Toiviopukeutuminen
6
Toiviopukeutuminen on sitä, että pukeutuu sillä ajatuksella, että asu sopii johonkin tiettyyn paikkaan. Minun asuni lähti liikkeelle siitä, että ompelin liivin farkkukankaan palasta, jonka löysin ylijäämälaatikon pohjalta ja halusin ehdottomasti jotakin sellaista, jota voisin hyvin käyttää Zakopanessa. Siitä homma lähti käytiin.
Toiviopukeutuminen
Kaunis selkeä sää herättää minut ja avaan hotellihuoneen parvekkeen oven ja katselen Tatravuorten huippuja, tänään on hyvä päivä lähteä kiertelemään kaupunkia. Eli ole kiire rinteille, tänään tehdään muuta. Aurinkokin pikistelee pilviverhon takaa ja tiedän siitä, että kamera täyttyy upeista kuvista. Mutta ensin tarvitaan rentoa ja lämmintä päälle. Ja mukaan on sullottu tietenkin fleecepuku, huopikkaat sekä tämä ihana liivi, josta kaikki sai alkunsa. Päähän pipo ja käteen hanskat ja asu on valmis.
Jotta ulkona tarkenee, on laitettava vaatteita kerroksittain päälle. Fleecepaidan alla on siis toppi, poolopaita sekä collegepaita ja kaiken kruunaa minun ihana over size -liivi, jossa on ihana turkisvuori. Näin pysyn hyvin lämipänä. Fleecehousujen alla taas on pitkät villahousut ja villasukat. Ja huopikkaat pitävät huolta siitä, ettei varpaisiin viluta ja pipo huolehtii siitä, että lämpö pysyy eikä karkaa minnekkään.
Lempikaavalehti Miss B
Minun lempikaavalehteni on edelleen, näiden vuosien jälkeen Miss B Kaikkein rakkaimmat vaatteet olen tehnyt näistä lehdistä ja tulen jatkossakin tekemään. Lehdet ovat kulkeneet mukanani aina ja koskaan ne eivät tunnu menevän pois muodista. Jälleen siis avasin yhden lehden ja tein tämän ihanan ylisuuren liivin, jota voi käyttää missä vain ja monin tavoin yhdistäen.
Liivin kaavatiedot:
- Miss B 3/93
Fleecejakun kaavatiedot:
- Kotiliesi Käsityö Trikoo -lehti
Fleecehousujen kaavatiedot:
- Kotiliesi käsityö 4/2020
Kuvien fleece asukin on itse tehty, pipo taas on hankittu Krakovasta vuonna 2019, sormikkaiden alkuperää en enää muista, mutta ne on hankittu jostain kirpparilta. Huopikkaat ovat ZDAR merkkiset ja ostettu UFF Jumbo ja jos muistan oikein, on ne ostettu vuonna -22. Minulla on kahdet huopikkaat olemassa ja ne kyllä on ihan parhaat kengät paukkupakkasille. Tosin, Zakopanessa nyt ei sellaisia paukkupakkasia oikein koskaan tule, mitä täällä meillä pohjoisessa. Täällä ei ihan samalla tavoin pystyisi pukeutumaankaan.
Koska emme nyt tuosta noin vain päässeet Zakopaneen, niin liivi oli ihan pakko kuvata sitten täällä Helsingissä. Saukonpaadenpuisto sopi väreihin niin hyvin, että tämä toivioasu päätettiin kuvata siellä. Ei muuta kuin tossua toisen eteen ja pieni patikointi ennen kuvauksia.
Rentoa sunnuntaita kaikille!
Seuraa minua:
LUE MYÖS:
Huomioita omasta tyylistä
Tein tässä taannoin muutamia huomioita omasta tyylistä kun katsoin itseäni peilistä. Tai oikeastaan kun otin kuvan itsestäni peilin kautta Instagramiin. Asuni näytti kovin tutulle ja turvalliselle. Olenkin aika useasti pukeutunut samalla tyylillä. Kun pääsin illalla kotiin, aloin kaivella vanhoja kuviani lapsuudesta ja sieltähän se löytyi, se miksi tämä tyyli tuntui niin kovin tutulle.
Huomioita omasta tyylistä
Minulla on aina ollut kaksi puolta maskuliininen ja feminiininen, ne määrittää pitkälti sen miten milloinkin pukeudun. Olen jo vuosia suosinut enemmän feminiinistä pukeutumista mutta yhä useammin haen maskuliinista myöskin. Haavenani on saada miesten puku liiveineen ja kenkineen. Tässä asussani siis on maskuliinisia piirteitä vaikkeivat kaikki vaatteet ole miesten, esimerkiksi housut ovat naisten housut.
Minulle tyylit ja pukeutuminen on vähän kuin leikkiä, olen se nukke jota puetaan. Mutta jokainen vaate, jonka laitan päälleni on oltava lempivaate, sellaisia ehkä osia en huoli. Toki joitain perus t-paitojen ei tarvitse olla lempivaatteita, koska ne ovat vain osa kerrosta. Ja niiden päälle laitetaan sitten ne lempivaatteet. Näillä t-paidoilla suojaan esimerkiksi neuleita.
On jännä huomata, miten se oma tyyli tavallaan pysyy samana, vaikka kuvittelee, että tyyyli muuttuu ja kehittyy paljon. Toki on kehittynyt ja muuttunut paljon mutta tavallaan taas säilynyt pitkälti samana. Enkä ole siis lapsuuden kuviani edes tässä vuosiin katsellut. Mutta nyt olen käynyt läpi kuviani ja kyllä niin vahvasti näkyy se sama vahva maskuliininen ja feminiininen puoli pukeutumisessa.
Mistä asuni koostuu
Asussani on siis kaikki se mistä pidän maskuliinisemmassa tyylissä, rennot housut ja neule. Lähdin housuista liikkeelle, kävin läpi kaikki suorat housut ja käsiin osui äitini antamat housut. Minulla on kahdet eri väriä olevat mutta toiset on tuunattu hiukan istuvimmiksi. Valitsin nämä sinisenharmaat housut niiden rentouden ja over size tyyllisyyden vuoksi. Housut ovat minulle ehkä numeron tai kaksikin liian isot.
Kun olin valinnut housut, kaivoin kaapista mieten t-paidan kokoa xxxl, näitä tykkään käyttää tällaisten rentojen vaatteiden alla niin, että t-paidan helma vilkkuu neuleiden alta. Nytkin oli siis suunnitelmissa laittaa samalla tyylillä, neule t-paidan päälle.
Neule osuikin oikeastaan heti käteeni. Neule on vanhemman pojan vanha neule, jonka olen jostain kirpparilta joskus löytänyt. Vanhempi poika ei kauheasti tästä merkistä välitä eikä myöskään väri miellytä, niin paita on kulkeutunut kaappiini. Näin löytyi siis tämä pävän tyyli.
Sisäasun lisäksi laitoin jalkaani maiharit ja mustan kelsibikertakin.
Nautinnollista päivää!
Seuraa minua:
LUE MYÖS: