ja neulo pääntielle reunus. 2 oikein, kaksi nurin noin 3cm verran. Päättele.
Koko asu
Päätin yhdistää halla neulepusero on helppo yhdistää erilaisiin vaatteisiin. Tällä kertaa yhdistin paidan kirppisvaatteisiin. Jalassa keinonahkahousut, jotka olen löytänyt Fidasta ja jalassa Kierrätyskeskuksen ilmaisosastolta bongatut bootsit. Tekonahkahousut eivät ole kokonaan keinonahkaa, vaan takaosa on ihan jämäkkää joustavaa housukangasta. Tykkään näiden pöksyjen tyylistä ja fiiliksestä. Minusta tämä neule sopii näinkin erittäin hyvin, myös pitkän paksun hameen kanssa. Hiukset eivät olleet saaneet vielä sitä leikkausta, jota halusin.
Parisuhdeaikaa
Meillä tulee ensi kuussa 14 vuotta avioliittoa täyteen ja tänä vuonna onkin vaikea löytää aikaa yhteiselle juhlalle. Viime vuonna asia oli toisin, kun elämä oli toisin, viime vuoden hääpäivästä kirjoitin täällä. Parisuhteessa on hirmuisen tärkeää löytää tasapaino arjen ja juhlan välillä. Siksi meille on tärkeää tehdä arjessa tiettyjä asioita, joka helpottaa meidän kaikkien mielenterveyttä, kuten vaikka ruokapöydän kattaminen ja yhdessä retkeily. Pienet ja isot asiat sulassa sovussa. Ei sitä muutoin jaksa. Tilan antaminen toiselle ja sopivasti sitten hemmottelu myös. Paljon ei niihin tarvita. Toivotaan, että saisimme hiukan yhteistä aikaa mieheni kanssa ja pääsisimme keskittymään vain toisiimme hetkiseksi.
Mutta joka tapauksessa, vaikka en voi mainostaa tuota meidän näkemää Amos Rexin näyttelyä, jossa olimme ennen joulua, niin voin suositella kyllä Amos Rexiä kaikille ihan muutoin. Kannattaa seurata mitä näyttelyitä sinne on tulossa taas ja mennä nauttimaan joko koko perheen voimin tai sitten sen oman rakkaan kanssa. Museoissa ja näyttelyissä on oma ihana vihätys ja niiden kiertely Helsingissä on mielenkiintoinen kokemus ja kiva yhteinen harrastus, ainakin meillä mieheni kanssa.
Hääpäivän vietto ei kuitenkaan ole meillä sellainen asia, mikä on ihana pakko. Useasti ollaan unohdettu koko päivä, eikä se ole meitä hetkauttanut. Tärkeänä pidämme sitä, että me voimme välillä mennä kahdestaan, ilman lapsia, ilman tyttöjä. Olla vain kahdestaan ja seikkailla.
Ihanaa keskiviikkoa kaikille!