Dopamiinipukeutuminen
2
Dopamiinipukeutuminen on väriterapiaa vaatekaapista (ja vähän muutakin). Dopamiinipukeutuminen tuo iloa arkeen värikkäillä vaatteilla, ihanilla materiaaleilla ja omannäköisellä tyylillä. Lue, miten pukeutuminen voi vaikuttaa mielialaasi!
Dopamiinipukeutuminen
En tiedä teistä, mutta minulla ainakin mieliala heijastuu ihan suoraan siihen, mitä vedän päälle. Harmaa olo = harmaa huppari. Mutta entä jos käännettäisiinkin koko homma ympäri? Mitä jos pukeutuminen voisi vaikuttaa mielialaan eikä toisinpäin? Törmäsin joku aika sitten termiin dopamiinipukeutuminen ja ai että, se kolahti! Kyseessä ei ole mikään uusi villitys, vaan oikeasti aika luonnollinen juttu: pukeudutaan niin, että vaatteet tuottaa hyvää fiilistä. Siis oikeasti iloa, innostusta ja itseluottamusta. Ja mikä parasta, tää toimii riippumatta siitä, mitä muut ajattelee sun tyylistä. Kun sulle tulee hyvä olo, se näkyy ulospäin.
Mitä dopamiinipukeutuminen on?
Lyhyesti: dopamiinipukeutuminen tarkoittaa pukeutumista niin, että vaatteet herättää hyviä tunteita. Se voi olla räiskyviä värejä, isoja printtejä, kiiltäviä materiaaleja tai vaikka glitteriä arkipäivässä. dopamiinipukeutuminen ei tarkoita kuitenkaan vain värejä!
Joillekin se hyvä fiilis voi tulla pehmeästä neuleesta, silkkisestä paidasta, täydellisesti istuvista farkuista tai vaikka vanhasta hupparista, jossa on miljoona muistoa. Se voi olla myös tyyli, joka tuntuu omalta, vaikkei se olisi ulospäin mitenkään erityisen huomiota herättävä.
Eli ei tarvitse vetää neonkeltaista, jos ei yhtään tunnu omalta. Riittää, että tunne on oikea.
Miten aloittaa dopamiinipukeutuminen?
Jos tuntuu, että oma vaatekaappi on täynnä vaan mustaa ja harmaata (been there), niin ei hätää. Tässä muutama vinkki, miten lähteä liikkeelle:
- Valitse väri, materiaali tai malli, joka saa sut hymyilemään. Se voi olla kirkas väri tai ihanan pehmeä kangas, molemmat toimii!
- Kokeile printtejä tai tuttuja turvavaatteita. Kukat, pilkut tai se tietty villatakki, jossa aina tuntuu kotoisalta.
- Kerrosta rohkeasti. Yhdistele tekstuureja, värejä ja tyylejä, kunnes tunnet olosi hyväksi.
- Pidä hauskaa! Tämä ei ole vakavaa. Vaatekaappi voi olla leikkikenttä, ei sääntökirja.
Miksi tämä toimii?
Dopamiini on aivojen oma ”hyvän fiiliksen” kemikaali. Kun tehdään jotain, mikä tuntuu hyvältä, olipa se sitten musiikin kuuntelu, suklaa tai… just se täydellisen värinen ja tuntuinen villapaita, dopamiinitasot nousee. Eli kyllä, pukeutumisella voi olla ihan oikeasti vaikutusta siihen, miltä sinusta tuntuu.
Ja hei, kun arki rullaa aika lailla kolmen hengen ja kahden koiran voimin, välillä tarvitsee ihan omia pieniä keinoja nostaa fiilistä. Joskus se tulee aamukahvista rauhassa, joskus värikkäästä mekosta ja joskus siitä, että saa vetää jalkaan lempileggarit ilman syyllisyyttä.
Meillä asuu enää yksi lapsi kotona ja kaksi karvaista kaveria, jotka seuraa perässä huoneesta toiseen. Päivät on silti täynnä touhua, vaikka ihan eri tavalla kuin silloin kun kaikki kolme lasta vielä olivat pieniä. Mutta sitten kun laitan sen iloisen värisen (tai vaan erityisen ihanan) mekon päälle, jotain muuttuu. Enkä tee sitä kenenkään muun takia kuin itseni. Ja se on ehkä just se pointti tässä dopamiinipukeutumisessa tehdään sitä itsellemme. Joten ensi kerralla kun mietit, mitä laitat päälle, kysy itseltäsi: miltä mä haluan tänään tuntua?
Aurinkoista päivää kaikille!
Seuraa minua:
LUE MYÖS:
Neuleleggarit vaatekaappipäiväkirjan sivulla
Tänään vaatekaappipäiväkirjan sivuilta löytyy neuleleggarit, jotka olen ommellut vuonna 2014 tai 2015. Leggareiden kanssa laitoin myös päälle 2000 -luvun alussa neulotun neulepaidan, jonka olen tuunannut muutama vuosi sitten. Takki on myös muutaman vuoden takaa, mutta kengät on uudet. Ne ostin tänä syksynä, koska minun yhdet lumikengät on nykyään käyttökelvottomat. Niistä tulee vesi sisään.
Neuleleggarit vaatekaappipäiväkirjan sivulla
Nämä neuleleggarit ovat ehkä eniten käytetyt leggarit, mitä kaapista löytyy. Ovat ihanan lämpimät ja näyttävät vielä hauskoiltakin. On kuin olisi sanomalehti jalassa. Pitää kyllä tunnustaa, etten ole hetkeen käyttänyt näitä, vaikka olen pyrkinyt, että kerran talvessa käyttäisin. Minulla oli tuossa 2013-2015 leggariaika ja kuljin lähes yksinomaan leggareissa ja nykyään taas käytän vähemmän. Huomasin, etten ole käyttänyt esimerkiksi nahkaleggareita yhtään koko talvena. Leggareiden käyttö on siis hyvin vähäistä tällä hetkellä.
Leggarit on paras vaate työssäni, vaikka harvoin enää niitä käytän. Työssäni joudun paljon kyyristelemään ja koukistelemaan itseäni, niin helpointa olisi olla rennosti sellaisissa vaatteissa, jotka eivät kiristä mistään. Sellaiset ovat juuri nimenomaan leggarit. Mutta ne on nyt syrjäytetty ja jalassa on lähinnä over size -housut, jotka jalassa töissäkin pyörin. Syytä tähän en tiedä, miksi tilanne on muuttunut tähän suuntaan. Varsinkin kun on maalit yms. käytössä ja vaatteet ovat koko ajan vaarassa likaantua niin, ettei niistä hyviä käyttövaatteita enää tule.
Vaatekaappipäiväkirjan pinkki neule
Yleensä sanon, että pitäisi nauttia kaikista niistä vaatteista, joita kaapissa on ja valita sinne vain lempivaatteet. Aikanaan tosiaan tein tämän pinkin neuleen, mutta en ole koskaan tykännyt tästä neuleesta. Jotenkin se ei vain oikein toimi päälläni mitenkään päin. Väristä en lopulta tykännyt ja tilanne ei muuttunut, vaikka tuunasin paidan keinoturkiksella. Mutta vaikka tästä paidasta en tykkään, niin tämä on kuitenkin aika paljonkin käytössä, varsinkin ulkoilussa. Paita on lämmin ja ihan paras esimerkiksi kerrospukeutumiseen.
Paita on siis helppo yhdistää oikeastaan minkä tahansa kanssa, eli vaikka paidasta en tykkää, eikä se ole lempivaatteeni, olen kuitenkin käyttänyt paitaa joka talvi jossakin. Välillä useammin, välillä vähemmän. Kuten nyt olen käyttänyt vähemmän. Aina se kuitenkin on jossain tiellä ja helposti otettavissa. Paita päällä tulee kuitenkin aika kiva fiilis, vaikka ei siis mikään lemppari olekkaan. Tästä siis sellainen oppi, että joskus kaapissa voi olla ei lempivaate, jota käyttää paljon.
Kivaa tiistaita!
Seuraa minua:
LUE MYÖS: