Vaatekaappipäiväkirja siirtyy talviaikaan
2
Nyt on se hetki kun vaatekaappipäiväkirja siirtyy talviaikaan ja esille kaivetaan kaikki ihanaakin ihanammat neuleet ja paksut takit. Olen koko viikon sukeltanut kaapin perukoille ja kavellut esille niitä kaikkein ihanimpia neuleita, joita voi nyt tällä hetkellä huoletta käyttää. Olen löytänyt myös neulepuikkoni ja vähitellen ouikoilta on pudonnut kaikkea söpöä ja pientä. Niitä esitellään toiste kuitenkin.
Vaatekaappipäiväkirja siirtyy talviaikaan
Parasta tässä vaatteiden roudauksessa varastoon ja pois varastosta on se, että tuntuu kuin aina olisi uusia vaatteita kaapissa, vaikka vaatteet olisivatkin vanhoja. Helpompi myös nähdä mitä kaikkea sitä oikein on ja miten monella tapaa sitä yhdistäisi näitä ihanuuksia toisiinsa. Olen löytänyt monet vaatteet takaisin päälleni ja se on ihan mahtavaa. Yksi suurimpia suosikkejani tällä hetkellä on liivi, jonka olen tehnyt vanhasta villahameesta sekä neulepaidasta. Vuorina liivissä on keinoturkispalanen. Tätä liiviä käytän nyt paljon. Toinen kovassa käytössä tällä hetkellä oleva vaate on minun neulomani kukonaskelpaita. Ihanan lämmin ja niin upea.
Yhtä asiaa olen odottanut kovasti kesän jälkeen ja se on se, että saan vetää nahkahousut jalkaan ja niiden kanssa on sopinut hyvin vintage -liikkeestä löytynyt neulepaita. Tämä asuyhdistelmä on ollut myös sellainen, jossa olen viihtynyt niin töissä kuin työn ulkopuolella. Myös kaikki ihanat villakangashousut on otettu esille ja niitä on ollut helppo yhdistää erilaisten neuleiden kanssa. Mitä leveämmät lahkeet, sen parempi. Ja pakko nyt myös mainita, että löytyy kaapista nyt myös matalavyötäröiset housut.
Neulehameet -ja mekot
Ja tietenkin ne minun kaikkein rakkaimmat vaatteet. Ne lukuisat neulemekot sekä neulehameet täyttävät kaapin ja parasta tässä on se, että jälleen niitä ihania mekkoja voi käyttää. Villamekko päälle, paksut sukkikset jalkaan, saapikkaat ja pihalle. Niin helppoa ja yksinkertaista pukeutumista. Rakastan sitä, että voin pukeutua kesät talvet mekkoihin. Tietenkin ne kaikkein rakkaimmat mekot ja hameet on omin käsin tehty. Joko neulomalla tai ompelemalla.
Fiilis on ollut korkealla, todella korkealla, kun on tehnyt mahtavia löytöjä omasta kaapista. Ei ole isoja hankintoja tiedossa, kun kaikki löytyy jo valmiina. Toki pari hankintaa on listalla, mutta niiden kanssa ei ole mikään kiire ja etsin sitä täydellistä, en halua ottaa sellaista, joka ei sitten kuitenkaan ole se juttu. Eli uskon, ettei uusia ostoksia ole ihan heti tässä tuloilla. Keskityn jo olemassa olevien vaatteiden nauttimiseen.
Mahtavaa viikonloppua!
Seuraa minua:
LUE MYÖS:
Liivi vanhasta villakangashameesta sekä villapaidan tilkuista
Mikä vaatteissa kiehtoo?
Mikä vaatteissa kiehtoo? Tätä olen mittinyt tässä muutaman päivän, kun olen tätä vaaterumbaa tässä käynyt ja raahannut syys -ja talvivaatteet ylös ja kaikki kesävaatteet on viety alas. Mikä kumma vaatteissa viehättää niin paljon, että niitä haluaa kerätä tällaisia määriä? Älkää ymmärtäkö väärin, en ole muuttumassa minimalistiksi, se ei toimi minulla.
Mikä vaatteissa kiehtoo?
Olen siis kaksi päivää ihan kaikessa rauhassa tyhjentänyt vaatekaapit ja vaihtanut vaatteet päittäin, kengät on vielä laittamatta, mutta vaikuttaa sille, että homma olisi suht hanskassa. Löysin ison määrän ”uusia vaatteita” eikä näin ollen tarvitse alkaa ostelemaan mitään kaappiin, ainakaan sen suurempia juttuja. Muutamat vaatteet lähtee kirpparille ja muutamat tuunauspinoon. Löysin siis jälleen kaapista sopimattomia asioita, jotka lähtevät nyt pois elämästäni.
Minulla yksi ainoa vaatimus vaatteelle, joka saa olla kaapissani ja seon se, että se tuntuu päälläni lempivaatteelle. En halua kaappiin mitään sellaista, joka ei lemppari ole. Silloin useasti voikin tulla sellainen olo, että kaapissa ei ole mitään puettavaa. On vähän sellainen tyhjän kaapin syndrooma. Kun alunperin hankkii vain lempivaatteita, niin silloin ei tuota ongelmaa tule vastaan. Nyt vain joudun luopumaan osasta lempivaatteita, koska ne eivät enää sovellu päälleni. Eivät mahdu tai eivät enää istu oikein. Kaikkea en voi myöskään tilan puutteen vuoksi laittaa tuunauspinoonkaan, joten joku saa annettua hyvän kodin näille.
Tyhjän kaapin syndrooma
Tyhjän kaapin syndrooma on monen naisen vihollinen. Kaappi täynnä vaatetta, muttei mitään päälle laitettavaa. Myös minulla oli joskus nuorempana näin ja aloin taistella sitä vastaan. Keinoja oli monia, mutta vasta myöhemmin aloin ymmärtämään, että minun kohdalla paras tapa päästä ongelmasta eroon on se, että täytän kaappini tietyllä tavalla. Ja tosiaan olen kokeillut kaikenlaista, myös minimalismia jo silloin kun se ei vielä ollut se juttu. Eikä se koskaan onnistunut minulla.
Lopulta löysin oman tapani ehkäistä tuota tyhjän kaapin ongelmaa. Hankin ja tein vain vaatteita, jotka tuntuvat heti päällä lempivaatteilta, kaikki muu jää hankkimatta ja tekemättä. Näin kaappiin ei kulkeudu mitään sellaista, jota en käytä. Toki tässä iässä vartalokin muuttuu ja aina ne kaikki lempivaatteetkaan eivät enää sovi. Silloin on päätettävä niiden jatkosta. Tuunataanko vai myydäänkö. Myyminen on nyt pakollinen ja ne mitkä eivät mene myy, menee jakoon.
Nyt on kiva katsoa järjestyksessä olevaa kaappia. Kohta se on taas sekaisin…
Mukavaa alkanutta viikkoa!
Seuraa minua: