Nämä ihanat lasinaluset valmistuivat näppärästi farkkujen sisäsaumoista punomalla. Lopuksi ompelin kaikki yhteen, niin että ne pysyvät tukevasti koossa, eikä mikään mene rikki heti. Paksu farkku ei aina halua totella, joten pieni sorminäppäryys ja kärsivällisyys ovat tarpeen, mutta lopputulos on todella söpö ja käyttökelpoinen. Näin sain farkkujen sisäsaumasta lasinaluset kauniiseen kesäpäivään helposti. Vähän niin kuin omistaisit taikasormet.

Farkkujen sisäsaumasta lasinaluset

Zero waste -ajattelu näkyy juuri tällaisissa pienissä projekteissa. usein farkuista hyödynnetään vain siistimmät osat, vaikka haarasaumat ja sisäsaumat ovat kaikkein kestävintä materiaalia. Näissä lasinalusissa jokainen pala tulee käyttöön, eikä mitään mene hukkaan. Tämä projeksti on hvyä esimerkki siitä, että pienillä arjen valinnoilla voi luoda jotain hyödyllistä ja kaunista, samalla vähentäen jätteen määrää.

Farkkujen sisäsaumasta lasinalusten tekeminen on yllättävän helppoa, vaikka se saattaa aluksi vaikuttaa haastavalta. Haarasaumat ovat juuri sopivan paksuja ja kestävät hyvin käyttöä, ja niistä syntyy tukevia paloja, jotka pysyvät muodossaan. Pienet saumat voi leikata sopivan pituisiksi suikaleiksi ja punoa ne yhteen, jolloin syntyy kauniita ja yksilöllisiä lasinalusia. Tämä on myös mainio tapa hyödyntää farkkuja, jotka muuten saattaisivat jäädä käyttämättömiksi. Lisäksi projektin voi tehdä nopeasti ilman monimutkaisia työkaluja, joten se sopii täydellisesti nopeisiin DIY-hetkiin kotona.

Lumppis -projekti

Lumppis-projekti on opettanut paljon: jämäpalat saa käyttöön yllättävillä tavoilla, ja luovuus on avain onnistumiseen. Pienistä jäännösmateriaaleista voi syntyä sekä sisustuselementtejä että käytännöllisiä arkiesineitä, ja samalla oppii arvostamaan materiaalia uudella tavalla. Projekti muistuttaa, että zero waste ei ole vain ajattelutapa, vaan myös elämäntapa, pieniä tekoja arjessa, jotka tekevät suurta eroa.

Lisäksi projektin avulla voi inspiroida muita: ystävät ja perhe huomaavat, miten vanhasta farkusta syntyy jotain uutta ja kaunista, eikä mikään mene hukkaan. Näin zero waste – ajattelu leviää luonnollisesti ja arjen luovat ratkaisut saavat näkyvyyttä. Jokainen onnistunut lasinalunen on pieni voitto, joka kannustaa koekilemaan lisää kierrätysprojekteja.

 

Maailman rumin peitto valmistui upeasta kasasta leikkuujätettä, jotka ovat peräisin läjäprojektista. Vähän tuntuu sille, ettei koko projekti oikein tahdo päättyä. Mutta vähitellen, lupaan sen. Koko ajan mennään eteen päin tässä hommassa. Ehkä vielä joskus ollaan siinä vaiheessa, ettei materiaalia ole enää enempää ja otetaan projektiksi seuraava kasa.

Maailman rumin peitto-DIY

Keräsin kaikki mahdolliset neuleijämät yhteen kasaan ja aloin ommella niitä yhteen. En välittänyt siitä mihin mikäkin pala menee tai sopiiko koko pala toisen palan kanssa yhteen. Ompelin vain ja näin sain kaikki palat peitoksi. Hassun hölmöksi ja rumaksi peitoksi, joka sopii täydellisesti meille kotiin. Tähän sekametelisoppakotiin.

Näin sitä näköjään sitä voi oikeasti seota lopullisesti. Urakan jälkeen huomasin, että paloja jäi edelleen paljon, en vain enää enempää jaksanut vääntää tätä peittoa. Peittoon ommeltiin siis leikkuujätettä sekä epäonnistuneita tuunauksia. Parasta on se, että näkee miten pienistäkin palasista voi tehdä jotakin. Toivon, että en enää tällaiseen hulluuteen enää ryhdy mutta kuka tietää mitä taas keksin seuraavaksi.

Sekametelisoppa sisustus

Peitto sopii todella hyvin parvekkeelle, vilpoisemman päivän lämmikkeeksi. Mutta niin kuin kuvista näkee, peitto on omittu muiden toimesta heti. Maailman kauneinta ei peitosta saa kun yhdistää kaikki mitä laatikossa on yhteen, se on oikeastaan täysin mahdotontakin. Olen kuitenkin pitkään unelmoinut neulepeitosta, joka on tehty vanhoista paidoista mutta en ole jaksanut kerätä tarpeeksi samanlaisia paitoja nurkkiin. Tämä oli siis erittäin hyvä vaihtoehto ja sopii myös meidän kummalisesti sisustettuun kotiin.

Loppu leikkuu-ja ompelujäte on helppo piiloittaa tyynyjen sisälle. Farkkutyynyt sopii meille hyvin ja uusi peitto tykkää kovasti näistä hauskoista tyynyistä. Jos ette ole vielä huomanneet, niin meikäläinen tykkää tyynyistä ja paljon. On ihana tehdä sängystä kunnon löhösohva, jossa voi nautiskella elämästään kirjaa lukien, leffoja katsoen tai neuloen tai tehdä kaikkia samaan aikaan. Varsikin talvella on ihana hautautua lämpimään peittojen ja tyynyjen joukkoon teekuppi kädessä. Jaa, että miksikö sänky on mun lempipaikka?