Pikavisiitti Tuomaan markkinoille
4
Eilen tehtiin pikavisiitti Tuomaan markkinoille Eurokankaan kautta. Minulla on projektina päällystää meidän iso rahi uudelleen, sillä sen vanha pinta on mennyt aikaa sitten kamalaan kuntoon ja nyt kun olohuone on aika maskuliininen, niin myös rahi saa nahkaisen päällisen.
Pikavisiitti Tuomaan markkinoille
Senaatintori oli täynnä ihmisiä, oli myös Aleksanterinkatu täynnä ihmisiä. Jokaisella tuntui olevan sellainen joulufiilis, mutta hyvin stressaantunut sellainen. Me ei kierretty ja katseltu mitä kaikkea tänä vuonna oli myynnissä markkinoilla, sillä minua alkoi ärsyttämään ihmiset toden teolla. Halusin aika nopeasti pois. Mies osti sinappia sekä mustaherukkahyytelöä, mitkä on yksi asia miksi tuolla käydään. Toinen on lohi, mäti ja aioli. Mutta koska meikäläiselle riitti ihmiset, niin lähdimme pois saman tien. Ei puuroa, ei glögiä. Kotonakin saa molempia jos haluaa.
En ole mikään ihmisrakas tyyppi ja jossakin kohtaa meikäläisellä voi mennä hermot ihmisten toilailuihin. Ja muutun kärttyiseksi ja väsyneeksi. Yleensä pystyn hyvin säätelemään tätä mutta välillä vaan menee kuppi nurin. Ei muuta kuin spåran pysäkille odottamaan kyytiä kotiin. Saatiinkin odotella siinä tovin kun ei tullut spåra paikalle vaikka taulussa näin oli. Syykin selvisi hetken päästä.
Joku oli pysäköinyt autonsa kiskoille
Kun vihdoin spåra tuli paikalle, niin päästiin sen kanssa tosiaan vain rautatieasemalle asti, kun kuski ilmoitti, että hän ei jatka Länsisatamaan asti, vaan kääntyy takaisin toiseen päähän, koska on myöhässä 10 minuuttia. Tämä kokeilu on täällä Helsingissä nyt käynnissä, että jos linja on pahasti myöhässä, voi hän tropata asiakkaat pysäkille ja kääntyä takaisin. Näin saa kurottua myöhästymisen kiinni.
Syy miksi linja oli myöhässä johtui siitä, että joku oli ilmeisesti pysäköinyt autonsa väärin raitiovaunun kiskoille ja näin raitiovaunu ei päässyt etenemään mihinkään. Käsittämätöntä touhua. Kenelle tulee moinen edes mieleen. Noh, mutta eipä tarvinnut pitkään odotella siinä pysäkillä kun heti tuli meille sopiva spåra paikalle ja hyppäsimme siihen. Päästiin nopeasti kotiin ja pääsin hetkeksi keräämään voimia. Keitettiin se puuro ja juotiin glögiä. Rahin tuunaus jää tälle päivälle.
Rentoa sunnuntaita kaikille!
Seuraa minua:
Vohvelia ja Helsingin kesä
Vohvelia, haluan vohvelia. Näin alkoi yksi aamu tässä taannoin. Toki kotonakin olisimme voineet vohvelit paistella, mutta halusin muutakin kuin vain vohvelia ja kauppaan ei haluttu lähteä, joten ruokaa napaan ja vaatteet niskaan ja nokka kohti Helsinkiä ja Kämpin Galleriaan herkuttelemaan WaffDadyn vohveleilla.
Vohvelia ja Helsingin kesä
Meillä on tosiaan meidän reissun jälkeen, joka keskeytyi ollut suuria hankaluuksia keksiä jotain järkevää tekemistä meille. Yleensä pyöräily on auttanut tähän, mutta meillä herätään niin myöhään, että ei ole sitten lopulta kiinnostuttu lähtemään pyöränselässä seikkailemaan. Siksi homma mennyt ihan makoiluksi, mikä sekin on toki ihan kiva juttu. Nyt kun poika lähti siskonsa luokse saamaan laatuaikaa sisaruksensa kanssa, niin meillä oli hyvin aikaa laittaa meidän reissuasiat kuntoon ja hoitaa niin rahanvaihdot kuin muukin tarpeellinen.
Ja koska vohvelit oli mulla mielessä, niin pakkohan sitä oli googletella sitten paikkoja. Valitettavasti täällä on lopetettu monta hyvää paikkaa ja kuplavohvelit saivat jäädä unholaan, joten ainut paikka mikä vielä auki on, löytyi Kämpin Galleriasta. Joten junalla keskustaan ja siitä kipiteltiin kohti Käppiä. Helsingin keskustan sanotaan olevan aivan autio. Noh, ei se sitä kuitenkaan ollut, vaan kadut täynnä ihmisiä. Vaikka oli sateinen ilma, niin jotkut istuskeli siitä huolimatta terasseilla.
Vohvelit maistui ja musa soi
WaffDaddy on erikoistunut suolaisiin vohveleihin, mutta koska me olimme jo syöneet ruokaa, niin halusimme ehdottomasti makeat vohvelit. Ja kyllä maistui. Kun herkuttelut oli herkuteltu, lähdimme tallustelemaan vatsat täynnä kohti Katajanokkaa. Mies halusi ehdottomasti päästä istahtamaan lasillisille kanavarannalle. Hetken nautinnon jälkeen lähdimme vielä pikkuruiselle tallustelulle Katajanokan Kasinon ympäri. Olisin halunnut mennä pidemmällekin, mutta miehen kengät kalvoi sen verran, että oli vain hypättävä sporaan ja annettava sen viedä meidät kohti Rautatieasemaa.
Junalla kohti Ogelia ja Ogelista autolla kohti kotia. Kotona alkoi armoton siivoaminen ja paikkojen kuntoonlaitto, että mummeli voi olla täällä hoitamassa koiria ja poikaa kun me singahdamme kesän viimeiselle reissulle. Ja tässä kohtaa voin sanoa, että poika itse halusi jäädä mummelin kanssa tänne kotiin. Ei väkisin enää häntä vedetä perässä, menee muuten koko reissu tappeluksi. Joten hän nyt ei tosiaan halunnut lähteä mukaan, niin saa jäädä kotiin.
Tämmöinen pieni kesäpäivä meillä tällä kertaa.
Ihnaa päivää kaikille kaikille!
Seuraa minua: