Toipilaana loppukesän aurinkoa metsästämässä
Sunnuntaina olin toipilaana loppukesän aurinkoa metsästämässä mieheni kanssa. Olin siis viime viikolla flunssassa, joka tuli nopeasti ja lähti yhtä nopeasti. Ehdin kyllä siinä hötäkässä käydä koronatestissäkin. Mutta koska tulos oli negatiivinen ja olokin paljon parempi, lähdettiin Backaksen kartanolle nauttimaan kesän auringon viimeisistä säteistä. Säteitä sai toki hiukan metsästää, mutta onneksi edes vähän säteet kutitti nenää.
Toipilaana loppukesän aurinkoa metsästämässä
Kartanossa tanssittiin häitä, joten pienen kävelyn jälkeen istahdimme Bacaksen olohuoneeseen nauttimaan kakusta ja kuoharista. Olikin ihana heittää hyvästit niin upealle kesälle juuri tässä paikassa. Ilma oli ihana ja tilalla niin leppoisa tunnelma. Ja parastahan tässä oli se, että juustokakussa ei ollut liivatetta, vaan vihdoin sain pitkästä aikaa syödä juustokakkua, joka on valmistettu uunissa. Ja kyllä vain se oli niin hyvää. Nam.
Backaksen olohuoneessa oli ihmisiä aika paljonkin ja meno oli hyvin rentoa, osa söi lounasta, osa istui herkuttelemassa leivonnaisia ja pullia, osa pelasi pihapelejä. Sellainen ihanan rento sunnuntai. Ei mikään kiire minnekään. Kaikki nautti olostaan ja tapailivat sukulaisiaan. Emme aikaisemmin ole istuneet olohuoneessa, vaikka paikka on meille muutoin todella tuttu. Alueella olemme paljon ottaneet kuvia, monet kerrat ollaan kyllä suunniteltu, että mennään tapahtumiin tai syömään kartanolle.
Toipilaspäivän pukeutuminen
Kun on ollut kipeänä, iho hellänä ja arkana, haluaa pukea aina jotakin hyvin pehmeää, rentoa sekä lämmintä. Vaikka aurinko lämmitti ja lämpötila oli hyvä, niin tarvitsin ihanan pehmeän neuleen päälleni, tämän neuleen olen ostanut UFF:in Hakaniemen myymälästä keväällä tasarahapäiviltä. Neuleessa oli pieni purkautuminen, jonka olen korjannut. Neuletakki on ihana over size, joka sopii oikeastaan minkä vaatteen kanssa tahansa.
Tällä kertaa laitoin neuleen kanssa harmaat leggarit, jotka ovat Fidasta sekä trikoopaidan, joka on napattu aikanaan ilmaisosastolta. Paita on kertaalleen korjattu toiseen uskoon. Paidassa oli alunperin hihansuissa kuminauhat, jotka olivat todella tiukat. Purin ne pois ja laitoin resorit tilalle. Nyt ei ole tiukat enää. Ihanan rento kotoinen asu sopii hyvin näin ihanan rentoon menoon.
Toipilaana loppukesän aurinkoa metsästämässä, kuvaajan hauskat yllätyskuvat
Hyödynnän aina, tai yritän hyödyntää sen, että otetaan kuvia vaatteista. Aina en toki muista sellaista, mutta useimmiten näin teemme. Näin tälläkin kertaa. Vähän kuvia toipilaasta emännästä. Koska olin toipilaana, niin en kovin paljon jaksanut rehkiä kuvien takia, joten muutama räpsy sai riittää. Ei ollut edes kuvausfiilistä.
Kun mies oli kuvansa ottanut ja kävin läpi kuvia, niin jälleen kerran siellä oli joukossa kuvia, jotka eivät pitäisi olla siellä. Mieheni kun ottaa kuvia myös siitä kun valmistaudun kuvattavaksi. Kun nostan housuja, lasken paitaa, asettelen vaatteet oikeaan asentoon tai itseni. Kuvat ovat hassuja ja miehellä on hauskaa kun väännän naamaani niille. Huvinsa kullakin… Tekeekö teidän kuvaaja tuollaisia salaräpsyjä? Tällä kertaa en oikein tykännyt, kun lähes kaikki kuvat liittyi tuohon hommaan, eikä siihen mitä pyysin kuvaamaan.
Noh, ihan hyvä, että miehelläkin on jotain hauskaa puuhaa kuvaamisen lomassa, huoh.
Rentoa tiistaita kaikille!
Seuraa minua: Instagram, Facebook, Bloglovin, Blogit.fi
LUE MYÖS:
Päivän asuni on kirpparilta
Päivän asuni on kirpparilta. Tai oikeastaan asu oli päälläni kesällä, kun olin vielä lomalla. Seikkailtiin Helsingissä, poikakin hyppäsi vaatteet päällä mereen. Voi sitä ihanaa aikaa, paljon muistoja, upea kesä.
Päivän asuni on kirpparilta
Olen kevään ja kesän aikana palaillut pikku hiljaa kirppareiden maailmaan ja tehnyt ihania löytöjä monen monta. Syksyn vaatteista uupuu pari juttua, jotka joko löytyy tai sitten ei löydy. Etsintä on kuitenkin vauhdissa, enkä hanki sen enempää ainakaan ihan heti. Mutta tuossa kesällä kävin piipahtamassa Kierrätyskeskuksessa ja mukaani lähti mustavalkoraidalliset pöksyt. Huomasin jo ostaessa, että housut eivät ole valmistettu ihan ohjeen mukaan, joten varauduin korjaamaan housut.
Niin siinä sitten kävi, että jouduin purkamaan housujen vasemman sivun, sekä avaamaan myös housujen vyötärökaitaleen ja poistamaan kuminauhan. Ompelin sen jälkeen vyötärökaitaleen takaisin ja housujen sivusaumaa niin pitkälle, että sain vetoketjun sivusaumaan ujutettua. Näin housut saa jalkaan. Nimittäin vyötärö oli tehty niin, ettei ollut mitään mahdollisuuksia saada vedettyä housuja jalkaan. Nyt ne on jalassa ja ne saa jalkaan helposti kun vetoketju on paikallaan. Mitään kuminauhaa ei tarvita jos vyötärö on istutettu vyötärön kokoiseksi.
Mistä asuni on hankittu?
Housut ovat siis Kierrätyskeskuksesta, Nihtisillan tavaratalosta ja musta pitsipaita taas on aikanaan löytynyt Maunulan Fidasta, jota ei valitettavasti enää ole siellä Maunulassa. Sieltä teinkin yleensä kaikkein parhaimmat löytöni, jos Fidaan olin menossa. Harmittaa kyllä kovasti, että monet lähialueen kirpparit ovat lopettaneet. Varsinkin kun mielestäni Maunulan Fida oli aina täynnä ihmisiä.
Jalassa nyt tosin ei ole kirppiskenkiä, mutta se ei haittaa, reppu minulla oli kirpparilta. Nämä sandaalit ovat olleet jo pari vuotta kesäisin jatkuvassa käytössä ja ne sopii jalkaani loistavasti. Toki olen harmitellut sitä, että muita kenkiä on tullut käytettyä paljon vähemmän nyt kun nuo sandaalit tuli hankituksi. Mutta tästä vähän näkee sen, että ei niitä kenkiä tarvita kuitenkaan kaapit täyteen, riittää ne yhdet parhaat. Tosin omat aivoni ei toimi niin koskaan. Joka asulla on oltava omat kengät mutta sitten kuitenkin käyttää niitä yksiä. Omituista, eikö vain?
Mahtavaa viikokkoa kaikille!
Seuraa minua: Instagram, Facebook, Bloglovin, Blogit.fi
LUE MYÖS:


2











