Hormonihelvetti Deluxe
0
Tervetuloa vaihdevuosien villiin maailmaan, jossa keho päättää siirtyä omalle taajuudelleen, hiki virtaa kuin kesäfestareilla ja mieli tekee puolessa tunnissa kierroksen epätoivosta nerouteen. Tämä on hormonihelvetti Deluxe. Tässä ei ole kyse mistään pienestä taitekohdasta. Tämä on KOKONAISVALTAINEN UUDELLEENOHJAUS. Ja kyllä, aion kertoa tästä kaikesta suoraan ja ilman suodattimia.
Hormonihelvetti Deluxe
Olen 53 ja kirjaimellisesti liekeissä!
Ensi keskiviikkona täytän 53. Se on ihana, kunnioitettava ja aivan helvetin kuuma ikä. Ja tarkoitan nyt kirjaimellisesti kuuma. En ehkä ole enää se parikymppinen, joka sai ravintolan tarjoilijat kompuroimaan pöytiä päin, mutta minä olen nykyään sellainen sisäinen Bioheat-järjestelmä, joka herättää koko talon ilman että avaan suutani. Mieheni kysyi eilen: ”Voitaisko harkita lattialämmitystä?” Sanoin: ”Minä olen lattialämmitys.”
Vaihdevuodet ovat kuin olisit saanut uuden supervoiman, jota et koskaan pyytänyt. Koko keho muuttuu, ja kaikki tapahtuu ilman käyttöohjeita.
Vartalo kuin taiteilijan luonnoskirja
Muistan kun joskus kaikki pysyi paikallaan. Nyt vartaloni on ottanut käyttöönsä liikkuvat hiekkadyynit ominaisuuden.
- Siirrän lantion tänne, vyötärö katoaa.
- Hengitän syvään, rinnat päättävät mennä etelään.
- Venytän varpaita, reidet ilmoittavat, että ne haluavat nyt osallistua kaikkeen.
Ja miksi kukaan ei kertonut, että iho muuttuu? Se ei ole enää se sileä, kevyesti kiiltävä kesäpäivän ihonhoitomainos. Ei. Tämä on lantionkangasmaisen arvokasta antiikkia, joka saattaa yhtäkkiä päättää kuivua juuri korvan taakse. Juuri siihen. Niin kuin keho testaisi: “Huomaako se tämän?” Kyllä. Kyllä minä huomaan.
Hikoilu, se uusi harrastus
Jos joku vielä kysyy, “Miltä kuumat aallot tuntuvat?” niin vastaan: Kuvittele, että istut rauhallisesti, ehkä juot kahvia. Kaikki on hyvin. Jopa kivaa. Sitten yhtäkkiä, joku avaa helvetin portit. Ei asteittain. Ei lempeästi. Vaan WHOOSH, OLET AURINKO! Ja sitten viidessä sekunnissa: Hytisen kuin olisin seisonut 6 tuntia avannossa. Vaihdevuodet ovat pohjimmiltaan äärisään henkilökohtainen meteorologinen simulaattori.
Mieli? Ai sekin mukana? Kyllä. Valitettavasti kyllä. Yhtenä hetkenä: “Elämä on kaunista. Minä olen viisas. Minä olen nainen ja voimakas.” 10 minuuttia myöhemmin: “Jos joku laittaa tuon kulhonsa väärään kaappiin vielä kerran, minä muutan Lappiin ja alan poronhoitajaksi. Yksin.” Tunteet eivät ole holtittomia. Ne ovat intohimolla dramatisoituja.
Ja tiedättekö mitä? Minä rakastan tätä. Tämä on minun aikani. Minä olen nainen, jonka ei enää tarvitse miettiä, mitä joku ajattelee. Minä olen ajatus.
Ulkonäkö ja sitten se todellisuus
On huvittavaa seurata maailmaa, jossa parikymppiset naiset puhuvat “ikääntymisen merkkien hidastamisesta.” Suloiset pikkukullat. Ei teitä vielä ikäännytä edes huoneilma.
Kun täytät 53:
- Hiukset päättävät elää fraktaalikaarevia todellisuuksia.
- Silmäluomet sanovat: “Painovoima ja minä olemme nyt yhdessä.”
- Leuka-alue miettii, olisiko toinen leuka kivempi kuin yksi.
Mutta tiedätkö? Se, mikä menetetään kimmoisuudessa, korvautuu karismalla ja sisäisellä päättäväisyydellä, joka voisi siirtää vuoria. Minä olen nainen, jolle ei selitetä. Minä olen nainen, joka selittää muille.
Seksuaalisuus, vahva, villi ja ihan tuurilla
Vaihdevuodet eivät tapa seksuaalisuutta. Ne muokkaavat sen uudelleen. Joskus se on kuin villihevonen. Joskus se on… no, hevonen, joka päätti mennä nukkumaan kesken kaiken. Ja se on ok. Emme ole enää niitä, jotka ajattelevat: “Laitanko valot? Entä vaihdanko lakanat?” Ei. Me olemme niitä, jotka sanovat: “Jos minä hikoilen, kaikki hikoilee. Se on yhteinen kokemus.”
Tämä ei ole kriisi. Tämä on päivitys. Minussa ei ole mitään vialla. Sinussakaan ei ole. Tämä on elämän level up. Minä olen 53. Minä olen villi, viisas, tulinen ja täysin hallitsematon sääilmiö. Ja jos joku ei jaksa tätä energiaa? Ovi on siinä. Ja minä lämmittelen sitäkin.
Rentoa päivää!
Seuraa minua:
LUE MYÖS:
Culotte-farkuista syksyn suosikki
Culotte-farkuista syksyn suosikki syntyy silloin, kun liian pienet farkut eivät päädy kirppikselle vaan sakset käsiin. Nämä housut ovat kulkeneet läpi kesän kepeiden yhdistelmien ja muokkautuneet syksyn kerrospukeutumisen sankareiksi. Tässä postauksessa kerron, miksi culotte on todellinen ympärivuotinen tyyli-ihme, huumorilla ja hyvällä fiiliksellä.
Culotte-farkuista syksyn suosikki
On hetkiä, jolloin vaatehuone tuntuu kuin olisi oma pieni selviytymispeli. Yksi niistä hetkistä syntyi, kun törmäsin farkkuihin, jotka olivat selvästi pienentyneet (kaapissa aina vaatteet kutistuu) ja jotka kuitenkin tuntuivat liian rakkailta luovutettavaksi. Siinä kohtaa astuu kuvaan sakset, itseluottamus ja pieni asenne.
Näistä farkuista syntyivät culotte-housut, sellaiset reilut, lahkeista leveät, kesätuulta hulmuttavat. Ajattelin aluksi, että ne olisivat vain kesän pelastajat. Sellaiset, joilla kuljet rannalla, torilla tai jäätelökioskilla. Mutta kuluneen kesän jälkeen huomasin: nämä housut eivät aio jäädä kaappiin, kun lehdet alkavat putoilla. Ne haluavat seikkailuja. Ja minä annan.
Kesäasu: kepeät ja rennot
Kesällä kaikkeen pukeutumiseen kuuluu yksi perusajatus: rentous.
Culotte-housut olivat täydelliset kuumille päiville, yhdistettynä vaaleaan neuleeseen tai t-paitaan, valkoisiin tennareihin ja aurinkolaseihin. Kuvassa vasemmalla se rentous näkyy selvästi: kädet taskussa, asenne “olen ihan lomalla, vaikka olisin matkalla kauppaan”.
Kesän avainsana oli helppous. Mitään ei tarvinnut pingottaa. Housut saivat liikkua, minä sain liikkua ja elämä oli hyvää.
Mutta entä syksy?
Culotte-housut eivät suostuneet siirtymään varastoon. Ei syyskuussa, ei lokakuussa. Ne katsoivat minua kuin sanoen: pue meidät. Kyllä me osaamme tämänkin vuodenajan. Ja niin tapahtui. Syksyinen look syntyi nopeasti: valkoinen paita, lämpimät saappaat ja iso, pehmeä villahuivi. Kuvassa oikealla housut ovat jo mukana kerrospukeutumisen maailmassa vähän “kaupunkivaeltaja kohtaa maalaisromantiikan”.
Culotte on vuodenajan kameleontti
Tässä kohtaa huomasin asiallisen totuuden: culotte-malliset farkut ovat yllättävän monikäyttöiset.
- Kesä: kevyet, vilpoiset, rennot
- Syksy: kerrostettavat, rouheat, ilmeikkäät
Väitän myös, että näitä voisi käyttää talvella villahousujen kanssa. En sano että pitäisi, mutta voisin. Ainakin jos kahvilasta kotiin on matkaa 30 metriä. Keväällä ne taas palaavat raikkaan raitapaidan ja lenkkareiden kanssa. Ja jos oikein luovaksi heittäytyy… housujen lahkeet voi kuvitella vaikka hihoiksi. (Ei suositella käytännössä, mutta muodin maailmassa ei mikään ole mahdotonta. Joku kuitenkin tekee sen Pariisissa parin kauden päästä.)
Tuunaus on ekologinen ja vapauttava teko
Tämä tarina on muutakin kuin housuista. Se on muistutus siitä, että kaikkea ei tarvitse korvata uudella. Farkut, jotka olivat kerran liian pienet, voivat uudestisyntyä. Sakset, ompelukone ja rohkeus, siinä on muodin kolminaisuus. Ekologisuutta on myös antaa vaatteelle uusi elämä, uusi kausi ja uusi rooli.
Ja jos joku kysyy, mistä housut ovat: “Uniikit. Ei myynnissä. Tekijältä itseltä.”
Miten sinä voisit tuunata? Pieniä ideoita:
- Leikkaa lahkeet, jos mitoitus ei toimi → culotte syntyy helposti
- Lisää helmaan hapsut → rennon boheemi fiilis
- Ompele sivuihin kiilaa → lisää tilaa ja tyyliä
- Kokeile eri vuodenajan yhdistelmiä → älä jää yhteen sesonkiin
Nämä culotte-housut ovat kulkeneet kesän auringosta syksyn ensimmäisiin viimoihin ja yhä edelleen ne elävät, liikkuvat ja tekevät asuista kiinnostavia. Kun vaate toimii useassa vuodenajassa, se on oikeasti hyvä vaate. On siis täysin sallittua rakastua omaan tuunaukseensa. Ja vielä enemmän sallittua on nauraa sille, miten pitkälle sen voi viedä.
Koska muoti saa olla hauskaa. Ei turhan vakavaa. Ja housut? Ne kyllä tietävät tehtävänsä.
- Culotte-farkut – ympäri vuoden.
- Sinä ja sakset – paras tiimi.
Rentoa viikonloppua!
Seuraa minua: