Suoraan kasarilta, ilmaisosastolta

Yleinen | 1.7.2023

Ilmaisosaston perukoilta, suoraan kasarilta upea vaaleanpunainen Fine-x by Luhta takki. En ole itse mikään Luhdan fani tai edes omista juuri mitään Luhtaa. Niin kuin ymmärsitte varmaan, en välitä koko merkistä, mutta muutamia juttuja minulla on, kuten tämä ihanuus. Olen todella paljon koittanut etsiä A cluban verkkariasua kasarilta, mutta joko ne ovat olleet huonokuntoisia tai sitten liian pieniä. Joten etsintä jatkuu…

Suoraan kasarilta

Sehän ei ole mikään salaisuus, että meikäläisen suosikki aikakausi on 80 -luku, joten ei ole mikään yllätys, että kun satuin vetaisemaan tämän herkullisen takin ilmaisosaston laatikon pohjalta, että takki tosiaan lähtee mun mukana kotiin. Oli se sitten minkä kuntoinen tahansa. Kuntohan tässä oli muutoin hyvä, paitsi takana ollut toinen tampin nappi puuttui ja kun nappi oli nähtävästi irronnut hiukan väkivaltaisesti, niin takaosassa oli pikkuruinen reikä.

Reikä korjaantui helposti muutamalla tikillä ja reikä meni myös hienosti piiloon, kun ompelin uuden napin vanhan tilalle. Ja ei kun päälle vain. Tämä takki sopii hyvin farkkujen ja collegevaatteiden kanssa. Takkia voi yhdistää hyvin myös leggareihin ja pyöräilyshortseihin. Mikä ikinä sillä hetkellä itselle sopii. Itse jotenkin kuitenkin tykkään enemmän yhdistää takin moderneihin vaatteisiin, niin ei näytä sitten niin kovin vanhanaikaiselle.

Itse tehtyä ja ilmaista

Tässä asussa homma lähti liikkeelle tosiaan takista ja koska oli aika vilpoinen ilma ja halusin olla myös aika rennosti, niin takin kaveriksi valitsin vihreän collegepaidan, jonka olen tehnyt itse omin käsin. Alaosaksi halusin valkoiset verkkarihousut, jotka ovat myös itse tehdyt. Koska vihreä ja vaaleanpunainen sopii yhteen, jalkaan sujahti vihreä-valkoiset lenkkarit. Reppuna jonkun ihanan ihmisen itse tekemä reppu, jonka voitin kaverin läksiäisissä.

Ompeluilta tuottaa välillä tulosta

Olen nuo collegehousut tehnyt nyt moneen kertaan erilaisista kankaista. Yllä olevassa ilkissä on samalla kaavalla tehty paita sekä housut, mitkä on näissä kuvissa. Eri kankaasta vain tehdyt. Innostuin tuossa vuoden 2022 alussa näistä kaavoista kovin ja tehtailin aika runsaasti sitten tämän tyyppisiä vaatteita, kaapissa kun oli collegea, joista oli aikanaan tarkoitus tehdä pojalle vaatteita, mutta hänen makunsa muuttui matkalla. Samalla kaavalla saa tosiaan monen näköisiä vaatteita.

Rentoa viikonloppua kaikille!

Seuraa minua:

Luonnonvoimille emme vain mahda mitään

Yleinen | 9.5.2023

10 6

Luonnonvoimille emme mahda mitään ja sen sain huomata tuossa vappuna kun aattona sekä vappupäivänä yritettiin kuvata kovinkin meikäläisen ihania vaatteita, joita ei kaikkia olla täällä nähty. Ensin oli sadetta ja kylmää ja sitten oli kova tuuli ja kylmää. Haluan silti esitellä nämä ainutlaatuiset asut, vaikka olisi miten kuvat piloilla. Saatte joskus toiste uudet kuvat.

Luonnonvoimille emme vain mahda mitään

Meikällä oli jo ennen vappua kauhea vaate dilemma, joka äityi siihen, että kaivelin kaappejani urakalla. Toki on tässä kohtaa myös tunnustettava, että käväisin pikaisesti myös Uff kierroksella, tosin vain ja ainoastaan Malmin Uffilla. Tietenkin oli Tasarahapäivätkin, eli ehdin shoppailla myös Suomessa alelaareilla, en vain Tallinnassa. Tällaiset super-ihanat löydöt puin päälleni vasta vappupäivän rientoihin, aattona taas puin mitä nyt sattui käteen osumaan.

En ollut kovin leikkisällä tuulella pukeutumisen saralla tuossa aattona, oli kylmä ja tihutti jäistä sadetta niskaan, silti lähdettiin pienelle kävelylle grillaamisen jälkeen. Kierreltiin Jätkäsaaressa siellä sun täällä ja kohmeesta jäykkinä singahdettiin pikku purkilla Prismaan hakemaan vähän jotain…En tiedä mitä mutta sain yksisarvis ilmapallon. Sydämestä kouraisi kun ajattelenkin sitä, että sain jotain ei niin ekologista.

Vappuaaton asu:

Takki: Kierrätyskeskus
Housut: Kontti
Neule: Ross dress for less
Converset: Citadel outlet (Conversen myymälä)
Sateenvarjo: Krakova

Vappupäivän tuulinen vastaanotto

Vappupäivänä tuuli oikein kunnolla, käytiin syömässä Hanasaaressa ja halusin ehdottomasti saada asustani kuvia myös. Jos olisin ollut fiksu kuvat oltaisiin otettu sisällä, mutta koska olen vähemmän fiksu, niin löysin itseni rannalta. Tuuli niin kovaa, että en meinannut pysyä kiven päällä, hytisin ja vapisin kuin haavan lehti, ja kädet vispari suuntaan jos toiseen heti kun tuuli sai hyvän otteen meikäläisestä.

Luulen, että jos olisi pidempi tukka, olisin saanut uida hakemaan hiuksiani merestä. Siltä se viima nimittäin tuntui. Vaatteetkaan eivät päässeet edukseen kun taistelin tuulta vastaan. Mutta tulipahan sekin koettua. Tykkään vaatteistani silti vaikkei niistä nyt hyviä kuvia saatu. Uskon kuitenkin, että tulette näkemään nämä herkulliset vaatteet myöhemminkin. Kesä vasta alkaa.