Juhannusaaton illallisristeily Suvisaaristossa
Meillä ei suuremmin mitään juhannusaaton perinteitä ole ja koska me ei vappuna menty brunssiristeilylle, niin päätimme sitten, että nyt juhannuksena se tehdään. Tästä ei meidän perinnettä tule, vaan varmasti edelleen juhannusta vietämme vähän siellä ja täällä. Se taitaa tosin olla meidän perinne, ettei ole perinteitä. Ainut juhannusperinne mikä minulla on, on pukeutua mekkoon. Tosin viime vuonna olin kipeä, niin juhannusmekkoa ei päälläni nähty.
Juhannusaaton illallisristeily Suvisaaristossa
Itse tykkään näistä minikokoisista risteilyistä tuonne saaristoon, on kiva syödä ja nauttia perheen kesken hyvästä ruoasta ja toistemme seurasta. Tällä kertaa matkasimme bilelaiva Kingillä. Laiva oli täynnä porukkaa. Kaikki ruokapaikat olivat täynnä ja kansipaikat täyttyivät myös iloisista ihmisistä. Puheensorina täytti laivan ja ihmiset nauttivat herkuista. Menu oli tarkkaan harkittu ja vaihtoehdot olivat sellaisia, ettei minun tarvinnut jättää oikein mitään pois lautaselta. Vain makkarat sai jäädä muiden syötäviksi.
Juhannusristeily vei tosiaan meidät pidemmälle mitä vappuristeilyllä mennään, olemme siis laivassa pidempään. Merenkäynti oli tällä kertaa aika reilua, laiva heilui aika reippaasti ja isojen laivojen ohitukset toivat mukanaan vielä enemmän keinuntaa, mutta ei kuitenkaan niin pahasti, että se olisi häirinnyt. Matka taittui siis kaikesta huolimatta kevyesti keinuen. Ruoka maistui ja tunsin saavani voimani takaisin, vaikka en ihan vielä tunne olevani lomalla. Meren syleilyssä kuitenkin aloin vihdoin hiukan rentoutua.
Royal Line
Royal Linen erilaiset risteilyt tuovat kivaa kesäfiilistä. Me tosiaan ollaan perinteenä aina lähdetty vappuna brunssiristeilylle, mutta tänä vuonna meiltä meni vappu oikeastaan kokonaan ohi, kun emme tajunneet, että vappu on tulossa. Emme siis saaneet pöytää valitettavasti sitten enää niin lyhyellä varoitusajalla. Eli Royal Linen risteilyt ovat suosittuja.
Linkki yrityksen sivulle löytyy tästä linkistä.
Yksi risteily kiinnostaa minua ehkä kaikkein eniten, olen halunnut jo useamman vuoden kyseiselle risteilylle, nimittäin kieltolaki -risteilylle haluaisin. Mutta kun nämä risteilyt eivät ole kaikkein halvimmasta päästä, niin vielä saan odotella sitä herkkua. Ehkä joskus sitten. Nautin tästä juhannusristeilystä täysillä vaikka yhtään kokkoa emme nähneet metsäpalovaroituksen vuoksi. Ilta oli kuitenkin ihana ja oli kiva tulla kotiin vatsat täynnä.
LUE MYÖS:
Ihanaa keskikesän juhlaa!
Seuraa minua:
Laiskan sunnuntai
Tiedättekö mikä on laiskan sunnuntai? Minäpä kerron, sellainen sunnuntai kun ei tehdä mitään muuta kuin tautiskellaan. Meikäläisellä on nyt kaksi pitkää viikkoa ja molemmissa päissä on sunnuntai vapaa. Lauantaina meillä oli töissä nuorten kevätnäyttely ja tästä syystä sunnuntai oli ainut vapaa.
Laiskan sunnuntai
Tosiaan lauantaina nukahdin heti kun pääsin kotiin töistä ja aamulla heräilin seitsemän aikaan. Jossakin vaiheessa mies sitten vain päätti, että lähdetään porukalla pienelle aamukävelylle ja syömään Konttiravintola Mortoniin ja näinhän me sitten tietenkin tehtiin. Ollaan pidempään jo suunniteltu, että mennään tuohon konttiravintolaan syömään ja nyt se sitten vihdoin toteutui ja voi että, että oli hyvä aamupala. Me jäimme miehen kanssa vielä hetkeksi viihtymään kun poika singahti kotiin takaisin lepäilemään.
Kun tultiin kotiin, laiteltiin parveketta hiukan enemmän sellaiseksi kuin sen haluan. Haasteita on ja niistä haasteista en pidä ollenkaan. Meillä oli kuitenkin suunnitelmissa, että mennään viereiseen ravintolalaivaan viettämään lämmintä kesäpäivää, mutta kun päästiin lähelle laivaa, niin se olikin kiinni, joten matka jatkui sitten rauhallisesti kohti keskustaa ja lopulta olimmekin kiivenneet Torniin. Upeat näköalat, en ole koskaan nähnyt Helsinkiä sellaisena kuin Tornista. Siellä viihdyimme hyvin ja kävelyreissu jatkui kohti Eiraa.
Nälkä kun yllättää
Pitää olla vähän hullu kun lähtee kävelylle ilman vettä. Tosin meidän ei pitänyt lähteä kävelylle, vaan piti mennä ihan lähelle istahtamaan ja katselemaan maailmaa. Lopulta olimme monta tuntia kävelyllä. Eirasta päätimme kuitenkin alkaa kulkea kohti kotia, sillä vatsat huusivat kilpaa ruokaa. Matkalla törmäsimme Jim Lim ravintolaan ja tietenkin oli sukellettava ovesta sisälle. Oli niin kova nälkä, että olisimme voineet syödä pelkkää tuoksua, mutta onneksi saatiin ruokaakin. Aasialainen makumaailma vei mennessään.
Syötiin hiljaa, kumpikaan ei puhunut mitään. Vettä kului aika reippaasti, koska pöljät olivat liikkeellä ilman omaa vettä. Kannattiko? No, ei. Oli muuten ihana lähteä kävelemään kohti kotia kun vatsa oli täynnä ruokaa ja vesikin oli alkanut tehdä töitä kropassa. Kun päästiin kotiin, laitoin ohjelman päälle ja otin virkkuukoukun käteen ja aloin hommiin. Ihana laiska sunnuntai.
Rentoa tiistaita kaikille!
Seuraa minua:


4
























