Pukeutumisen säännöt
Pukeutumisen säännöt ovat hyvin yksinkertaiset, niitä ei ole. Vaikka monet lehdet koittaa meille sanoa, että sen ja sen ikäisenä ei voi käyttää enää sitä sun tätä tai sellaisia värejä ei voi käyttää, niin minä taas sanon, ettei pukeutumisella ole rajoja. Jokainen laittaa päälleen juuri sellaista vaatetta, jossa viihtyy ja mikä parantaa omaa fiilistä.
Pukeutumisen säännöt
Meitä pyritään ohjailemaan siihen, että pukeuduttaisiin niin kuin joku toinen meille sanoo, tässä vapaassa maassa. Itse en ole koskaan hyväksynyt sitä, että joku muu ohjaa minun pukeutumistani, siksi valintani ovat mitä ovat. Siksi en seuraa muotia, enkä koskaan hyväksy erilaisten kouluasujen käyttöönottoa tai että valtio päättäisi mitä pitää laittaa päälle. Koska pukeutuminen on osa persoonaa ja pukeutuminen myös tuottaa mielihyvää useimmille ihmisille, kuten nyt minulle.
Yksi sellainen asia mikä nostaa karvat pystyyn, on se, että sanotaan iän määrittelevän sitä mitä saa ja mitä ei saa laittaa päälleen. Monet lehdet tekee listoja, joihin listataan mitkä ovat esimerkiksi yli 40 -vuotiaille naisille täysin pois rajattuja vaatteita ja asusteita. Esimerkiksi nainen. com julkaisi kesän alkupuolella tällaisen listauksen, joka sai tosiaan karvani pystyyn. Pääset listaan tästä linkistä! Toki listassa oli muutama asia, joita en itse suostuisi missään iässä käyttämään. Mutta joka tapauksessa en lähde rajaamaan itseäni, enkä muita.
Pukeudutko samoin kuin nuorena?
Olen myös nuorena ollut kova pukeutumaan omien mielihalujeni mukaan, enkä ole ollut kiinnostunut muiden pukeutumisista tai siitä, että laittaisin samaa päälleni mitä muilla. Sama on jatkunut tähän päivään asti. Yksi asia mistä aina joka tyylilehti tai vastaava kirjoittaa on se, että pitäisi vältellä samalla tavoin pukeutumista aikuisena miten on nuorena pukeutunut. Ymmärrän toki, että puhutaan samankokoisista vaatteista, mutta aina ei puhuta, vaan samasta tyylistä.
Minä pukeudun useasti samalla tavoin mitä pukeuduin nuorena, minulla on hyvin vähän moderneja vaatteita, kuten tiedätte, että myös lempikaavani, joita käytän on pääasiassa 80 -luvulta. Kuvissa näette nyt valkoiset porkkanahousut sekä lötköpötkö leveän kauluspaidan. Näin tosiaan pukeuduin 90-luvun alussa, tosin yleensä paidan kanssa yhdistin leveälahkiset housut. Eli edelleen voin käyttää samanlaisia vaatteita kuin silloin aikanaan. Enhän minä kuitenkaan niihin ihan samoihin enää pukeudu, en mahdu niihin. Olen saanut kuitenkin elopainoa +30kg siitä ajasta lisää. Mutta paljon on sellaisia vaatteita, joissa kuljin siihen aikaan löytyy nyt kaapistani. Mutta ei nämä vaatteet minusta vanhaa tee. Ikä näkyy vain asenteessa elämään.
Mukavaa päivää kaikille!
Seuraa minua:
LUE MYÖS:
Huomioita omasta tyylistä
Tein tässä taannoin muutamia huomioita omasta tyylistä kun katsoin itseäni peilistä. Tai oikeastaan kun otin kuvan itsestäni peilin kautta Instagramiin. Asuni näytti kovin tutulle ja turvalliselle. Olenkin aika useasti pukeutunut samalla tyylillä. Kun pääsin illalla kotiin, aloin kaivella vanhoja kuviani lapsuudesta ja sieltähän se löytyi, se miksi tämä tyyli tuntui niin kovin tutulle.
Huomioita omasta tyylistä
Minulla on aina ollut kaksi puolta maskuliininen ja feminiininen, ne määrittää pitkälti sen miten milloinkin pukeudun. Olen jo vuosia suosinut enemmän feminiinistä pukeutumista mutta yhä useammin haen maskuliinista myöskin. Haavenani on saada miesten puku liiveineen ja kenkineen. Tässä asussani siis on maskuliinisia piirteitä vaikkeivat kaikki vaatteet ole miesten, esimerkiksi housut ovat naisten housut.
Minulle tyylit ja pukeutuminen on vähän kuin leikkiä, olen se nukke jota puetaan. Mutta jokainen vaate, jonka laitan päälleni on oltava lempivaate, sellaisia ehkä osia en huoli. Toki joitain perus t-paitojen ei tarvitse olla lempivaatteita, koska ne ovat vain osa kerrosta. Ja niiden päälle laitetaan sitten ne lempivaatteet. Näillä t-paidoilla suojaan esimerkiksi neuleita.
On jännä huomata, miten se oma tyyli tavallaan pysyy samana, vaikka kuvittelee, että tyyyli muuttuu ja kehittyy paljon. Toki on kehittynyt ja muuttunut paljon mutta tavallaan taas säilynyt pitkälti samana. Enkä ole siis lapsuuden kuviani edes tässä vuosiin katsellut. Mutta nyt olen käynyt läpi kuviani ja kyllä niin vahvasti näkyy se sama vahva maskuliininen ja feminiininen puoli pukeutumisessa.
Mistä asuni koostuu
Asussani on siis kaikki se mistä pidän maskuliinisemmassa tyylissä, rennot housut ja neule. Lähdin housuista liikkeelle, kävin läpi kaikki suorat housut ja käsiin osui äitini antamat housut. Minulla on kahdet eri väriä olevat mutta toiset on tuunattu hiukan istuvimmiksi. Valitsin nämä sinisenharmaat housut niiden rentouden ja over size tyyllisyyden vuoksi. Housut ovat minulle ehkä numeron tai kaksikin liian isot.
Kun olin valinnut housut, kaivoin kaapista mieten t-paidan kokoa xxxl, näitä tykkään käyttää tällaisten rentojen vaatteiden alla niin, että t-paidan helma vilkkuu neuleiden alta. Nytkin oli siis suunnitelmissa laittaa samalla tyylillä, neule t-paidan päälle.
Neule osuikin oikeastaan heti käteeni. Neule on vanhemman pojan vanha neule, jonka olen jostain kirpparilta joskus löytänyt. Vanhempi poika ei kauheasti tästä merkistä välitä eikä myöskään väri miellytä, niin paita on kulkeutunut kaappiini. Näin löytyi siis tämä pävän tyyli.
Sisäasun lisäksi laitoin jalkaani maiharit ja mustan kelsibikertakin.
Nautinnollista päivää!
Seuraa minua:
LUE MYÖS:


4










