5 tapaa rakastua vaatekaappiisi uudelleen
4
5 tapaa rakastua vaatekaappiisi uudelleen – kuulostaako siltä, että nyt pitäisi lähteä ostoksille, hankkia muutama uusi ihana vaate ja aloittaa elämä puhtaalta pöydältä? Ei muuten tarvitse! Ennen kuin avaat verkkokaupan tai suuntaat ostoskeskukseen, pysähdy hetkeksi oman vaatekaappisi eteen. Siellä saattaa nimittäin olla kokonainen aarreaitta, jonka olemassaolon olet vain unohtanut. Ja jos kärsit tyhjän vaatekaapin syndroomasta, tiedät varmasti mistä puhun: kaappi on täynnä, mutta mitään päällepantavaa ei tietenkään ole.
5 tapaa rakastua vaatekaappiisi uudelleen
Vaatekaappisi ei kaipaa lisää tavaraa vaan vähän huomiota
Tunnustan. Minäkin olen seissyt vaatekaapin edessä ja todennut, ettei minulla ole yhtään mitään päällepantavaa. Samaan aikaan vaatteita on niin paljon, että niiden joukosta voisi pukea useammankin ihmisen. Miten tämä on edes mahdollista? Eikö täyden vaatekaapin pitäisi tarkoittaa sitä, että vaihtoehtoja riittää aamusta iltaan ja vielä seuraavalle viikollekin?
Tyhjän vaatekaapin syndrooma on kuitenkin ovela otus. Se saa meidät uskomaan, että ongelma ratkeaa hankkimalla jotain uutta. Uusi paita, uusi hame, uusi takki ja ehkä vielä ne kengät, joita ilman elämä ei yksinkertaisesti voi jatkua. Hetken aikaa kaikki tuntuu hyvältä, kunnes uusi hankinta päätyy samaan vaatekaappiin muiden kanssa ja seuraavana aamuna seisomme taas saman ongelman edessä. Ehkä olisi aika kokeilla jotain aivan muuta.
Minusta vaatekaapin uudistaminen ei tarkoita ensimmäisenä shoppailua. Se voi tarkoittaa sitä, että katsoo jo omistamiaan vaatteita uusin silmin, yhdistelee niitä uudella tavalla ja muistaa, mitä kaikkea kaapista löytyykään. Ei ostoskassia, ei toimitusmaksua eikä pakettiautomaatilla jonottamista. Pelkkää omaa luovuutta ja vähän vaatekaapin penkomista.
1. Shoppaile omassa vaatekaapissasi
Milloin viimeksi olet oikeasti käynyt vaatekaappisi läpi? En tarkoita sitä, että siirrät vaatteita henkarilta toiselle tai etsit kiireessä sitä yhtä tiettyä paitaa. Tarkoitan kunnon aarteenetsintää! Kaiva esiin vaatteita, joita et ole käyttänyt pitkään aikaan. Sovita niitä, kokeile erilaisia yhdistelmiä ja katso, olisiko jokin vanha suosikki valmis palaamaan takaisin käyttöön.
Joskus oma vaatekaappi on kuin kirpputori, jossa kaikki tavara on ilmaista ja ostosten kantaminen kotiin on erityisen helppoa. Saatat löytää vaatteen, jonka olit jo ehtinyt unohtaa, tai huomata, että jokin aiemmin tylsältä tuntunut vaate näyttääkin aivan erilaiselta uuden yhdistelmän kanssa. Älä siis vielä julista vaatekaappiasi toivottomaksi tapaukseksi. Sillä saattaa olla paljon enemmän annettavaa kuin arvaatkaan.
2. Yhdistä rohkeasti ja riko omat pukeutumissääntösi
Jos käytät aina samoja vaatteita samoissa yhdistelmissä, ei ole ihme, jos pukeutuminen alkaa tuntua tylsältä. Kokeile yhdistää keskenään sellaisia vaatteita, joita et ole aikaisemmin ajatellut käyttäväsi yhdessä. Pue romanttinen hame rouhean neuleen kanssa, yhdistä värejä, joita olet tähän asti vältellyt, tai kaiva esiin jokin vähän erikoisempi vaatekappale ja rakenna asu sen ympärille.
Minusta pukeutumisen ei tarvitse olla vakava suoritus, jossa jokaiselle vaatteelle on määrätty oma paikkansa ja jokaisen yhdistelmän pitää täyttää jokin tyylisääntö. Välillä parhaat asut syntyvät juuri silloin, kun ei mieti liikaa. Ja jos joku katsoo asuasi vähän kummastuneena, se ei välttämättä tarkoita, että olet epäonnistunut. Ehkä olet vain onnistunut olemaan kiinnostava.
3. Anna itse tehdyille vaatteille uusi elämä
Tässä kohtaa päästäänkin minulle erityisen rakkaaseen aiheeseen. Itse tehdyt vaatteet ovat vaatekaapin aarteita, mutta niitäkään ei kannata jättää odottamaan jotakin erityistä tilaisuutta. Olen yhdistänyt kuvassa näkyvään asuun kaksi eri aikaan valmistunutta omaa käsityötäni: mustan hameen ja oranssin neulotun boleron.
Hameen tarinan olen kertonut aiemmin jutussa Itsetehty hame synttäriviikolle. Hameen yläosa syntyi Burdan kaavalla, mutta muhkean helman suunnittelin ja lisäsin itse. Materiaali löytyi Kierrätyskeskuksen Nihtisillan materiaalitukusta. Oranssin boleron puolestaan neuloin jämäkeristä, ja sen tarina löytyy jutusta Hihakkeet jämäkeristä. Bolero syntyi omasta mallista, ilmapallohihalla ja korkealla kauluksella, ja viimeistelin sen vielä pienillä kirjotuilla kukilla.
Nämä kaksi vaatetta eivät syntyneet samaan aikaan eikä niitä alun perin suunniteltu yhteiseksi asuksi. Silti ne toimivat yhdessä mainiosti. Juuri tällaisesta vaatekaapin uudelleen löytämisessä on kyse. Ei tarvitse tehdä uutta vaatetta jokaiseen asuun eikä ostaa uutta yläosaa vanhan hameen seuraksi. Joskus riittää, että muistaa, mitä kaikkea on jo tullut tehneeksi.
4. Tuunaa, muokkaa ja anna mielikuvituksen laukata
Jos jokin vaate tuntuu vähän tylsältä tai ei enää oikein istu omaan tyyliin, mieti voisiko sille tehdä jotakin. Voisiko helmaa lyhentää, hihoja muuttaa, lisätä koristeita tai yhdistää kaksi vaatetta aivan uudeksi kokonaisuudeksi? Ompelukone, neulepuikot ja pieni mielikuvitus voivat saada aikaan ihmeitä.
Kaiken ei tarvitse myöskään muuttua suureksi käsityöprojektiksi. Joskus pieni muutos riittää. Napin vaihtaminen, hihan kääntäminen, vyön lisääminen tai huivin käyttäminen aivan uudella tavalla voi muuttaa koko asun ilmeen. Ja jos olet käsityöihminen, tiedät varmasti sen vaarallisen hetken, kun katsot vaatetta ja ajattelet: tästä voisi kyllä tehdä jotain. Siitä se sitten taas lähtee!
5. Pukeudu nyt äläkä odota parempaa päivää
Tämä on ehkä tärkein vinkkini. Älä säästä ihania vaatteitasi jotakin kuvitteellista erityistä päivää varten. Pue se näyttävä hame tavallisena tiistaina, käytä lempineulettasi kauppareissulla ja laita ne ihanat kengät jalkaan, vaikka päivän ohjelmassa olisi vain lähikaupassa käynti.
Minusta vaatteiden kuuluu olla käytössä. Niiden kuuluu nähdä elämää, kulua, saada tarinoita ja päästä mukaan kaikenlaisiin päiviin. Mitä iloa on vaatteesta, joka on niin hieno, ettei sitä koskaan raaski käyttää? En halua vaatekaappia, joka on täynnä odottavia vaatteita. Haluan vaatekaapin, josta löytyy jotakin päällepantavaa ja jonka sisältö saa minut innostumaan pukeutumisesta.
Uusi vaatekaappi voi löytyä vanhasta
En ole sitä mieltä, ettei koskaan saisi ostaa mitään. Rakastanhan minä kirpputorilöytöjä, second hand -aarteita ja välillä myös uusia hankintoja. Mutta minusta ostaminen ei saisi olla automaattinen ratkaisu jokaiseen pukeutumiskriisiin. Ennen kuin lähdet etsimään uutta, kannattaa katsoa, mitä kaikkea jo omistaa. Siellä voi odottaa vaatteita, jotka ovat vain unohtuneet, yhdistelmiä joita ei ole tullut kokeilleeksi ja kokonaisia asuja, joiden olemassaolosta ei ole enää mitään muistikuvaa.
Tyhjän vaatekaapin syndroomaan ei siis välttämättä tarvita lisää vaatteita. Ehkä tarvitaan vähän mielikuvitusta, rohkeutta ja halua kokeilla. Ja jos kaikki muu epäonnistuu, voi aina järjestää oman vaatekaapin kanssa treffit. Sovittaa, yhdistellä, nauraa vähän omille löydöilleen ja ihastua uudelleen.
Nämä 5 tapaa rakastua vaatekaappiisi uudelleen eivät vaadi ostosreissua, vaan ripauksen mielikuvitusta ja halua kokeilla jotain uutta. Minä ainakin taidan shoppailla tänään omassa vaatekaapissani. Siellä on vielä monta aarretta, jotka odottavat vuoroaan.
Entä sinä? Oletko koskaan löytänyt omasta vaatekaapistasi vaatetta, jonka olit jo unohtanut? Vai kuuluuko sinunkin aamuihisi klassinen ilmoitus: minulla ei ole mitään päällepantavaa, vaikka kaappi pursuaa vaatteita?
Mukavaa päivää!
Seuraa minua:
Lue myös – tyhjän vaatekaapin syndrooma
Meille on opetettu tyytymättömyys-Tyhjän vaatekaapin syndrooma
Jämälangoista syntyi aivan ihana villapaita
Jämälangoista syntyi aivan ihana villapaita, eikä minulla ollut sen tekemiseen minkäänlaista ohjetta tai suunnitelmaa! Joskus parhaat käsityöt syntyvät juuri näin. Ensin on kasa lankoja, sitten tulee ajatus ja ennen kuin huomaakaan, käsissä on jotakin aivan muuta kuin mitä alun perin kuvitteli. Tai tässä tapauksessa en oikeastaan edes kuvitellut mitään, sillä lähdin vain neulomaan. Lopputuloksena syntyi muhkea, pehmeän sävyinen ja ihan omanlaisensa villapaita, johon olen suorastaan ihastunut. Ja mikä parasta, sain taas kerran käytettyä lankoja, jotka muuten olisivat saattaneet jäädä odottamaan sitä kuuluisaa oikeaa hetkeä.
Jämälangoista syntyi aivan ihana villapaita
Minulla on sellainen pieni taipumus, että lankoja kertyy. Erilaisia lankoja, eri vahvuisia lankoja, erivärisiä lankoja ja tietenkin niitä pieniä keriä, joita ei raaski heittää pois, koska niistä voi vielä tehdä jotakin. Käsityöihmisen varastoissa ei oikeastaan ole turhia lankoja, on vain lankoja, joiden käyttötarkoitusta ei ole vielä keksitty. Ja joskus se käyttötarkoitus löytyy aivan sattumalta.
Tällä kertaa päätin ryhtyä neulomaan villapaitaa. En etsinyt ohjetta, en piirtänyt mallia paperille enkä tehnyt minkäänlaista laskelmaa siitä, mitä tuleman pitää. Minulla oli lankoja ja halu tehdä jotakin kivaa. Siinä kaikki! Neuloin koko paidan 7 mm puikoilla, vaikka langat olivat keskenään eri vahvuisia. Kyllähän siinä sai välillä vähän soveltaa, mutta eipä se minua haitannut. Olen aina tykännyt siitä, että käsitöissä voi kokeilla kaikenlaista eikä jokaiseen asiaan tarvitse olla valmista ohjetta.
Kun lankakasa alkaa elää omaa elämäänsä
Tässä paidassa minua viehättää erityisesti sen elävä pinta ja erilaisten lankojen muodostama kokonaisuus. Sävymaailma on ihanan pehmeä ja luonnonläheinen, mutta neuleessa on silti luonnetta. Muhkea poolokaulus on yksi suosikkini, ja koko paidassa on juuri sellaista rentoa, vähän huolettoman näköistä muhkeutta, josta pidän pukeutumisessa muutenkin.
Minusta on aivan mahtavaa, kun jämälangoista syntyy jotakin näin käyttökelpoista. Usein jämälankaprojekteiksi mielletään pienet asusteet, pipot, lapaset ja sukat, mutta miksi tyytyä niihin, jos lankoja riittää vaikka kokonaiseen villapaitaan? Toki erivahvuisilla langoilla neulominen tuo omat haasteensa, mutta joskus juuri niistä syntyy työn kiinnostavin ominaisuus. Kaiken ei tarvitse olla millintarkasti samanlaista ja tasapaksua ollakseen kaunista. Päinvastoin, tässä paidassa juuri erilaisuus tekee siitä niin viehättävän.
Ja täytyy myöntää, että olen aika ylpeä tästä luomuksestani. En siksi, että olisin noudattanut jotakin vaikeaa ohjetta tai tehnyt monimutkaisia kuvioita, vaan siksi, että lähdin tekemään jotakin ilman ennakkosuunnitelmaa ja sain aikaan paidan, jota oikeasti haluan käyttää.
Petroolia ja mokkaa – näin puin uuden suosikkini
Halusin kuvata paidan sellaisessa asussa, jossa se pääsee kunnolla oikeuksiinsa. Yhdistin sen petroolinvärisiin väljähköihin housuihin ja pitkään mokkaiseen takkiin. Ja nyt tulee vielä yksi ihana yksityiskohta: sekä housut että takki ovat UFFin löytöjä! Eikö olekin aika herkullinen yhdistelmä, kun itse neulottu villapaita kohtaa kaksi kirpputorilta löytynyttä vaatetta?
Minusta petroolin ja luonnonvalkoisen yhdistelmä on aivan upea. Housujen syvä vihreä tuo asuun sopivasti väriä, ja pitkä mokkatakki viimeistelee kokonaisuuden. Tässä on juuri sellaista pukeutumista, josta innostun: vähän boheemia, vähän rentoa ja ennen kaikkea omannäköistä. Ei mitään valmiiksi paketoitua tyyliä, vaan omasta vaatekaapista koottu kokonaisuus, jossa jokaisella vaatteella on oma tarinansa.
Olen muuten huomannut, että mitä enemmän omaa vaatekaappia tutkii, sitä enemmän sieltä löytyy kaikenlaisia mahdollisuuksia. Itse tehty neule, kirpputorihousut ja vanha mokkatakki eivät ehkä ensisilmäyksellä kuulosta miltään erityiseltä yhdistelmältä, mutta yhdessä niistä syntyy juuri sellainen asu, jonka voisin pukea päälleni vaikka kuinka monta kertaa. Ja sehän tässä onkin parasta! Kaikkea ei tarvitse hankkia uutena, jotta voisi saada aikaan jotakin uutta ja ihanaa.
Jämälangoille uusi elämä
Tämä projekti muistuttaa jälleen siitä, miksi rakastan käsitöitä. Koskaan ei oikein tiedä, mihin päätyy, kun alkaa kokeilla. Joskus lopputulos on tarkasti suunniteltu ja joskus se syntyy vähän kuin vahingossa. Tämä villapaita kuuluu ehdottomasti jälkimmäiseen joukkoon, eikä minulla ole siitä mitään valittamista.
Lankavarastossa taitaa edelleen olla kaikenlaista kiinnostavaa odottamassa, joten eiköhän tästäkin innostuksesta vielä synny uusia projekteja. En lupaa, että seuraava neule olisi yhtään sen suunnitelmallisempi. Saatan hyvinkin taas löytää lankakasan, katsella sitä hetken ja todeta, että näistähän voisi tehdä vaikka mitä!
Minusta olisi myös hauska kuulla, mitä te muut teette jämälangoillanne. Neulotteko niistä pieniä asusteita vai oletteko joskus uskaltautuneet tekemään kokonaisen vaatteen? Entä kuinka moni muukin aloittaa käsityön ilman ohjetta ja huomaa vasta lopussa, mitä tulikaan tehtyä?
Minä taidan jatkaa lankavarastoni tutkimista. Siellä on vielä monta mahdollista ihanuutta odottamassa!
käsityöhetkiä!
Seuraa minua:
Lisää jämälankaideoita: