Katutyyliä VillaNannan tapaan
0
Farkkujen yhteissielu löytyy ilmaisosastolta, siitä tulee katutyyliä VillaNannan tapaan. Joskus tarvitaan erilainen rakkauden tango, jotta saadaan rakennettua katutyyliä edullisesti ja näyttävästi. Jotain mitä ei ihan heti tule vastaan joka nurkassa.
katutyyliä VillaNannan tapaan
Kaikki alkoi siitä, kun löysin omat farkkuni Kierrätyskeskuksen ilmaisosastolta. Jep, ne ihanat paikat, joissa tuntuu kuin aika pysähtyisi ja pölykin olisi osa sisustusta. Farkut olivat kulahtaneet, vähän liikaa 2000-lukua ja juuri sopivasti ”ehkä tästä vielä saa jotain”. Ja sainhan minä, klorittia kehiin, vähän sormituntumaa ja voilá! Syntyi alku uuden aikakauden lempifarkuilleni. Sitä en vielä tiennyt, että mieheni vanhat, rikkoutuneet farkut tekisivät saman palveluksen, kunhan vain antaisin niille uuden mahdollisuuden. Silloin välähti: entä jos me yhdistetään nämä farkut? Kirjaimellisesti. Ja niin me tehtiin. Kaistale sinne, pala tänne, saumaa, siksakkia ja ihan vähän tuskanhikeä. Mutta nyt niistä on tullut jotain, mitä ei löydy mistään kaupasta: farkut, jotka on meistä molemmista tehty.
Asu, jolla on tuhat sanaa
Body, joka kuljettaa auringon Kaliforniasta
Farkkujen seuraksi kaipasin jotain, joka ei kilpaile mutta kantaa. Ja koska olen minä, niin tietenkin löysin punaisen Adidaksen bodyn Abbot Kinney Boulevardilta Losista. Siellä oli kuuma, oli hyvä kahvi ja body alessa. Merkki on mulle muutenkin rakas, se on kuin muodin lohtupeitto, aina uskollinen ja sopivasti retro.
Vintage-Adidas UFFista, Fredasta suoraan sydämeen
Body kaipasi kerrosta, ja se löytyi ihan täältä kotoisasta Fredan UFFista. Tämä sininen Adidaksen vintage-verkkatakki oli kuin suoraan jostain 80-luvun juoksukisoista, ja se sanoi minulle hennoin polyesterin kuiskauksin: ”ota minut mukaan.” Ja minä otin. Onneksi otin.
Itsetehty virkattu laukku, boheemi statement
Joskus tekee mieli ostaa, mutta joskus tekee mieli vaan virkata se itse. Niinpä laukku syntyi omista sormista, kotisohvalla, Netflix taustalla ja teekuppi kädessä. Lanka on chenilleä ja muoto täysin intuitiivinen, sellainen boheemi möykky, joka toimii yllättävän hyvin kaiken kanssa. Ohje löytyy TikTokista: Sofia Tivinen luoma ihanuus.
Kenkävalinta: Hilfiger ja Humppila, ei kompromisseja
Lopullinen silaus? Tommy Hilfigerin lenkkarit, jotka bongasin Humppilan Kenkämaailmasta. Kyllä, se paikka, josta luulet löytäväsi vain mummokenkiä ja työjalkineita, mutta sitten, BAM, punavalkoiset unelmat suoraan alerekiltä. Ne ovat mukavat, uskolliset ja antavat tälle räväkälle asulle juuri sopivasti sporttisen silauksen.
Miksi tämä asu toimii – vinkit omaan tyyliin
Tässä asussa kuljen kaupungilla kuin katumuodin kapinallinen, jonka jokaisella vaatekappaleella on tarina. Farkut kantavat kahden ihmisen jalanjälkiä, body muistoa Kalifornian auringosta, takki huokuu vintage-viboja ja laukku sanoo ”minä tein tämän”. Onko tämä muotia? En tiedä. Onko tämä minua? Kyllä on.
Miksi tämä asu toimii?
Koska se on kestävä, persoonallinen ja täynnä tunnetta. Tässä yhdistyy kierrätysmuoti, käsityö, vintage-löydöt ja ripaus Los Angelesin katufiilistä. Eikä unohtamatta tärkeintä: tässä asussa on tarina ja tarina, jos mikä, tekee tyylistä merkityksellisen.
Koko look: urbaani, kierrätetty ja täysin oma
Tee itellesi: vinkit mun tyyliin
- Etsi ilmaisosastoilta: Survo farkut ja vaatteet ihailtavaksi uuteen elämään.
- Klorinpesu tuunaamaan väriä ja tunnelmaa.
- Yhdistä eri tarinat: Voisiko kahdesta vaatteesta tulla yksi?
- Löydä vintage-aarteet UFFista tai kirppiksiltä: ne voivat olla juuri se puuttuva pala.
- Tee itse joko laukku, korvikkeet, hattu: DIY on statement.
- Älä aliarvioi kenkiä: löydöt yllättävät.
Loppusanat VillaNanna-hengessä
Jos jotain olen oppinut, niin sen, että vaatteet eivät ole vain vaatteita. Ne ovat tarinoita, tunteita ja tyyliä. Kun kaikki nämä elementit kohtaavat, farkkutuunauksen, vintage fiiliksen, DIY-laukun ja kengät, syntyy kokonaisuus, joka on uniikki, kestävä ja uskomattoman hauska.
Jos tämä inspiroi sua, lähde messiin! Käy ilmaisosastolla, kloraa vähän, liimaa palat yhteen siksakilla, käy UFFissa, virkkaa hiukan ja tee se oma tyylisi.
Mukavaa päivää!
Seuraa minua:
LUE MYÖS:
Koko asu roskiksesta
Koko asu roskiksesta? voiko se olla tyylikästä? Mitä se edes tarkoittaa, ihmettelet. Tässä postauksessa mietitään mitä kaikkea tuo pitää sisällään ja pyöritään muutoinkin aiheen ympärillä. Minulle kun asia on kovin selkeä, mitä taas jollekin muulle se ei ole. Mutta kysytään heti, että kuinka paljon hankit kirppareilta vaatteita tai materiaaleja?
Koko asu roskiksesta
Kuvittele tämä: seisot kaupungin satamassa, aurinko heijastuu aaltojen pinnasta ja joku pysäyttää sinut kysyäkseen, mistä ihmeestä olet löytänyt noin upean asun. Vastaus? Kaikki tämä on tehty jätteistä. Tai no, Kierrätyskeskuksesta, jos halutaan olla tarkkoja, mutta jätteistä kuulostaa skarpimmalta, eikö?
Päälläni on paita, jonka kangas on löytynyt Kierrätyskeskuksen materiaalitukusta. Housut olivat aikanaan verhot, ja veikkaan, että aika tylsät sellaiset. Nyt ne hulmuavat kaduilla värikkäinä ja ylpeinä uudesta elämästään. Käsilaukku? Virkattu omin käsin, tietenkin. Ja lenkkarit, second handia Fidasta.
Itse tehty on uusi musta
Miksi meidän pitäisi tyytyä massatuotettuihin vaatteisiin, kun meillä on mahdollisuus pukeutua uniikisti, vastuullisesti ja luovasti? En tarvitse uutta, kun osaan tehdä sen itse. Tämä paita ei ole vain vaate, se on kannanotto. Jokainen sauma ja siksakki huutaa: en ole osa pikamuodin koneistoa.
Ja kyllä, housut ovat verhoista. Mitä sitten? Jos Marie Antoinette pystyi käyttämään torttua hatun sijasta (no okei, ei ehkä oikeasti), niin minä saan aivan hyvin tehdä housut vanhoista ikkunatekstiileistä. Eikä kukaan huomaa, ellei kerron itse.
Vaatekaappipäiväkirja: Rakasta sitä mitä jo omistat
Tämä postaus on osa vaatekaappipäiväkirjaa, matkaa oman vaatekaapin syvyyksiin. Tavoitteena ei ole lisätä uutta, vaan nähdä vanha uusin silmin. On ihan turha marssia kauppaan ostamaan “uutta tyyliä”, kun kaapissa saattaa odottaa kymmenen tarinaa, jotka on jääneet kertomatta. Kyse ei ole vain siitä, mitä sinulla on, vaan siitä, miten siihen suhtaudut. Jokainen vaatekappale ansaitsee tulla rakastetuksi, ei hylätyksi, kun uusi sesonki alkaa. Rakastetaan jo olemassa olevia vaatteita. Korjataan, tuunataan, käytetään. Uudestaan ja uudestaan.
Kierrätysmuoti ei ole ruma muoti
Miksi yhä kuulen lauseita kuten ”mä en käytä kirppiskamaa, kun se näyttää nuhjuiselta”? Hei! Se näyttää nuhjuiselta, jos et osaa nähdä sen potentiaalia. Kierrätysvaatteet eivät ole pelastusarmeijan jämät, ne ovat inspiraation aarreaitta. Ja kyllä, vaatii hieman vaivannäköä. Mutta tiedätkö mikä muu vaatii vaivaa? Planeetan pelastaminen. Ompelukone on mun ase, virkkuukoukku mun miekka.
Second hand -tyyli ei tarkoita toisen luokan tyyliä
Tässä asussa ei ole mitään toissijaista. Se on moderni, mukava ja ennen kaikkea oma. En tarvitse kalliita merkkejä tunteakseni oloni arvokkaaksi. Arvoni ei tule hintalapusta, vaan siitä, että tiedän itse, kuka vaatteeni on tehnyt, minä itse. Eikä siihen mennyt senttiäkään fast fashion -yhtiöille.
Kierrä, käytä uudelleen, KUNNOSTAUDU
Tämä ei ole vain muotia. Tämä on aktivismia. Tämä on hiljainen mutta tyylikäs keskisormi ylikulutukselle. Tämä on kutsu sullekin: lähde mukaan. Etsi Kierrätyskeskuksen kangaslaareista aarteita. Käy Fidassa. Opi virkkaamaan. Tee oma laukkusi. Ole ylpeä siitä, että näytät hyvältä, ja tiedät, ettei kukaan lapsityöläinen kärsinyt, jotta voisit tehdä sen.
Rakkaudella, Melissa
Seuraa minua:
LUE MYÖS: