Musta trikoomekko
4
Tämä musta trikoomekko on kulkenut mukanani jo pidemmän aikaa. Ompelin mekkoni vuonna 2013, jolloin tämän tyyppiset trikoomekot oli hitti ja niitä näkyi katukuvassa valtavasti. Kaavaa ei ole mekkoon ja ohjeet ovat kadonneet johonkin netin uumeniin. Olen tosin kyllä tällaiset ohjeet aikanaan tehnyt, kuvien kera, että miten olen mekon tehnyt. Mutta eipä ole löytynyt enää niitä.
Musta trikoomekko
Voin koittaa muistella miten olen aikanaan tehnyt tämän mekon. Olen siis käyttänyt apuna hametta sekä toppia leikkuussa. Olen siis taitellut trikookankaan langansuunnassa puoliksi ja asetellut topin sekä hameen kankaalle (myös puoliksi). Tällä tavoin olen saanut muodon mekolle. Olen huomioinut topin vyötärön kohdan, johon olen ”yhdistänyt” hameen vyötärön. Jos kukaan nyt ymmärsi tästä mitään. Näiden osien lisäksi olen leikannut huolittelukaitaleet kädenteihin sekä pääntielle. Huolittelukaitaleet ovat noin 4cm leveitä suikaleita.
Leikkuun jälkeen olen ommellut ensin oikean olan ja kiinnittänyt pääntien -sekä oikean kädentien huolittelukaitaleet. Tämän jälkeen olen ommellut vasemman olan kiinni. Vasemman kädentien huolittelukaitale ommellaan sen jälkeen. Ja kun huolittelukaitaleet on tehty, onkin helppo ommella sivusaumat sekä päärmätä helma. Mekon tekoon ei mene siis kauheasti aikaa edes. Taisi mennä kaikkinensa kaksi tuntia itsellä. Minulle kun leikkuu on aina se haasteellisin, kun en siitä hommasta yhtään tykkää.
Yhdistin mekkoon Farkkutakin, jonka olen tehnyt vanhoista farkuista, jotka eivät enää mahtuneet päälleni ja jalkaan laitoin Vansin lenkkarit. Kaulassa minulla on helmet, jotka on löytyneet aikanaan Kontista.
Maksimekko joka tilanteeseen
Tällainen yksinkertainen trikoinen maksimekko on helppo kesävaate. Sen voi pukea lähes mihin tahansa ja yhdistellä melkein mihin tahansa. Sen voi pukea ihan sellaisenaan tai yhdistää collegepaitaan, neuleeseen tai laittaa erilaisia asusteita mekon kanssa. Mistä ikinä itse pitää. Tämä kyseinen mekko on ollut vuosia kovassa käytössä mutta jossakin vaiheessa olen vain unohtanut koko mekon. Nyt löysin mekkoni uudelleen ja koska kyseessä on joustava materiaali, niin mekkohan toimii edelleen erittäin hyvin. Ei ole siis vielä liian pieni minulle.
Minusta on ollut muutenkin aika ihanaa, kun tämä vaatekaappipäiväkirja on jotenkin mahdollistanut sen, että sukeltaa kaappiinsa useammin mitä ennen olen tehnyt. Vaikka shoppailua omassa kaapissa olen harrastanut jo vuosia, niin jotenkin tämän päiväkirjan avaamisen jälkeen olen tosiaan päässyt sinne kaappini syvään päätyyn. Olen myös tajunnut kunnolla sen, miksi en hirmuisen useasti luovu vaatteistani, vaan pyrin säästämään tietyt vaatteet vuosikymmeniäkin. Tämä mekko on hyvä esimerkki sellaisesta.
Olen yhdistänyt mekkoon kauluspaidan, jonka olen ostanut Beyond retron garage salesta, pään suojasin itse virkatulla bandanalla ja jalkaan sujahti Dr. Martensit. Korvissa roikkuu korvikset, jotka on tehty Barbien kengistä. Olen ostanut ne vuonna 2018 kierrätystapahtumasta Tampereelta, jossa olin itse esittelemässä töitäni.
Vaatekaappipäiväkirja jatkaa päivityksiä
En aina tule mainostamaan jotakin asiaa vaatekaappipäiväkirjana, mutta kyllä se näkyy niin, että kyseessä on aina vaate, jolla on tarina. Niin kuin on tällä mekolla. Mekko on nähnyt paljon ja sillä on tarinoita kerrottavana. Ei tietenkään jokaisen vaatteen tarvitse olla vanhoja, vaan voivat olla uudempiakin. Mutta kuitenkin sellaisia, jotka ovat jo valmiina kaapissa, joita ei ole nyt hankittu tai tehty. Vuosi ainakin pitää olla välissä, ennen kuin voin laittaa ne päiväkirjan väliin. Tai näin olen asian miettinyt.
Ja ehkä voisi tuoda myös hiukan sitä prosessia esille, joka liittyy asun rakentamiseen. Yleensä valitsen sen mitä sattuu kaapista osumaan käteen, mutta en aina. Joskus prosessi on pitkä ja saatan aloittaa prosessin jo edellisenä päivänä. Varsinkin jos ollaan menossa jonnekin reissuun. Minulta on pyydetty myös vinkkejä miten yhdistellä jokin tietty vaate. Jotain sellaisia onkin ollut tuolla Instagramissa varsinkin. Tämän päiväkirjan kanssa minulla ei kuitenkaan ole ollut mitään tiettyä suunnitelmaa, miten mitäkin toteutan. Vaan mennään vähän fiiliksen mukaan. Musta trikoomekko on siis sellainen, joka olisi hyvä olla siellä omassa kaapissa.
Mekon voi laittaa myös ihan näin ja kainaloon neuletakki, jonka olen ostanut Fidasta. Päähän itse tehty hellehattu suojaamaan päätä ja erikoisempi laukku heilumaan käteen. Laukku on hankittu Kierrätyskeskuksesta, kuten myös sandaalit.
Mukavaa päivää!
Seuraa minua:
Artikkelissa mainittuja asioita:
Kesämekkoloistoa vaatekaappipäiväkirjan sivulla
Kesämekkoloistoa vaatekaappipäiväkirjan sivulla ja ei mikä tahansa mekko, vaan minun ihanaakin ihanampi mekkoni, joka oli mukana viime vuonna Krakovassa. Tällaiset vaatteet, jotka ovat siellä olleet mukana, on minulle todella rakkaita, enkä luovu niistä mistään hinnasta. Nämä vaatteet ovat keränneet Krkaovan katupölyn itseensä ja imeneet historian huminan jokaiseen saumaan.
Kesämekkoloistoa vaatekaappipäiväkirjan sivulla
Ompelin mekon vuosi sitten, käytännössä on siis ihan uusi mekko. Mekko lähti mukaan meidän ekstempore reissulle Krakovaan. Päivä jolloin mekko oli päälläni, oli meidän paluupäivä. Silloin satoi ja oli aika kylmä. Meillä oli tarkoitus nautiskella koko päivä vielä Krkaovan kaduilla, mutta koska satoi, emme kauheasti liikuskelleet Kazimierzin ulkopuolelle. Sen verran käytiin vanhassa kaupungissa, että löydettiin pojalle tietynlaiset korvikset. Muuten nautiskeltiin Szerokakadun sateisesta tunnelmasta.
Kun laitan mekon päälleni, niin minut valtaa heti muistot, jotka tulivat mukaani Krakovasta Helsinkiin. En ole saavuttanut missään sellaista olemisen keveyttä kuin rakkaassa Kazimierzissa. Tunnen juureni syvällä maassa, kuulen miten rakennukset kuiskivat tarinoita menneestä. Voin siis luvata, etten koskaan hävitä tätä mekko mihinkään.
Farkkutakki: Venice beachilta, pieni koju, joka valmisti painatukset vaatteisiin.
Mekko: Itse tehty
Lenkkarit: Adidas Outlet, Tammisto
Sunnuntai aamiainen Relovessa
Viime sunnuntaina päätettiin kaverin kanssa lähteä kävellen meiltä Reloveen aamiaiselle ja pieni kierros fredan kirppareille, jotka nyt sattuivat auki olemaan. Toki poikettiin myös Roballe, siellä kun myös löytyy kirppareita. Fredrikinkatu on siitä hyvä, kun siellä on monen monta monenlaista kirpparia, aloittaa vaikka Kampin päästä ja tassuttelee kohti Viiskulmaa. Iso Roballa on myös pari kirppistä, jossa kannattaa käydä. Koska moni paikka oli kiinni, niin ei päästy kaikkiin penkomaan. Mutta löytöjä tuli tehtyä kaikesta huolimatta.
Löysin Iso Robertinkadun Fidasta yhdet farkut. Tiesin heti, että ne ovat minulle aivan liian suuret ja niinhän ne ovatkin. Mutta pakko oli ne ostaa. Nyt pitää etsiä kaikki vyöt, tiedän, että olen vyöt ottanut mukaani kun muutimme tänne uuteen asuntoon. En vain ole niitä löytänyt. Minulla on usko, että ne ovat jossakin sängynalla laatikossa. Eli pitää alkaa kaivelemaan sängyn alta. Relovessa on muuten aikas hyvät aamupalapöperöt, joten suosittelen kovasti siellä nautiskelua. Ensin syö ja sitten shoppailee. Toimii hyvin.
Mukavaa sunnuntaita kaikille!
Seuraa minua:
Mekon ensiesiintyminen: