Joskus on hyvä ettei tee mitään
10
Olen sitä mieltä, että joskus on hyvä, ettei tee mitään. On vain ja möllöttää. Se tekee hyvää, vaikka olen kova menemään ja jokainen vapaa hetki pitäisi käyttää seikkailuun, niin joskus on se tilanne, että on pakko pysähtyä ja keskittyä vain siihen olennaiseen, eli lepoon. Meidän kevät on ollut niin raju, että kaipasin nyt vain kotona lusmuilua, puikot kilisi erittäin kovaan tahtiin koko viikonlopun ja kohta on seuraava make nine -haasteen neule valmis.
Vaikka siellä kotona vain makaa ja haisee, on hyvä kuitenkin tehdä jokin pikkuruinen kävelyreissu vähän kauemmas kuin lähialueelle. Nyt on meinaan ollut aivan ihanat kelitkin, vaikka en mitenkään välitä tämän hetkisestä tilanteesta, talvesta nimittäin. Odotan kovasti kevättä, että saisi laittaa pihan taas kuntoon ja pääsisi viettämään piha-aikaa.
Joskus on hyvä, ettei tee mitään
Täytyy sanoa, että teki kyllä todella hyvää tuo makoilu ja tekemättömyys, tai noh jos totta puhutaan, niin onhan tuo neulominenkin tekemistä, mutta se ei ole sitä seikkailun huminassa olemista. Toki muistelen menneitä ja sitä, mitä kaikkea pääsi tekemään silloin kun ei ollut koronaa. Saammeko sitä aikaa enää koskaan takaisin? Mitä veikkaatte?
Itse toivon, että ihmiset tajuaisivat, että tällä menolla emme pääse elämään normaalisti enää koskaan. Yhteen hiileen on puhallettava, jos meinataan päästä normaaliin elämään. Olisi myös hyvä turvata yritysten tulevaisuus ja turvata myös työntekijöiden terveys niin, että tuolla kentällä olevat eri alojen ammattilaiset saisivat rokotteen mahdollisimman pian. Me kun ollaan niitä, jotka sitten levittää virusta herkästi. Tai tätä mieltä itse olen.
Hypättiimpä me nyt aiheesta ihan toisaalle, tarkoitushan nyt on tässä artikkelissa vain se, että kunhan höpistään mitä mieleen juolahtaa. Mutta sen verran koronasta vielä, että huomenna meillä on hääpäivä, jonka me joudumme siirtämään, ei pelkästään koronan takia, vaan myös tuon meidän Söpön takia. Tyttö kun on toipilas nyt. Hännän tilanne on siis edennyt kovaa vauhtia ja ollaan menossa kohti parempaa. Vielä on tekemistä ja varsinkin tuo alue, joka oli kuoliossa, on vielä auki. Hännän alapuolelle kasvaa jo hienosti karva. Voiton puolella siis ollaan, Söpö on reipastunut paljon ja alkaa olla oma itsensä. Vielä toki nukkuu todella paljon ja on minun pieni takiainen. Tänään annetaan enää vain kipulääke, antibiotit on nyt kaikki annettu. Olen niin onnellinen. Ehdimme kyllä viettämään hääpäivää toistekin!
Mahtavaa alkanutta viikkoa kaikille!
Seuraa minua: Instagram, Facebook, Bloglovin, Blogit.fi
Me lähdettiin treffeille
Lääkärin määräyksestä minun piti keskittyä kaikkeen mukavaan ja siksi me lähdettiin treffeille ja teki kyllä hyvää nämä treffit. Siitä on nimittäin aikaa kun ollaan miehen kanssa päästy kahdestaan yhtään mihinkään. Työt vie niin ison osan elämää ja kun teemme pääasiassa töitä eri aikaan päivästä, ei sitä yhteistä aikaa oikein ole. Joskus ehtii vaihtamaan autossa pari sanaa ja se on siinä.
Toki asiat ovat nyt korona aikaan vähän paremmin kun meillä on muutettu kaikki työvuorot päivävuoroiksi, mutta odotellaan kovasti, että päästäisiin tekemään töitä ihan kunnolla ja aloittamaan töissäkin normaali arki. Se sitten taas vie sitä yhteistä aikaa koko perheeltä pois, ei vain parisuhteesta.
Me lähdettiin treffeille
Me ei tehty mitään pitkää juttua, vaan lähdettiin syömään Santa Fè ravintolaan. Valittiin kolmen ruokalajin menu ja syötiin ihan rauhassa. Tällaiset hyvin pienetkin asiat ovat hyvin tärkeitä parisuhteessa. Jos pieniä hetkiä ei ole, ne on varastettava sieltä täältä, että voi pitää yhteyden toiseen ihmiseen, toiseen aikuiseen. Joskus pitää voida irtautua, vaikka vain lyhyeksi aikaa ja olla kahdestaan. Se pieni hetki voi muuttaa asioita, voi löytää toisen kiiren keskeltä.
Meille on ollut aina tärkeää liikkua niin perheenä kuin myös kahdestaan. Nykyhetki tosin tuottaa sen verran haasteita, ettei sitä yhteistä aikaa ole enää noin vain saatavilla.Siksi sellaiset hetken on välillä pakko luoda, vaikka olisi mikä. Se antaa myös niin paljon, muistaa myös miksi sen toisen ihmisen kanssa on alunperin mennyt naimisiin.
Miten pukeuduin?
Alunperin olin valinnut treffimekon, jonka olen ostanut kesän lopulla Relovesta, mutta en sitten laittanutkaan sitä päälleni, vaan halusinkin pukeutua rennosti ja mukavasti. Siitä syystä vetaisin jalkaani vanhat leggarini ja juuri uuden UFFista ostamani neuleen. Ja näin tästä tyylistä tulikin ihan lempaprini ja minulla oli niin hyvä olla asuni kanssa. Neule on niin ihanan lämmin ja vaikka on suoraan minun omasta nuoruudestani ja olen pukeutunut aikanaan samanlaisiin paitoihin, niin se ei haitannut minua yhtään. En tuntenut oloani vanhaksi, tai tyylittömäksi. Vaan oloni oli ihan toinen. Paita on melkein yksi voimavaatteistani nyt.
Nautinnollista sunnuntaita kaikille!
Seuraa minua: Instagram, Facebook, Bloglovin, Blogit.fi
LUE MYÖS: