Musta trikoomekko
4
Tämä musta trikoomekko on kulkenut mukanani jo pidemmän aikaa. Ompelin mekkoni vuonna 2013, jolloin tämän tyyppiset trikoomekot oli hitti ja niitä näkyi katukuvassa valtavasti. Kaavaa ei ole mekkoon ja ohjeet ovat kadonneet johonkin netin uumeniin. Olen tosin kyllä tällaiset ohjeet aikanaan tehnyt, kuvien kera, että miten olen mekon tehnyt. Mutta eipä ole löytynyt enää niitä.
Musta trikoomekko
Voin koittaa muistella miten olen aikanaan tehnyt tämän mekon. Olen siis käyttänyt apuna hametta sekä toppia leikkuussa. Olen siis taitellut trikookankaan langansuunnassa puoliksi ja asetellut topin sekä hameen kankaalle (myös puoliksi). Tällä tavoin olen saanut muodon mekolle. Olen huomioinut topin vyötärön kohdan, johon olen ”yhdistänyt” hameen vyötärön. Jos kukaan nyt ymmärsi tästä mitään. Näiden osien lisäksi olen leikannut huolittelukaitaleet kädenteihin sekä pääntielle. Huolittelukaitaleet ovat noin 4cm leveitä suikaleita.
Leikkuun jälkeen olen ommellut ensin oikean olan ja kiinnittänyt pääntien -sekä oikean kädentien huolittelukaitaleet. Tämän jälkeen olen ommellut vasemman olan kiinni. Vasemman kädentien huolittelukaitale ommellaan sen jälkeen. Ja kun huolittelukaitaleet on tehty, onkin helppo ommella sivusaumat sekä päärmätä helma. Mekon tekoon ei mene siis kauheasti aikaa edes. Taisi mennä kaikkinensa kaksi tuntia itsellä. Minulle kun leikkuu on aina se haasteellisin, kun en siitä hommasta yhtään tykkää.
Yhdistin mekkoon Farkkutakin, jonka olen tehnyt vanhoista farkuista, jotka eivät enää mahtuneet päälleni ja jalkaan laitoin Vansin lenkkarit. Kaulassa minulla on helmet, jotka on löytyneet aikanaan Kontista.
Maksimekko joka tilanteeseen
Tällainen yksinkertainen trikoinen maksimekko on helppo kesävaate. Sen voi pukea lähes mihin tahansa ja yhdistellä melkein mihin tahansa. Sen voi pukea ihan sellaisenaan tai yhdistää collegepaitaan, neuleeseen tai laittaa erilaisia asusteita mekon kanssa. Mistä ikinä itse pitää. Tämä kyseinen mekko on ollut vuosia kovassa käytössä mutta jossakin vaiheessa olen vain unohtanut koko mekon. Nyt löysin mekkoni uudelleen ja koska kyseessä on joustava materiaali, niin mekkohan toimii edelleen erittäin hyvin. Ei ole siis vielä liian pieni minulle.
Minusta on ollut muutenkin aika ihanaa, kun tämä vaatekaappipäiväkirja on jotenkin mahdollistanut sen, että sukeltaa kaappiinsa useammin mitä ennen olen tehnyt. Vaikka shoppailua omassa kaapissa olen harrastanut jo vuosia, niin jotenkin tämän päiväkirjan avaamisen jälkeen olen tosiaan päässyt sinne kaappini syvään päätyyn. Olen myös tajunnut kunnolla sen, miksi en hirmuisen useasti luovu vaatteistani, vaan pyrin säästämään tietyt vaatteet vuosikymmeniäkin. Tämä mekko on hyvä esimerkki sellaisesta.
Olen yhdistänyt mekkoon kauluspaidan, jonka olen ostanut Beyond retron garage salesta, pään suojasin itse virkatulla bandanalla ja jalkaan sujahti Dr. Martensit. Korvissa roikkuu korvikset, jotka on tehty Barbien kengistä. Olen ostanut ne vuonna 2018 kierrätystapahtumasta Tampereelta, jossa olin itse esittelemässä töitäni.
Vaatekaappipäiväkirja jatkaa päivityksiä
En aina tule mainostamaan jotakin asiaa vaatekaappipäiväkirjana, mutta kyllä se näkyy niin, että kyseessä on aina vaate, jolla on tarina. Niin kuin on tällä mekolla. Mekko on nähnyt paljon ja sillä on tarinoita kerrottavana. Ei tietenkään jokaisen vaatteen tarvitse olla vanhoja, vaan voivat olla uudempiakin. Mutta kuitenkin sellaisia, jotka ovat jo valmiina kaapissa, joita ei ole nyt hankittu tai tehty. Vuosi ainakin pitää olla välissä, ennen kuin voin laittaa ne päiväkirjan väliin. Tai näin olen asian miettinyt.
Ja ehkä voisi tuoda myös hiukan sitä prosessia esille, joka liittyy asun rakentamiseen. Yleensä valitsen sen mitä sattuu kaapista osumaan käteen, mutta en aina. Joskus prosessi on pitkä ja saatan aloittaa prosessin jo edellisenä päivänä. Varsinkin jos ollaan menossa jonnekin reissuun. Minulta on pyydetty myös vinkkejä miten yhdistellä jokin tietty vaate. Jotain sellaisia onkin ollut tuolla Instagramissa varsinkin. Tämän päiväkirjan kanssa minulla ei kuitenkaan ole ollut mitään tiettyä suunnitelmaa, miten mitäkin toteutan. Vaan mennään vähän fiiliksen mukaan. Musta trikoomekko on siis sellainen, joka olisi hyvä olla siellä omassa kaapissa.
Mekon voi laittaa myös ihan näin ja kainaloon neuletakki, jonka olen ostanut Fidasta. Päähän itse tehty hellehattu suojaamaan päätä ja erikoisempi laukku heilumaan käteen. Laukku on hankittu Kierrätyskeskuksesta, kuten myös sandaalit.
Mukavaa päivää!
Seuraa minua:
Artikkelissa mainittuja asioita:
Viime vuonna tehty paita
Kaapista löytyi viime vuonna tehty paita. Paita on osa viime vuotista ns. Laatikkoprojektia, jossa koitin saada tehtyä yhdessä laatikossa olevat materiaalit joksikin käyttökelpoiseksi. Tämä paita on siis yksi niistä töistä. Kyseinen projektihan sitten päättyi ikävästi, kun muutimme yhtäkkiä uuteen asuntoon, joka on paljon pienempi kuin aikaisempi asunto. Näin iso osa kyseisistä materiaaleista kulkeutui töihin nuorille.
Viime vuonna tehty paita
Paitaa ei ole tehty kankaasta, vaan materiaali oli jo koitettu tehdä joksikin, ilmeisesti hameeksi, joka ei ollut valmistunut koskaan. Materiaalia oli kuitenkin sen verran, että sain ommeltua tämän työn oikein hyvin, ilman sen kummempia vääntöjä. Väri ei nyt oikein ole minun juttuni, mutta mallista tykkään todella paljon. Mutta kaavan kanssa minulla oli ensimmäistä kertaa koskaan ongelmia. Valitsin koon, minkä valitsen aina kun teen Burdan kaavoilla vaatteita, mutta paidasta tulikin aivan liian suuri, jouduin purkamaan koko työn nelisen kertaa ja muokkaamaan kappaleita, jotta lopulta paita olisi edes jonkin verran sopiva minulle.
Kaava:
- Burda 6/23
Joskus siis käy näinkin, että joutuu purkamaan monet kerrat ennen kuin homma onnistuu. Seuraavaa paitaa varten olen sitten piirtänyt paljon pienemmät kaavat, mitä tässä alunperin käytin. Toisen paidan esittelen toinen kerta. Taistelun jälkeen voin sanoa, että olen tyytyväinen lopputulokseen, vaikka jossakin kohtaa olisin halunnut vain unohtaa koko työn ja heittää sillä päin varista.
Koko asu:
- Paita: Itse tehty
- Farkut: Tuunatut
- lenkkarit: Levi’s
- Neuletakki: UFF
Koska ilma oli vähän kolea ja sateinen puin päälleni myös yhden lempineuleistani. Ilmeisesti joku ihana ihminen on sen omin käsin neulonut, siinä on isot pallohihat ja hyvin kasarityylinen ulkomuoto. Olen löytänyt neuleen aikaa sitten UFFista. Minulla on kaksi hiukan samanlaista neuletakkia, toinen on vain puuvillaa ja toinen ilmeisesti sekoitelankaa.
Herkkuhetki puistokahvilassa
Meillä täällä on iso puistoalue, josta löytyy myös ihanan suloinen kahvila. Täältä saa todella hyviää aamiaista, sekä tietenkin mantelicroisantti, joka on oikeasti valtavan hyvää. En normaalisti tykkää manteleista ja vielä vähemmän mantelimassasta, mutta tässä se menee täydellisesti. Varsinkin sadepäivänä on kiva istahtaa Belle Baguetten terassille nauttimaan kahvia ja pientä huikopalaa.
En välitä isoista kahvilaketjuista, vaan juuri tällaiset pienet paikalliset herkuttelupaikat vetää minua puoleensa. Olen nautiskelija ja pienet paikat voivat tarjota minulle kokonaisvaltaisen nautinnon. Nämä kahvilat eivät ole siis vain kahviloita, joihin tuppautuu kymmenittäin ihmisiä, vaan niissä on tunnelmaa. Tästä syystä haluan tukea ehdottomasti tätä ihanaa kahvilaa meidän puistossa. Ja heti alkoi tehdä mieli matelicroisanttia. Ehkä tässä kohta laitan koirat valmiiksi, tehdään lenkki puistoon ja istahdetaan heräilemään aamuun.
Mukavaa päivää kaikille!
Seuraa minua:
LUE MYÖS: