Marraskuu on minun kuukauteni, olen syntynyt marraskuussa, synkimpänä kautena…Ehkä siksi olen aina niin synkkä, siksi olen niin kovin kuumaverinen ja temperamenttinen. Mene ja tiedä, marraskuu on kuitenkin sellainen kuukausi, joka on hyvin rakas vaikka en kylmää siedä ja mielestäni tämä kyseinen kuukausi on todella koko vuoden kurjin monin tavoin. Tässä kuussa on myös todella vaikeaa löytää mitään positiivista, tämä kuukausi kahlataan läpi kuin mentäisiin suoraan suonsilmään.

Mutta, jotta tämän synkän jakson jaksaa on ihan pakko kaivaa niitä postiivisia asioita ihan mistä tahansa. Tänään ensimmäisenä päivänä minä ihastelen sukkiani, jotka olen tehnyt lankajämistä. Lankaa on turhaa kysellä, sillä yhtään vyötettä ei ole tallella, enkä ole vielä löytänyt instasta tai täältä blogista mitään tietoa langasta…Jos jostain vielä löydän, lisään langan tiedot tänne tietenkin.
Lanka on myös ihanan lämpimän väristä, hyvin syksyistä. Lämmittää siis monin tavoin käyttäjäänsä. Sukat ovat ohuet, jotta sopivat hyvin kenkiin, siitä huolimatta ovat todella lämpimät.
Tällaiset värikkäät sukat on hyvä yhdistää tummaan asuun väripilkuksi. Mekko on tummanharmaa trikoomekko, jonka olen löytänyt Kierrätyskeskuksesta, neuletakki taas on löytynyt korttelikirppikseltä muutama syksy sitten. Nuo korttelikirppikset ovat muuten ihan mahtavaa ajanvietettä kesäisin ja syksyisin. Niitä on mahtava kiertää. Asuni hinta ei päätä huimaa, 6€, tosin kuvissa ei ole kenkiä eikä takkia ja huivia, jotka ovat myös Kierrätyskeskuksesta löytyneet. Asu on aivan täydellinen meikäläiselle.

Sukat on tehty ihan Novitan perussukkaohjeella oman maun mukaan. Nyppyreuna varressa ja olen neulonut sukan varren muotoonsa, näin näyttää parhaalta jalassa kun on muotoon neulottu.Tällätavoin värjätyllä langalla saa ihan perussukastakin näyttävän sukan. Muuta ei oikeastaan tarvita.
Kuvissä näkyvät korvikset ovat myös minun tekemäni. Olenkin ne joskus aikaa sitten täällä esitellytkin, ne löytyy täältä. Korumateriaaleja löytyy myös Kierrätyskeskuksesta. Tällä hetkellä tulee tehtyä koruja lähinnä vain nuorisotiloilla nuorten kanssa, ei juuri kotona enää. Oli tuollainen vaihe tosin kun tein koruja paljon.

 

Tyttö: Äiti, neulo mulle sukat, ihan tavalliset perussukat ohuesta langasta. Mulla on vaan kahdet sukat mitä voi käyttää, toiset kotona ja toiset töissä mutta ne on paksuja. Haluan ihan ohuet ja ihan perussukat.

Äiti: Aijaa, en tiedä ehdinkö tehdä.

Tyttö: Olen aina niin kiltti, että tee nyt. Mä tarviin sukat.

Seuraavana päivänä tehtiin kirppiskierros mutta sopivaa lankaa ei löytynyt. Oli siis pakko tällä kertaa mennä ihan kauppaan hakemaan uutta lankaa. Omat työt syrjään ja tytölle saatiin sukat valmmiiksi muutamassa illassa. Ihan tavalliset perussukat, ei mitään värivaihteluita, ei kuvioita, ihan perus vaan. Tiedättekö, en ole koskaan ajatellut miten rentouttavaa on välillä neuloa ihan vaan perussukkaa. Sen neulominen on ihan erilaista kuin monivärisiä tai kuviollisia. Nämä ovat juuri sellaiset aivot narikkaan -sukat, joita olen tässä kyllä oikeasti tarvinnutkin.

Tuossa jokin aika sitten käsityöblogien ympärillä kuhisi, kun yksi bloggari aloitti keskustelun siitä, että miksi halutaan tehdä nopeita ja laaduttomia töitä, eikä keskitytä tekemään vaikeita ja monta iltaa kestäviä projekteja. Monet ottivat kantaa keskusteluun, itse myös, en tosin täällä blogissa, koska en nähnyt siihen mitään tarvetta, sillä kyllä me tarvitsemme myös näitä helppoja ja yksinkertaisia töitä myös. Ihan jo senkin vuoksi, että joukossa on paljon niitä, jotka vasta opettelee neulomista, helpot työt antavat heille hyvän esimerkin siitä, miten voidaan tehdä helppoja mutta laadukkaita töitä myös. Nämä sukat ovat juuri sellaiset ja toki myös tekee hyvää meille käsityöläisille välillä tehdä itsekkin jotain tämän sorttista. Nimittäin, minusta nämä ovat suorastaan suloiset vaikka näissä ei ole mitään ihmeellistä.