Liian suuri paita ja liian pieni toppi yhdistyy yhdeksi paidaksi
0
Tuossa kun tuunasin yhden paidan jokin aika sitten ja esittelin sen täällä blogissani, on homma lähtenyt vähän niin kuin lapasesta. Kaapissa on nyt kolme samalla ajatuksella tehtyä paitaa. Keräsin nimittäin kaapista kaikki sellaiset vaatteet, joita en käytä ja muokkailen niitä hitaasti uudeksi. Ja ne vaatteet, jotka olen saanut tässä tuunattua, ovatkin olleet kovassa kätössä sen jälkeen. Kuten nämä pari paitaakin. Tämä on minun heikkous, että kun innostun jostain, niin pitää tehdä monta samalla ajatuksella. Hiukan eri käyttöön jokainen paita ja eri fiiliksellä.
Minusta on myös hauska nähdä miten eri materiaalit käyttäytyy samassa ideassa ja vaikka päällä olisi muuten lähes samat vaatteet, miten ilme muuttuu siitä huolimatta. Molempien paitojen kanssa minulla on samat kengät sekä sama takki. Silti asu on ihan erilainen.
En nyt kuitenkaan harmittele sitä, että minulla on kolme samaan tapaan tehtyä paitaa kunhan ne jäävät tähän kolmeen. Jokaisella meillä käsityöläisellä on niitä tiettyjä rakkaita kaavoja ja vaatteita, joita toistaa koko ajan. Minulla on monta lempparia ja niitä teen ihan liian useasti. Olen ns. kangistunut tapoihini ja ne on nyt tarkoitus tämän syksyn ja talven aikana muuttaa muuhun ja kokeilen uusia kaavoja ja ideoita. Sama pätee myös neuleisiin. Yritän olla neulomatta pipoja ja kaulaliinoja enää yhtään. Yksi pipo on kyllä tulossa vielä mutta nämä kaksi pipoa on ainoat, jotka neulon ja yhtään kaulaliinaa ei tarvita. Nyt keskitytään käyttämään niitä mitä on tehty tässä monena vuonna. Myös erittäin boheemi pukeutuminen saa väistyä romanttisen tieltä ja vähän aikuismaiseen suuntaan on lähtenyt tie viemään. Saapi nähdä miten kauaa sekin ajatus toimii. Boheemi pukeutuminen kun kolkuttelee joka päivä takaraivossa.
Tämä syksy on siis kaunis ja täynnä muutoksia. Toivottavasti hyvään suuntaan ja vaikka tyyli muokkautuu niin toivottavasti pysyy kuitenkin pitkälti samana. En halua liikaa muuttaa tätä hassua tyyliäni. Ehkä hiukan tuoda kaikkia eri tyylini osia lähemmäs toisiaan. Tyhjensin kirppispuolen, koska en saanut aikaiseksi ylläpitää sitä mutta jos keksin keinon miten hoitaa kirppispuolen juttuja niin sitten alan laittaa enemmän myyntiin itse tehtyjä vaatteita, joita en enää käytä, eikä tuunaaminen ole järkevää. Katsotaan…
PS. Kenkien huoltopostaus alkaa olla loppusuoralla.
 |
| Värssy |
Leikkuujätteestä leggarit – Ruutinkosken kauneus
En mahda sille mitään, mutta Vantaanjoki on todellinen seikkailukohde. Menit kumpaan suuntaan tahansa, löydät aina jotakin hyvin mielenkiintoista. Nyt kun muutimme pois Oulunkylästä niin Vantaanjoki toi meille ihan kokonaan uuden alueen tutkittavaksi ja seikkailtavaksi. Monet ovatkin Instagramissa nähneet kuvia uuden asuinalueen ulkoilumahdollisuuksista, kun olemme seikkailleet niin Helsingin upeassa aarnimetsässä kuin kuljettu tavallista luontopolkua pitkin. Oulunkylässä oli mahtavat ulkoilumahdollisuudet ja nyt on myös täällä. Täältä pääsee myös helposti keskuspuistoon halutessaan ja myös Vantaanjoen ihmeelliseen maailmaan. Tosiasiassa, olen jo aikaisemmin laittanut kuvia Ruutinkoskelta mutta silloin emme tienneet missä olimme, sillä eksyimme pyöräreissullamme. Nyt on paljon opittu ja paljon on nähtävää tämän joen varrella.
Helsinki on kyllä mieletön paikka on upeaa urbaania kaupunkia, kauniita rakennuksia, kyllä kun malttaa poistua makkaratalon luota, niin näkee paljon kauniita taloja ja Kalloi on jo ihan itsessään upea nähtävyys sen boheemin ympäristön vuoksi. Helsingin erilaiset lähiöt ovat kaikki erilaisia ja joka paikasta löytyy helmensä. Meillä se on Vantaanjoki sekä tietenkin luontopolut, joita on paljon. Myöhemmin olisi tarkoitus esitellä teille hiukan mitä kaikkea muuta täältä löytyy, meidän läheltä. Mutta nyt kerron seikkailustamme Vantaanjoen varrella. Jos haluaa käydä katsomassa meidän eksymisestä jutun niin klikkaa tästä.
* * * * *
Koska ennen tätä ruutinkosken reissua oli pakko ommella, kaivoin läjän leikkuujätettä, josta ompelin reissulle leggarit. Mielestäni treenivaatteita ei ole koskaan liikaa, varsinkin kun en ehdi sitä mukaa oikein pestä mitä tarvitaan reissuille. Leggareista tuli tosi hauskat ja päälle laitoin myös Kierrätyskeskuksesta löytyneen anorakin. Olen aina sanonut, että merkillä ei ole minulle väliä, niin kyllä vähän huijaan, koska aina kun nään jossain kirppiksellä Torstain vaatteita, jotka mahtuvat minulle, nappaan ne itselleni. Minua ei haittaa, jos ne ovat hiukan isoja mutta itkua väännän jos ovat pieniä. Meillä kun olen ainoa Torstain käyttäjä. Upeaa olisi, jos löytyisi 70-80-lukujen Torstain vaatteita, varsinkin niitä missä oli värikkäitä raitoja. Niin ihania.
Seikkailuasuuni kuuluu myös aina lenkkarit, jotka löytyi aikanaan myös niinikään Kierrätyskeskuksesta. Lenkkarit ovat löytyneet Kylässaaren myymälästä ja anorakki taas löytyi Nihtisillasta, t-paita taas on tullut äitini kaapista. Olen tykännyt käyttää noita paitoja monessa, ihanan kuluneita ja rentoja. Lenkkareiden hintaa en muista mutta anorakin hinta oli 5€ ja tietenkin se lähti mukaani.
* * * * *
Harmi kun metsän ja joen tuoksu ja joen kuohunta ei välity teille kuvista. Tuoksu oli huumaavaa ja matkalla törmättiin metsäkauriin emoon ja sen vasoihin. Koska jäimme seisomaan hipihiljaa ja vain katselimme emoa ja se meitä, niin kuvia ei kohtaamisesta ole. Vasat oli piilossa ja kun emo huomasi, ettei meistä ole vaaraa se ilmoitti siitä vasoille ja näimme kaksi pikkuista juoksemassa joelta metsään. Aika mieletön fiilis. Oltiin miehen kanssa aivan täpinöissämme. Ollaan toki nähty metsäkauriita ennenkin, tuttuja otuksia mutta tuossa hetkessä oli jotakin upeaa. Hiljainen metsä, vain joen virtaus kuului ja emon läpitunkeva tuijotus. Parasta näissä seikkailuissa on se, että se on ihan ilmaista.
