Läjä projekti ja sen tiimoilta tekstiilijätteestä tunika. Nyt tuli niin suloinen tunika, että mieli ihan kirkastuu ja haluaa tehdä lisää ja lisää tällaisia tunikoita. Vihdoin on saatu projekti eteen päin yhdellä uudella vaatteella.

Tekstiilijätteestä tunika

Nyt on tosiaan tehty isosti hommia, että saadaan tämä läjä projekti jälleen kunnolla vauhtiin. Kun olen valittanut siitä, että homma ei etene ja ei meinaa saada laatikoita tyhjäksi niin on ihan pakko myös todeta sellainen, että jälleen on yksi laatikko tyhjä. Olo on mitä mahtavin tämän vuoksi. Kyseinen laatikko sisälsi erilaisia paidan osia kuten hihoja, etu-tai takakappaleita ja oli muutamia hartiaosiakin. Loput mitä en enää käyttänyt laitoin koulun askartelukassiin. Täytyy sanoa, että nyt on aika kevyt olo kun taas yksi laatikko on poissa ja kaapissa keikkuu uusi sekametelisoppa tunika.

Tämän tunikan lopputulos oli aika kiva. Tässä on kaikki ne elementit joista pidän. On tilkkumaisuutta, yliampuvaa, pitsiä sekä tietenkin oversize kokoa. Tämän tyylinen tunika tai mekko on todella helppo toteuttaa. Rakenna helmaosa hihaosista niin, että hihan ranneosa tulee kiinnitetyksi yläosaan ja näin helma automaattisesti levenee, jos käyttää etu- tai takakappaleita niin leikkaa kappale hiukan viistoon, helmasta leveämpi mitä yläosasta.

Kun helmaosa on ommeltu sen voi leikata muotoonsa halutessaan. Itse tykkään niin, jotkut jättää helman epätasaiseksi mutta minulle se on liikaa vaan haluan sen epäsymmetriseksi tarkoituksella ja sen lisäksi rakentaa helmaan frillan. Mitään kaavaa siis ei tarvita vaan rakennetaan tunika kappaleiden mukaan.

Päivä luonnontieteellisessä museossa

Meidän pojan lempimuseo on luonnontieteellinen museo, jossa pitää päästä seikkailemaan aina kuin vain mahdollista mutta nyt täytyy kyllä sanoa, että aikansa kutakin ja nyt keskitytään muihin menoihin. On todella mielenkiintoinen kohde ja todella suosittelen paikkaa ihan kaikille mutta meille riittää kyllä nyt. Tänä vuonna käyty jo pariin kertaan täällä. Vaikka miten olisi dinoja ja dinokierroksia niin jossakin kohtaa vaan tulee sellainen olo, että nyt riittää, halutaan jotain muuta. Härdelli ei ihan samaa mieltä ole mutta seikkailunhaluisena otti asian rauhallisesti, että tämä on nyt viimeinen kerta hetkeen kun mennään Luonnontieteelliseen museoon.

Kaikesta huolimatta oli mahtava päivä, joka vietettiin Härdellin kummin kanssa. Oikeastaan aika sama missä aikaa kuluttaa kunhan saa olla niiden tärkeiden aikuisten kanssa tekemässä jotakin lapsen ehdoilla. Jokainen reissu on aina onnistunut reissu kun antaa seikkailun viedä mennessään. Luonnontieteellisen museon käyntiin liittyy aina myös ruokailu ja tällä kertaa Härdelli halusi tiettyä ruokaa ja shän sopi meille oikein hyvin. Massut tuli täyteen ja dinojen metsästäjä/tutkija tuli ravittua niin päästään kuin vartalostaan.

 

 

 

 

 

 

Siivous kannattaa aina

Satuin siivouksen tiimellyksessä löytämään myös jotakin vanhaa lankaa, jossa on joukossa paljetteja. Lanka on kauan sitten ostettu tyttöä varten mutta en ole koskaan saanut aloitettua siitä mitään. Nyt tein vihdoin pipon. Lankaa on vielä paljon jäljellä, että jos tyttö vielä haluaa pipon niin teen hänelle myös samanlaisen. Ohjeita erilaisiin pipoihin löytyy täältä. Itse valitsin ihan peruspipon ohjeen. 

 

 

Maailman rumin peitto valmistui upeasta kasasta leikkuujätettä, jotka ovat peräisin läjäprojektista. Vähän tuntuu sille, ettei koko projekti oikein tahdo päättyä. Mutta vähitellen, lupaan sen. Koko ajan mennään eteen päin tässä hommassa. Ehkä vielä joskus ollaan siinä vaiheessa, ettei materiaalia ole enää enempää ja otetaan projektiksi seuraava kasa.

Maailman rumin peitto-DIY

Keräsin kaikki mahdolliset neuleijämät yhteen kasaan ja aloin ommella niitä yhteen. En välittänyt siitä mihin mikäkin pala menee tai sopiiko koko pala toisen palan kanssa yhteen. Ompelin vain ja näin sain kaikki palat peitoksi. Hassun hölmöksi ja rumaksi peitoksi, joka sopii täydellisesti meille kotiin. Tähän sekametelisoppakotiin.

Näin sitä näköjään sitä voi oikeasti seota lopullisesti. Urakan jälkeen huomasin, että paloja jäi edelleen paljon, en vain enää enempää jaksanut vääntää tätä peittoa. Peittoon ommeltiin siis leikkuujätettä sekä epäonnistuneita tuunauksia. Parasta on se, että näkee miten pienistäkin palasista voi tehdä jotakin. Toivon, että en enää tällaiseen hulluuteen enää ryhdy mutta kuka tietää mitä taas keksin seuraavaksi.

Sekametelisoppa sisustus

Peitto sopii todella hyvin parvekkeelle, vilpoisemman päivän lämmikkeeksi. Mutta niin kuin kuvista näkee, peitto on omittu muiden toimesta heti. Maailman kauneinta ei peitosta saa kun yhdistää kaikki mitä laatikossa on yhteen, se on oikeastaan täysin mahdotontakin. Olen kuitenkin pitkään unelmoinut neulepeitosta, joka on tehty vanhoista paidoista mutta en ole jaksanut kerätä tarpeeksi samanlaisia paitoja nurkkiin. Tämä oli siis erittäin hyvä vaihtoehto ja sopii myös meidän kummalisesti sisustettuun kotiin.

Loppu leikkuu-ja ompelujäte on helppo piiloittaa tyynyjen sisälle. Farkkutyynyt sopii meille hyvin ja uusi peitto tykkää kovasti näistä hauskoista tyynyistä. Jos ette ole vielä huomanneet, niin meikäläinen tykkää tyynyistä ja paljon. On ihana tehdä sängystä kunnon löhösohva, jossa voi nautiskella elämästään kirjaa lukien, leffoja katsoen tai neuloen tai tehdä kaikkia samaan aikaan. Varsikin talvella on ihana hautautua lämpimään peittojen ja tyynyjen joukkoon teekuppi kädessä. Jaa, että miksikö sänky on mun lempipaikka?