Tänään tarjolla liian pienten farkkujen tuunaus, yhden idean, pienen sellaisen. Tämä idea on suhteellisen helppo . Kaappien siivouksen lomassa löytyi iso pino vaatteita, jotka päätyivät tuunauspinoon. Minulla oli kahdet farkut, jotka ovat minulle aivan liian pienet ja niistä olen suunnitellut kahdet erilaiset farkut. Nämä ensimmäiset ovat juuri tulleet valmiiksi ja ovat nimeltään lötköpötköpöppylät. Näistä tämmöisistä tykkään tosi paljon, mutta vaikuttaa sille, että ovat ehkä hippusen verran liian isot sitten kuitenkin, onneksi se voidaan aina korjata helposti.

Minussa on tämä puoli, joka haluaa pukeutua yli isoihin vaatteisiin, sellaisiin, joihin hukkuu. Piiloutua niiden sisään, ettei kukaan huomaa. Samalla kuitenkin niin, että vaatteilla voidaan leikkiä ja yhdistellä minkä tahansa kanssa. Niin kuin nämä housut. Nämä muuttuvat sen mukaa miten ne yhdistää. Seuraavaksi kokeilen korkokenkiä näiden pöksyjen kanssa.

Liian pienten farkkujen tuunaus

Suunnitelma näihin farkkuihin lähti tästä kuvasta ja koska kyse on liian pienistä farkuista, niin tarvitaan aina avuksi lisämateriaalia. Lopulta valitsemistani materiaaleista alkoi muodostua ajatus, joka näkyy valmiissa työssä. Paksun farkun ompelu onnistuu kyllä tavallisella kotikoneella, mutta tarvitset farkkuneulan. Kannattaa ihan ensin kyllä kokeilla mitä kone tykkää paksun materiaalin ompelusta. Ihan joka koneella kun tämä homma ei onnistu.

Tarvikkeet:

• tuunattavat farkut
• toiset risat tai käyttämättömät farkut
• pitsiä, muuta materiaalia kuten puuvillaa

Tee näin:

• Leikkaa tuunattavat farkut sivuista auki. Jos farkuissa on reikiä yms. Voit paikata ne puuvillalla tai pitsillä, ennen kuin ompelet kaitaleet farkkujen sivuille.
• Leikkaa sopivan levyinen osa toisten farkkujen sivusta. Ompele paikalleen. Sovita ja muokkaa sopivaksi.

Minulla on vielä ajatuksena, että muokkaan tuon vyötärökaitaleen hiukan eri näköiseksi. Tai sitten teen sen suoraan noihin toisiin, heti kun pääsen niihin käsiksi. Tämä on vain yksi tapa saada liian pienet farkut sopiviksi päälle. Toki tällaiset voi tehdä ihan sopivistakin farkuista halutessaan. Valinta on sinun. Itse tosin tykkään tehdä niistä, jotka eivät enää oikein ole itselle sopivia ja ovat parempia sitten tuunattuna.

Ihanaa sunnuntaita teille kaikille!

Silloin kun meillä oli parveke, me vietimme ihanan kevyttä parveke-elämää. Laitoimme parvekkeen aina pääsiäiseksi kuntoon ja siivosimme talvisäilöön syyslomalla. Parveke oli iso ja suojassa, joten oli helppo elää niin pitkään ylimääräisen huoneen kanssa. Joskus jopa suunnittelimme, että asennamme parvekkeelle lämpölamput, jotta voisimme viettää siellä elämää koko vuoden. Se suunnitelma valitettavasti jäi kun muutimme uuteen asuntoon. Nyt meillä on piha, joka on käytössä hyvin pienen hetken vuodesta. Se ei oikein sovellu meidän elämään.

Vaikka Suomessa on monilla parvekkeita, niin niitä jotkut eivät osaa hyödyntää ollenkaan. Useasti näkee parvekkeet vain varastotilana, mikä on sääli, sillä yksi ylimääräinen huone on iso asia ja varsinkin jos parvekkeella on lasit, niin oleskelu siellä on pidempiaikaista. Meillä oleskeltiin parvekkeella, siellä syötiin ja nautittiin elämästä. Jos oli huono kesä, niin lämpimässä ja suojaisassa pikkuisessa kesähuoneessa oli aivan ihana oleskella, katsella kesäistä vesisadetta, katsella leffoja ja napostella herkkuja. Sitä elämää kaipaan todella paljon.

Silloin kun meillä oli parveke

Meidän parveke oli sisustettu kierrätystavaroin, itse tehtyjä ihanuuksia ja ilmaisosastolta löydettyjä aarteita. Meidän parveke pääsi myös Helsingin sanomiin ja toimittaja sekä kuvaaja pääsivät näkemään meidän suloisen boheemin parvekkeen. Toimittaja sekä kuvaaja ehkä ymmärsi kun siinä pöydän vieressä juttelimme ja joimme kahvia ja nautimme kesäkurpitsamuffineja, että miksi tämä meidän parveke on niin tärkeä ja rakas meille.

Meillä alkoi vuonna 2016 ns. parvekeprojekti, jonka tiimoilta julkaisin vanhassa blogissani postaus-sarjan. Koska tätä postaus-sarjaa on kyselty kovasti, niin laitan tähän ne kaikkein suosituimmat kuvat ja vinkit. Tietenkin ne minun ylpeydenaiheet, jotka muokkasi parvekkeemme siihen suuntaan, miksi se lopulta muodostui.

*****

Nupun pesä

Tämä suloinen prinsessavuode tehtiin isosta puulaatikosta, jonka sain Seurakuntaopiston vintinraivauksessa pelastettua. Laatikko oli menossa roskalavalle ja pyysin, että saisinko sen mukaani. Laatikko pestiin ja maalattiin. Patjan tein meidän omasta vanhasta lasten patjasta, päällystin patjan vanhalla pyyhkeellä, tein myös tyynyn, sillä meidän tytöt tykkää nukkua pää tyynyllä. Tyynyn täytin leikkuujätteellä. Verhot tein ilmaisosastolta löytyneestä pitsisalusiinista ja näin prinsessavuode oli valmis.

*****

Ruokapöytä

Tätä pöytää ei valitettavasti enää ole. Se tuhoutui heti ensimmäisenä talvena kun asuimme uudessa kodissa. Vaikka pöytä oli suojattu, ei se kestänyt niin voimakasta kosteutta vaan mätäni. Pöytä on aika helppo päälystää, vaikka on aikaavievää hommaa. Ensin maali, sitten paperin liimaus, lakkaus, hionta ja lakkaus ja noita hiontalakkauksia sitten tehdään niin monta kuin on tarve. Meidän paperi oli paksua, joten saatiin aika tarkkaan hiota ja lakata.

*****

Lavasohva

Lavasohva oli mun lempipaikka parvekkeella. Pötköttelin ja katselin ohjelmia siinä. Joskus vanhempi poikani laahasi oman telkkarinsa partsille ja pelasi kavereiden kanssa. Oli kuulemma hauskaa kun tuntui sille, kuin pelaisi ulkona, vaikka onkin parvekkeella vain. Lavat olimme saaneet mieheni vanhasta työpaikasta ja ne vain maalattiin ensin. Päälliset tein vanhasta patjasta (meidän omista) ja päällystin patjat farkuilla. Nämä patjat ovat edelleen meidän käytössä täällä uudessa kodissa. Myöhemmin laitoin myös katoksen tähän sohvaan. Tuli enemmän boheemi fiilis. Farkut, jotka hyödynsin tässä, on ilmaisosastolta.

*****

Aterimet

Koska meillä syötiin aina parvekkeella, niin halusin myös jonkin telineen aterimille, sekä serveteille. Ettei aina tarvitse hakea, kun voi ottaa vaan siitä telineestä. Tämä teline laitettiin seinään kiinni ja toimitti hyvin virkaansa. Osat olivat vanha kaapinhylly, farkkua sekä viinipullonkorkkeja. Tämä teline tehtiin pelkästään liimaalalla ja on siis edelleen käytössä, vaikka ei samanlaisessa missä ennen.

Kyllä vain minä kaipaan meidän upeaa parveketta. Silloin kun meillä oli parveke, nautimme siellä olosta todella paljon. Isuimme aamulla aamupalalla, pelattiin kaikenlaisia lautapelejä, sekä korttipelejä siellä, luettiin ja katseltiin ohjelmia, juteltiin ja syötiin herkkuja, Syötiin lounasta ja päivällistä, tarjoiltiin kavereille brunssi ja nautittiin illan hämärästä. Tämä oli meidän ihana keidas, jossa vietimme ison osan aikaamme. Meille tärkeä paikka, se lempipaikka, jossa mieli lepää ja saa voimaa (erikseen sitten luonto vielä).

Kyllä, minä kaipaan tätä parveketta, sillä kun pääsiäisenä laitoimme parvekkeen kuntoon ja söimme ensimmäisen illallisen siellä, hiukan vilpoisessa tunnelmissa, niin silloin meidän kesäkausi alkoi. Ja taas kun lokakuun sateet löi ikkunoihin, söimme viimeisen aamupalan parvekkeella, vilpoisissa tunnelmissa silloinkin ja keräsimme tavarat nurkkaan suojaan, oli kesä ohi. Silloin oli jotenkin surullinen fiilis. Tätä samaa fiilistä emme ole saaneet täällä aikaiseksi ollenkaan. Piha ei ole tuntunut samanlaiselta piilopaikalta, keitaalta mitä meidän parveke oli. Mutta uskomme ja toivomme, että vielä joskus saamme nauttia samanlaisesta fiiliksestä uudessa parvekkeessamme.

Nautinnollista kesän odotusta!

Seuraa minua: Instagram, Facebook, Bloglovin, Blogit.fi