Kyllä, olen aika hurmiossa ommellut aina kun siihen on ollut mahdollisuus. Tänään on sadepäivä ja siivouspäivä myös. Mutta meinaan kyllä ommella muutaman mahtavan jutun loppuun myös. Tällä hetkellä olen tuhonnut lähinnä tilkkuja ja kankaan pätkiä, joista olen saanut hyvin kaikkea super söpöä. Osa on omasta takaa, osa saatu ja osa ostettu ompeluryhmän henkilöiltä. Mutta ei siis tähän projektiin, vaan ne ovat ajautuneet vuoden vaihteessa kasaan ja nyt niistä on myös saatu vaikka mitä kivaa tehtyä. Mutta tämä projekti on suuri ja tekemistä on vaikka miten paljon.
Valitettavasti ihan vielä en ole myöskään saanut kaikkia vaatteita kuvattua päälläni, sillä olemme olleet niin paljon seikkailemassa, etten ole ehtinyt kuviin oikein keskittymään mutta tässä pikku hiljaa homma etenee. Luvattu on myös se, että kuvaan viime vuoden vaatteitakin, jotka eivät ole ehtineet viime vuonna blogiin ollenkaan. Joten nähtävää tulee ja paljon.

Tähän en kerää kaavatietoja vielä mutta sen verran on sanottava, että kun ompelin suloisen haalarin, niin tajusin vasta ommeltuani sen, että se vaikutti jotenkin tutulle…Kaivoin kaapista haalarin, joka on saman tyylinen kuin tämä Burdan kaavoittama…Tämä toinen on minun oma kaavani ja niissä on jotakin samaa, kaavassa siis. Olen julkaissut haalarin 2015. En kuitenkaan nyt syytä ketään mistään, vaan on hauskaa kun tulee tällaisia vastaan, jotka ovat lähellä omia tekeleitä. Ei haittaa. vaikka minulla on nyt kaksi saman tyylistä haalaria. Ne ovat siltikin erilaiset.

Tämä on toukokuun teema, mutta jouduin odottelemaan siihen asti, kunnes meidän nuorin on kesälomaansa halaamassa. Joten toukokuun juhlapostaus tulee tässä. Esittelen tänään meidän juhlia ja tietenkin mekkoani, joka on yksi niistä ihanista vaatteista, joihin minulla on monen kirjavat tunteet. Tykkään ja en tykkää…Kaava on Käsityö kerhon lehdestä, valitettavasti minulla on vain kaavat olemassa, joten en muista ulkoa mikä lehti on kyseessä. Lehti oli kuitenkin mekkonumero ja tämä oli yksi mekkonumeron mekoista.

Meilla on tosiaan tänään vietetty nuorimmaisen suvijuhlaa, sekä hänen synttäreitään. Minullahan esikoinen ja kuopus on syntyneet toukokuussa, toinen alkukuusta ja toinen loppukuusta. Niin kuin moni tietää, vietämme synttäreitä yleensä yhteisesti, matkustamme Turkuun ja menemme lasten lemppari ravintolaan syömään. Tänä toukokuuna se ei ollut mahdollista, sillä niin tyttöni kuin minun työni ei antanut siihen mahdollisuuksia, siksi kesällä juhlimme perheen kesken vähän enemmän, sillä molemmat vanhimmat lapset ovat valmistuneet ammatteihin. Esikoiselle tämä on toinen ammatti ja pojalle ensimmäinen. Suuria juhlia vietämme vasta kun poika on saanut vielä kirjoitukset hoidettua sekä intin käytyä.

Halusin valita jotakin itse tehtyä päälleni ja verhoista ommeltu kotelomekko vaikutti olevan sopivan aikuisen naisen mekko. Asuun lisäsin myös ilmaisosastolta viime vuonna löytämäni virkatun jakun, sekin on itse tehty ja jalkaan sujautin jo muutama vuosi sitten Kierrätyskeskus Itiksestä löytämäni vihreät kengät. Päätin, että näillä on paras juhlistaa tätä pikkuista isäntää.