Miten vanheta oikealla tavalla
18
Saan useasti ohjeita miten vanheta oikealla tavalla. Mikä on se todella oikea tapa siihen. Minun tapani vanheta on väärä ja olen surullista katsottavaa, kun en tee niin kuin kuuluisi. En ymmärrä, etten ole enää nuori tyttönen ja minun olisi jo kyettävä olemaan aikuinen. Minäpä kerron nyt oman mielipiteeni omasta vanhenemisesta.
Miten vanheta oikealla tavalla
Vanheneminen on mielestäni etuoikeus, enkä häpeä vanheta, vanhenen omalla tavallani. Samoin tekee kaikki muutkin, ei ole oikeaa tai väärää tapaa vanheta. Kenenkään ei ole pakko vanheta samalla tavoin kuin se toinen ja toisin päin. Ihmiset eivät ole samanlaisia ja siksi jokainen tekee omat valintansa miten elää. Sama koskee myös vanhenemista. Olen ylpeä iästäni ja odotan kovasti jo syntymäpäivääni. Olen kohta 52 v ja minulla on kaksi aikuista lasta ja yksi on kohta lentelemässä pesästä. Ihan erilainen elämä on alkamassa ja todella odotan sitä. Ei se tarkoita sitä, että olisin nuori taas.
Kukaan ei voi myöskään oikein tulla sanomaan toiselle, että tämä ja tämä tapa on oikea tapa vanheta arvokkaasti, oikean kaavan mukaan. Jokainen henkilö kuitenkin rakentaa sellaisen elämän, jossa on hyvä olla. Enkä tarkoita nyt sitä, että on pakko olla sitä ja tätä ja sen verran rahaa ollakseen onnellinen, vaan siihen sisältyy niin paljon asioita, sellaisia asioita, joista juuri sinun tai minun elämä koostuu. En minä voi sanoa toiselle, että tullaksesi onnelliseksi sinun pitää tehdä näin tai, että pankissa pitää olla tämän suuruinen summa.
Vaatteet on osa persoonaa ja identiteettiä
Minulle annetaan myös ohjeita miten minun ikäisen kuuluu pukeutua. Tuohonkin sanon, että höpötihöö, laitan päälleni vain sellaista, joissa tunnen oloni hyväksi. Kaapissani on vain lempivaatteita ja tähän ikään kun olen päässyt, niin en välitä tuon taivaallista siitä miten minun pitäisi pukeutua. Pukeudun juuri niin kuin haluan. Minulla ei ole pakko olla sellaisia vaatteita mitä tämän ikäisen kuulemma pitäisi käyttää. Tähän ikään kun on päässyt on ymmärtänyt sen, että minä olen ainut, jota minun tulee miellyttää.
Saan myös viestejä, että minun pitäisi tehdä vaatteita ja tuunauksia ajatellen seuraajia, eli minun ikäisiä. Ei, minä tuunaan ja teen itelleni vaatteita ja julkaisen niitä sen vuoksi, että niistä saisi ideoita omiin juttuihin. Eihän siitä tulisi yhtään mitään, että ompelen ja tuunaan sellaista mitä en koskaan käytä. Se ei ole kovin kestävää puuhaa. Samanlaista ei tarvitse tehdä kenenkään, vaan idea on se mikä heitetään ilmoille.
Tässä iässä jo pitäisi ymmärtää antaa jokaisen elää omaa elämää ja keskittyä itse siihen omaansa. Emme ole kukaan samasta puusta veistettyjä, mikä on rikkaus, vaan jokainen on oma itsensä ja näin myös vanhenee omalla tavallaan. Love and peace kaikille!
Rentoa sunnuntaita!
Seuraa minua:
Musta ei ole minun väri
Musta ei ole minun väri, eikä tule koskaan olemaankaan. Mutta joskus huomaan, että päälläni täysin mustaa, kuten oli perjantaina. Perjantai oli monin tavoin raskas päivä ja normaalisti tuollaisena päivänä pukeudun värikkäästi, jotta saan hyvin energiaa. Mutta en perjantaina, miksi? Vaikea sanoa.
Musta ei ole minun väri
Mustaa pidetään yleisesti täälläpäin valkoisen vastakohtana ja lähinnä kaiken loppuna, synkkänä, surun ja kuoleman värinä. Mutta onko se sitä? Löytyykö mustasta mitään hyvää? Esimerkiksi musta voi rauhoittaa ja vähinä määrinä myös maadoittaa, joten musta väri ei aina tarkoita kaikkea pelottavaa. Musta kuitenkin luo voimakkaita tunnetiloja ja liiallisena käyttönä se luo masentuneen ilmapiirin. Mustalla värillä kuitenkin on laajaskaala hyviäkin ominaisuuksia kuten esimerkiksi salaperäisyys ja seksikkyys.
Itse koen, että perjantaina kun pukeuduin mustaan, halusin suojata itseni ympärillä olevilta negatiivisilta vaikutuksilta. Töissä halusin olla järjestelmällinen ja osoittaa, että työt tulee tehtyä. Sekä halusin pitää muut ihmiset loitolla, koska en jaksanut olla sosiaalinen. Itsepäisesti siis olin valinnut vaatteeni mustasta naulakosta ihan vahingossa, mitään ajattelematta. Nyt mustat vaatteet on palautettu mappi Ö:hön ja saavat olla siellä unohdettuna siihen asti kunnes taas vahingossa ne otan esiin.
Asiasta kukkaruukkuun, katsokaa nyt miten ihania rakennuksia Helsingissä on
Musta väri ei oikein sovi kenellekkään
Musta väri on todella haasteellinen väri ja esimerkiksi minä punatukkainen, valkoihoinen pisamanaama saan lisävuosia toiset kymmenen kun pukeudun mustiin päästä varpaisiin. Musta sopii pelkästään heille, joiden värianalyysissa on annettu talvi. Itse olen syksy, joten musta ei kasvojen lähelle sovi mitenkään päin. Silti kuitenkin välillä huomaan pukeutuneeni täysin mustiin vaatteisiin. Minun kohdalla musta väri vaatii kanssaan voimakkaat meikit, joita minulla ei perjantaina ollut. Vähän kulmia ja ripsaria ja se riitti. Tavallaan olen todella surullinen, kun kesä on kohta ohi ja syksy tulee. Valmsitaudun siis ilmeisesti syksyyn, pukeutumalla suruvaatteisiin.
Vaikka suhtaudun mustaan väriin negatiivisesti, niin siitä huolimatta musta on elegantti ja voimakas väri. Sen vuoksi se sopii hyvin tyylikkääseen pukeutumiseen ja sen vuoksi minulla myös mustia vaatteita löytyy kaapista. Vaikka vain hitusen verran mustaa onkin kaapissa, mutta sitä on. On paitaa ja housua sekä takkia. Pyrin käyttämään kyseistä väriä varovasti ja lähinnä housuina, paitoja mustana minulla on aika vähän ja mekkoina vielä vähemmän. Taitaa olla siis ihan pari mekkoa vain mustan värisenä. Käytän todella vähän mustia vaatteita, jotka ovat suoraan kasvojeni vieressä, sillä musta tuo minulle tosiaan kymmenen vuotta lisää ikää. Kaikki kasvojen uurteet ja rypyt näkyy selvästi ja nayttää kuin naama roikkuisi pitkin maata. Käytätkö sinä mustaa väriä?
Perjantaina asioiden toimittamisen jälkeen olikin kiva viettää yhteinen leffailta.
Mukavaa päivää!
Seuraa minua:
LUE MYÖS: