Lompakko hoikistui vaatekaappi lihoi
Uffin tasarahapäivät ovat käynnissä, joten minun Lompakko hoikistui vaatekaappi lihoi. Ei suuresti, mutta pienesti kuitenkin. Vain muutama pieni ostos, joita kaappini vielä tarvitsee. Toki tällä hetkellä tarkoituksenani on vain tehdä ja tuunata vaatteita ja unohdan kokonaan hetkeksi kaikki second hand kaupat. Mutta nyt kävi kuitenkin näin.
Lompakko hoikistui vaatekaappi lihoi
Minun listalla on muutama vaate, joita etsin ja normaalisti, jos ei niitä löydy, en osta mitään. Mutta nyt on ollut hiukan höllempi mieli monin tavoin ja ensimmäiset merkit höllentämisestä koin tässä muuton tiimellyksessä viime kuussa. Tein pari isompaa kierrosta ja ostin aika monta kivaa juttua Fredan liikkeistä. Nyt kävin Ison omenan UFFissa sekä Fredalla, tietenkin ja molemmista UFFeista ostin muutaman jutun, joita en voinut tosiaan jättää ostamatta.
Molemmilla kerroilla mietin tarkkaan mitä kaappiini haluan ja mitä en. Haluan pysyä omalle tyylilleni uskollisena ihan loppuun asti. Siksi, vaikka ostan harkitsen tarkaan tarvitsenko ja tuleeko sitä käytettyä. Tässä on nyt sellaisia vaatteita, joita odotan kovasti käyttöön. Housuja pitää hiukan fiksata, mutta muita ei tarvitse.
Kaappiin löysi tiensä:
- 2xtrikoomekko, Ivana Helsinki
- Farkkumekko, Voglia
- Juhlahame
- Tuulipusakka, Adidas
- Reisitaskufarkut, GrannGården
En ole minimalisti, vaan maksimalisti
Pitkään on ollut vallalla ajatus, että minimalismi on oikea ratkaisu kaikkeen. Itse allekirjoitan joitain kohtia siitä, mutta en kaikkea. Itse olen maksimalisti, joka ei kykene minimalismiin. Olen sitä joskus yrittänyt, mutta silloin minulle iskee aina tyhjän kaapin syndrooma, aina. Vaikka olisi miten harkitusti rakennettu vaatekaappi. Kun kaappi on täynnä lempivaatteita ja voin pukea oman fiiliksen mukaan, niin tyhjän kaapin syndroomaa ei tule. Nytkin muutossa, olin jättänyt harkitusti itselleni vaatteita käyttöön kun kaikki muut pakattiin, niin itkin monet aamut kun valmiiksi valitut eivät toimineet.
Toisin sanoen, ei ole väärin olla maksimalisti. Ehkä asia muuttuu sen mukaan kun vanhenen, mutta tällä hetkellä nautin ihan jokaisesta vaatteesta, joita minulla on. Toki tässä sängyn vieressä on kaksi isoa Ikean kassia, jotka ovat menossa kirppikselle myyntiin, koska en enää rakasta niitä samalla tavoin kuin ennen. Useimmiten silloin tuunaan ne, mutta tosiasiassa nyt materiaaliakin on niin paljon, että mieluiten annan vaatteille mahdollisuuden löytää uusi rakastava koti.
Mukavaa päivää!
Seuraa minua:
LUE MYÖS:
Miksi kirjoitan vaatekaappipäiväkirjaa
Hyvä kysymys, miksi kirjoitan vaatekaappipäiväkirjaa? Yksi syy on se, että haluan tosissaan shoppailla omassa vaatekaapissa ja sitä kautta esitellä rakkaita vaatekappaleita ja niiden tarinoita. Vaatteiden tarinat ovat ihania ja tapahtumat myös niiden takaa. Mitä kaikkea onkaan tapahtunut se ja se vaate päällä. Esimerkiksi vaatteet, jotka olen hankkinut Krakovasta tai vaatteet, jotka ovat olleet siellä mukana, ovat minulle erityisiä.
Miksi kirjoitan vaatekaappipäiväkirjaa
Viime vuonna päätin avata vaatekaappipäiväkirjan ensimmäisen sivun, koska halusin vähitellen vähentää valmisvaatteiden hankintaa. Shoppailu onkin vähentynyt huomattavasti, vaikka olenkin ostellut, niin hyvin maltillisesti ja kirppareillä käyminen on vähentynyt paljon. Halusin myös nauttia jo olemassa olevista vaatteista ja miten monilla tavoilla niitä vaatteita voi yhdistellä. Nautin siitä, että voin sukeltaa kaappini syövereihin ja löytää sieltä sellaista, jonka olen melkein jo unohtanut. Onneksi vain melkein unohtanut. Haluan myös tuoda jonkin vanhan vaatteen uudelleen hitiksi itselleni, jonka yhdistän monenlaisten muiden vaatteiden kanssa.
Ja tällä tavoin olen, löytänyt vaikka ja mitä kivaa kaapista ja vanha näyttää uudelle, kun olen hienosti keksinyt monta uutta tapaa yhdistää vanha vaate. Se on tosi kiva tunne, oikeasti. Samalla tuntuu kuin olisi vaatteita enemmän mitä niitä oikeasti on. Onhan niitä paljon, mutta tällä tavoin ajateltuna niitä on vielä enemmän. Tämä ajatus myös pakottaa siihen, että tarkastelee vielä enemmän omaa ostokäyttäytymistään, vaikka paljon olenkin muuttanut tapojani, niin lisää voi vielä hyvin.
Villapaita lumisateessa
Yksi ihan ehdoton suosikkini vaatekaapissani on tämä aivan ihana villapaita, jonka olen neulonut vuosia sitten. Tähän olen tehnyt myös lapaset sekä pipon. Malli on Novitan lehdestä, joka muuten on minun lempilehti. Tämä on yksi harvoja lehtiä, joista haluan ehdottomasti toteuttaa kaikki neuleet. Tähän mennessä tosin valmiina on kaksi paitaa, pari pipoa ja parit hanskat. Mutta joka tapauksessa ihan paras lehti, vaikka makuni on muuttunut moneen kertaan, on tämä paita säilynyt aina lempparinani. Ja tätähän tulee tosiaan käytettyä koko ajan.
Tällä kertaa puin päälleni paidan kanssa rennot over size -Levikseni, jotka ovat myös ihan lempparini. Olen jostain syystä mieltynyt vaaleaan farkkuun, vaikka etsinnässä onkin ihan perus denimit. Tähän mennessä vastaan on tullut lähinnä tummia ja näin vaaleita. Mutta vielä joskus ne ihan perus väriä olevat löytää tien kaappiini. Joskus on etsittävä monta vuotta, että löytyy juuri ne oikeat. Jalkaan sujahti ihanat kengät, jotka jouduin ostamaan Tallinnasta nyt jouluna. Riekerin söpöt popot. Näillä varusteilla on kiva touhuta ulkona lumikelillä.
Rentoa viikonloppua!
Seuraa minua:
LUE MYÖS:


0










