Me lähdettiin treffeille
14
Lääkärin määräyksestä minun piti keskittyä kaikkeen mukavaan ja siksi me lähdettiin treffeille ja teki kyllä hyvää nämä treffit. Siitä on nimittäin aikaa kun ollaan miehen kanssa päästy kahdestaan yhtään mihinkään. Työt vie niin ison osan elämää ja kun teemme pääasiassa töitä eri aikaan päivästä, ei sitä yhteistä aikaa oikein ole. Joskus ehtii vaihtamaan autossa pari sanaa ja se on siinä.
Toki asiat ovat nyt korona aikaan vähän paremmin kun meillä on muutettu kaikki työvuorot päivävuoroiksi, mutta odotellaan kovasti, että päästäisiin tekemään töitä ihan kunnolla ja aloittamaan töissäkin normaali arki. Se sitten taas vie sitä yhteistä aikaa koko perheeltä pois, ei vain parisuhteesta.
Me lähdettiin treffeille
Me ei tehty mitään pitkää juttua, vaan lähdettiin syömään Santa Fè ravintolaan. Valittiin kolmen ruokalajin menu ja syötiin ihan rauhassa. Tällaiset hyvin pienetkin asiat ovat hyvin tärkeitä parisuhteessa. Jos pieniä hetkiä ei ole, ne on varastettava sieltä täältä, että voi pitää yhteyden toiseen ihmiseen, toiseen aikuiseen. Joskus pitää voida irtautua, vaikka vain lyhyeksi aikaa ja olla kahdestaan. Se pieni hetki voi muuttaa asioita, voi löytää toisen kiiren keskeltä.
Meille on ollut aina tärkeää liikkua niin perheenä kuin myös kahdestaan. Nykyhetki tosin tuottaa sen verran haasteita, ettei sitä yhteistä aikaa ole enää noin vain saatavilla.Siksi sellaiset hetken on välillä pakko luoda, vaikka olisi mikä. Se antaa myös niin paljon, muistaa myös miksi sen toisen ihmisen kanssa on alunperin mennyt naimisiin.
Miten pukeuduin?
Alunperin olin valinnut treffimekon, jonka olen ostanut kesän lopulla Relovesta, mutta en sitten laittanutkaan sitä päälleni, vaan halusinkin pukeutua rennosti ja mukavasti. Siitä syystä vetaisin jalkaani vanhat leggarini ja juuri uuden UFFista ostamani neuleen. Ja näin tästä tyylistä tulikin ihan lempaprini ja minulla oli niin hyvä olla asuni kanssa. Neule on niin ihanan lämmin ja vaikka on suoraan minun omasta nuoruudestani ja olen pukeutunut aikanaan samanlaisiin paitoihin, niin se ei haitannut minua yhtään. En tuntenut oloani vanhaksi, tai tyylittömäksi. Vaan oloni oli ihan toinen. Paita on melkein yksi voimavaatteistani nyt.
Nautinnollista sunnuntaita kaikille!
Seuraa minua: Instagram, Facebook, Bloglovin, Blogit.fi
LUE MYÖS:
Kahdestaan
Olen useasti kertonut, miten tärkeää meidän suhteessa on yhteinen aika, se kahden aikuisen aika. Nyt sitä ei juuri ole, joten meidän on pakko varastaa jokainen hetki olla kahdestaan. Se ei tällä hetkellä ole oikein helppoa, sillä kun keksimmäinen on muuttanut pois kotoa toiseen kaupunkiin, niin yksi lastenhoitaja on poissa pelistä. Isoisä kyllä hoitaa, sen minkä vanha ihminen jaksaa. Muutoinkin on niin paljon arjessamme mukana, ettei ihan aina kehdata pyydellä lastenhoitoon häntä.
Mutta jotenkin oli pakko päästä kahdestaan jonnekkin, edes pieneksi hetkeksi. Meillä yleensä Itsenäisyyspäivä vietetään kotona, tehdään asioita yhdessä ja syödään hyvin. Mutta tänä vuonna koko Itsenäisyyspäivä meni ohi. Yksi iso asia miksi näin kävi oli minun kova päänsärky, jälleen kerran. Instassa olen kertonut, että silmissäni on nyt jotakin ongelmia ja yksi asia mihin se vaikuttaa on päänsärky. Sain kortisonihoidon ja katsellaan miten käy. Mutta eipä siitä sen enempää.
Kahdestaan
Koska meidän molempien työt, korona sekä minun terveydentila rajoittaa aika paljon tällä hetkellä meidän elämää, niin yhteinen aika on todella tärkeää, toki on myös aika lapsen kanssa mutta myös aikuisten välinen aika on tärkeää. Koska meillä ei ollut aikaa kuitenkaan mennä minnekkään pidemmäksi aikaa, niin lähdettiin vain glögille ja munkille Haltialan tilalle. Se jos mikä sopii itsenäisyyspäivään. Suomen maaseutu, maatila, glögi ja munkki. Niin täydellistä ja parastahan tässä oli vielä se, että nämä herkut nautittiin ulkona, peitto päällä. Siinä me penkillä istuimme vierekkäin, katselimme lasten leikkiä leikkipuistossa ja muistelimme viime vuoden joulun aikaa, kun käytiin riisipuurolla ja glögillä Haltialassa. Miten mahtaa olla tänä vuonna? Aukeaako saluuna jälleen, vai siirtyykö tuo tuleva ihana traditio ensi vuoteen? Se nähdään piakkoin.
Meille tämä teki hyvää, olla vain minä ja hän, kaksi ihmistä, nainen ja mies, aviopuolisot. Jälleen äimisteltiin sitä miten ollaan oltu kohta naimisissa 15 vuotta ja niin paljon nähty yhdessä. Miten paljon vuosia on vielä näkemättä. Siksi nämä pienet hetket ovat tärkeitä, tehdä asioita mistä molemmat nauttii… Vaikka se olisi syömistä ja juomista.
Ihanaa Itsenäisyyspäivän iltaa laikille!
Seuraa minua: Instagram, Facebook, Bloglovin, Blogit.fi
LUE MYÖS: