Kaksi vanhaa takkia rakastuu
4
Kaksi vanhaa takkia rakastuu, näin oikeasti voi käydä. Näin kävi täällä meillä, nimittäin siivotessa löysin farkkutakin, jonka olen tehnyt itselleni vuosia sitten, erittäin paksusta farkusta. Aikanaan käytin sitä aika vähän, sillä se oli minulle ihan liian suuri, mutta nyt se oli kutistunut kaapissa, enkä saanut sitä edes päälleni. Toinen takki, nahkatakki taas löytyi materiaalikaapista, olen saanut sen kaveriltani joskus muutama vuosi sitten ja vasta nyt sille tuli käyttöä. Nimittäin farkku ja nahka rakastaa toisiaan. Uskotko?
Kaksi vanhaa takkia rakastuu
Koska tavallaan tykkään takista, niin pakkohan se on sitten tuunata uudeksi, jotta sitä voi myös käyttää, ei vain roikottaa tyhjän panttina kaapissa. Näin aloin ratkoa takin sivusaumoja, myös hihan saumat. Purkamisen aikana mietin mitä ja miten toteutan suunnitelmani ja mietin sitä, että onko minulla edes mitään suunnitelmaa tähän. Kun sivut oli purettu, hyökkäsin nahkatakin kimppuun ja purin siitä vuorin sekä myös sivusaumat pois. Näin on helpointa lähteä leikkaamaan osia vaatteesta. Kokonaan en lähtenyt fileoimaan takkia, vaikka se nyt olisi vielä helpompi homma.
Mitä tein?
- leikkasin neljä pitkää pätkää nahkatakista, noin 8cm leveitä, sisältäen saumanvarat.
- Leikkasin samat kappaleet myös vuorista.
- Leikkasin summissa myös isot taskunosat nahasta sekä vuorikankaasta.
- Ompelin kaksi pitkää pätkää yhteen vuorikankaan kanssa lyhyestä päästä.
- Ompelin taskuihin vuorin.
- Ompelin pitkät nahkasuikaleet farkkutakin sivusaumoihin. Näin sain molempiin sivuihin lisää tilaa 6cm. Ompelin pätkät siis hihasta helmaan.
- Kiinnitin taskut.
- Leikkasin lopuksi nahasta jatkopalan vyöhön ja purin vanhan vyön kokonaan ja katkaisin vyön kahtia.
- Lisäsin nahkalisän vyöhön keskelle ja ompelin vyön.
- Leikkasin hihoista noin 6 cm pois, sillä halusin laittaa resorin hihansuihin. Mittasin siis ranteeni ja leikkasin resorista summissa aika pitkän resoriosan takkiin.
- Ompelin hihansuuhun rypytyslangat ja ompelin resorin kiinni hihaan.
Lopputulos on aika kiva ja tykkään takista nyt tosi paljon. Mitä sinä tykkäät takista nyt? Olen iloinen siitä, että sain tuunattua vanhan asian uudelleen käyttöön, eikä sitä tarvinnut muuttaa miksikään, vaan se on edelleen takkina. En myöskään välitä siitä, että se näyttää tuunatulta. Ehkä lisään vielä joitain merkkejä takkiin. Katsotaan, toki nahkaakin on vielä jäljellä, että olkapäille voisi tehdä jotkin nahkaiset epoletit, mutta sekin on sitten sen ajan murhe jos ja kun haluaa hiukan lisätä jotakin. Nyt takki on kuitenkin juuri sellainen kuin haluan sen nyt olevan.
Mahtavaa iltaa kaikille!
Väriä vanhaan huppariin
Tällä kertaa laitetaan väriä vanhaan huppariin, vai poistetaanko väriä?
Noh, kaikki alkoi siitä, kun poikani yksi lempihuppariin jäi hänelle pieneksi. Paita haluttiin ehdottomasti antaa minulle, sillä paita oli pojan lemppari, lemppariväriäkin, vaaleanpunainen. Minun oli siis otettava huppari itselleni vaikka miten naamaani nyrpistin. Paita oli jonkin aikaa tuolilla ennen kuin päätin, että minäpä värjään sen.
Väriä vanhaan huppariin
Päätin, että laitan paitaan kumilankoja ja näin saan kivoja kuvioita, ei muuta kuin hommiin. Lähdettiin kauppaan ostoksille ja nappasin kaupan hyllyltä värin, joka sopi suunnitelmiini. Nitorin fuksia valikoitui tällä kertaa. Olisin mieluiten ottanut kyllä Dylonia, mutta sitä ei ollut koko kaupassa, joten Nitor oli otettava. Syy miksi en valitse Nitoria, johtuu siitä, ettei värjäys koskaan sen kanssa onnistu. Voitte siis arvata miten tämän homman kävi… Ei onnistunut.
Hetkisen kiukuttelin ja työnsin lopulta mietintämyssyn syvälle päähäni ja mietin ja mietin, taisi korvistakin tulla höyryä kun aivot kävi ylikierroksilla niin voimakkaasti. Sitten päätin valita sen ei kovin ekologisen vaihtoehdon, hyi minua! Tein siis paidalle uuden kylvyn. Solmin paidan ensin solmuun ja upotin sen klorite kylpyyn. Paita sai olla kylvyssä puoli päivää, en halunnut väriä kokonaan pois. Ihan vähän vain ja lopputulos oli ihan kiva. Ei nyt sellainen mikä piti ajatuksissa olla. Tosin ajatus ei aina kohtaa minullakaan, materiaaleilla kun on oma luonne myös.
Farkkutakin helppo tuunaus
Kaikkiin tuunauksiin ei tarvitse varata kauheasti aikaa tai ei tarvitse nähdä hirmuisesti vaivaa ja silti voi lopputulos olla näyttävä. Olen aikanaan hankkinut Tallinnan Karnaluksista erilaisia merkkejä ja muita kirjailtuja kuvia, joita voi kiinnittää silittämällä vaatteisiin. Itse tosin aina ompelen kun silitys ei oikein onnistu ikinä. Tärkeintä on kuitenkin se, että ne pysyvät kiinni, se miten ne kiinnittää on sivuseikka. Joten sitten päästään tähän asiaan… Olen aikaa sitten ostanut farkkutakin entisestä Zirppari kirpparista. Takkia olen käyttänyt paljon mutta se kaipasi jotakin pientä kivaa piristystä.
Silloin astui kuvioon nämä minun Karnaluks löytöni, nämä on super helppo vain kiinnittää mihin haluaa. Koko on tietenkin tärkeä, jos haluaa isoa niin se menee selkään. Näin tein siis minäkin, etupuolella tämä kuvio olisi näyttänyt vähän hupsulle, vai mitä? Ensin silitin kuvan farkkutakin selkämykseen ja lopuksi ompelin koneella reunat kiinni. Näin kuva ei lähde irti edes pesussa. Joskus kun liima voi olla niin huonoa, ettei kestä lämpöä ja irtoaa. Tästä syystä useasti ompelen myös tällaisen kuvan kiinni.
Mukavaa alkavaa viikkoa kaikille!