Matka unelmien vaatekaappiin
Matka unelmien vaatekaappiin on ollut pitkä ja kivinen tie. Paljon olen tehnyt virheitä, niistä opittu ja paljon myös oppinut itsestäni ja siitä, miten haluan pukeutua nyt ja myöhemmin. Unelmieni vaatekaapista ei puutu mitään.
Matka unelmien vaatekaappiin
Kun sairastuin ja aikaa oli sängyssä maatessa miettiä miten parantaa omaa oloani, etten vaivu syvään masennukseen, kun en enää voi liikkua ja mennä niin kuin ennen. Mikä tekee minut iloiseksi ja nostaa fiilistäni? No, vaatteet. Silloin en ihan vielä tiennyt mihin suuntaan kaikki menee, mutta aloin miettiä ja suunnitella. Suunta löytyi kuitenkin vasta kun muutimme takaisin Helsinkiin ja löysin kirpparit ja refashionin maailman.
Aluksi en vielä kuitenkaan löytänyt sitä ajatusta, joka minulla on nyt. Tein monta virhettä matkallani ja eksyin tieltä monet kerrat. Oikeastaan Eetin lempivaatteeni -haaste avasi silmäni ymmärtämään, että minun unelmien vaatekaappi sisältää pelkästään lempivaatteita. Sen lisäksi tutkailin voimavaatteitani ja mietin millaiset vaatteet tuovat minulle voimaa ja missä viihdyn parhaiten.
Tällä matkalla olen oppinut sen, että hankin ja muokkaan vaatteet sellaisiksi, että minun on niissä hyvä olla ja missä tunnen itseni vahvaksi. Kun sovitan vaatetta, sen on heti tunnuttava hyvältä päälläni ja sen pitää tuoda se fiilis, että tämä se on, juuri tämä vaate on mahtava päälläni ja tekee hyvän fiiliksen. En ota mukaani mitään sellaista, joka tuntuu jo päälläni ehkä vaatteelle. Ne jäävät lopulta roikkumaan henkariin, eikä niitä kukaan käytä. Sen pitää olla rakkautta.
Lempivaatteeni on voimavaatteeni
Nykyään kaikki vaatteeni on lempivaatteitani, jos jokin hutiostos tulee, niin se muokataan sellaiseksi. Nykyään tosin kun sovitan vaatetta päälleni kirpparilla, niin jos se ei vain tunnu oikealle, jätän sen pois listasta mutta jos fiilis kohoaa heti kun sovitan vaatetta päälleni, niin vaate lähtee mukaan joka kerta.
Minulla toki on myös osa vaatteista voimavaatteita ja loput lempivaatteita. Voimavaatteeni poikkeaa lempivaatteista siten, että jos herään mieli maassa, on todella väsynyt ja tuntee olonsa niin pieneksi ja rumaksi. Laitan voimavaatteeni päälleni ja peilistä katsoo vahva soturi, kaunis ja kaikkeen pystyvä. Kyllä, vaatteilla voi muokata omaa fiilistä. Toki värit ovat siinäkin hommassa etulyöntiasemassa.
Vaatteen arvostus on laskenut vuosien mittaan todella paljon ja sen huomaa varsinkin kirppareita kierrellessä. Niin paljon ihan uusia vaatteita löytyy kirppareiden tangoissa. Paljon hutiostoja, paljon väärän kokoisia, huono kuntoisia. Syitä varmasti löytyy yhtä monta kuin on ostajaakin. Auttaisiko arvostukseen se, että ostaisi vain pelkkiä lempivaatteita? Tai tekee itselleen vain lempivaatteita?
Mahtavaa alkanutta viikkoa kaikille!
Onko mun pakko ostaa
Onko mun pakko ostaa? Tätä asiaa olen miettinyt paljon. Nykyään teen vain tiettyjä hankintoja, mutta vaikka enää en osta tai käy kirppareilla alvariinsa, niin tätä asiaa on tullut mietittyä ja pähkäiltyä. Kaapista löytyy niin paljon kaikenlaisia vaatteita, joita en ole koskaan esitellyt blogissani, niistä saisi kokonaan oman bloginsakin, jos haluaisin.
Menestyykö vain sellainen blogi, jossa on aina jotakin uutta ja ihmeellistä? Vai voiko niillä vanhoilla jutuilla saada sisältöä?
Onko mun pakko ostaa?
Ei ole pakko ostaa ja useasti kiertelen kirppareita ostamatta yhtään mitään. Minulla on toki lista, joka on rustattu jo aikaa sitten ja viivaan aina siitä yli jos sattuu osumaan käsiin sellainen asia minkä olen listaan laittanut. Listaan ei ole tehty päivitystä muutamaan vuoteen. Etsin siis edelleen tiettyjä asioita, mutta myös välillä joitain hankintoja, joita ei ole listassa. Minulle kuitenkin kirppareilla kiertely on myös rentouttavaa tekemistä.
Mutta sen verran pitää pysyä totuudessa, että olen nyt alkusyksyn aikana tehnyt muutaman isomman reissun ja hankintoja vaatekaappiin on tullut tällä kertaa hankittua enemmän kuin aikoihin. Tämä johtuu pitkälti siitä, että minulla paino jojoilee todella paljon. Tämä johtuu taas kilpirauhaslääkityksestäni. Tämän vuoksi joutuu tiettyjä vaatteita välillä hankkimaan. Nyt minulla on taas tulossa isompi väli kiertelyyn, sillä arki on nyt täydessä vauhdissa ja vapaa-aikaa vietetään toisin kuin kirppareita kiertelemällä. Ompelua ja käsityötä siis tiedossa. Make nine -haaste kutittelee pääkoppaa. Tosin, näyttää sille, että siihen haasteeseen on myös hankittava pari asiaa, että saan valmiiksi suunnitellut asiat, mutta se jää nähtäväksi. Ensin pengotaan oma kaappi.
Miten paljon ostan kankaita?
Kankaita hankin todella, todella harvoin. Taisin muutaman kankaan ostaa nyt viimeisen vuoden aikana. Kankaita löytyy varastosta sen verran, ettei ihan heti tule juostua kangaskauppaan kun jotakin saa päähänsä. Toki uutena on ostettava lankaa ja useasti myös kuminauhoja yms. Tärkeitä ompelutarvikkeita. Jos jotakin tulee oikeasti hankittua, niin neulelankoja. Toki näitäkin etsin ensin kirppareilta, mutta jos jotakin tiettyä haluaa neuloa, niin kyllä tepastelen lankakauppaan. Aina.
Eli myös kangas puolella tilanne on se, että voin näistä jo olemassa olevista kankaista ommella kaikenlaisia ihania vaatteita ja muita tekstiilejä. Uskon, ettei kaikki vanhat seuraajatkaan aina osaa sanoa, että onko postauksessa käytetty jotakin vuosia sitten ostettua tai tehtyä vaatetta. Sehän tässä oikeastaan onkin aika kivaa, kun samoja tavaroita ja vaatteita voi esitellä monet kerrat. On ne niin rakkaita.
Minusta ei myöskään koskaan tule minimalistia. Kokeiltu on, ei ole minun juttu. Asunto kaikuu ja on kolkko, tylsistyn. Sama pätee myös omaan vaatekaappiin. Onhan toki se tylsistyminenkin hyvä asia, aina välillä mutta se mikä tuo minulle hyvän olon ei välttämättä tuo toiselle. Onneksi oma mies on samanlainen kuin itse olen. Silloin homma luonnistuu.
Ihana marjapuuronpunainen paitani
Tämä ihana paita on muokattu yhdestä kauan sitten ilmaisosastolta napatusta paidasta. Tätä paitaa tykkään käyttää juuri näin kuin kuvissa on. Mustat leggarit, mokkatakki ja hattu, harmaa huivi kaulalla kun tulee kylmä. Paidan alla on aina valkoinen toppi. Tuunaus paitaan on tehty vuosia sitten ja blogissa se on ollut esillä muutamaan kertaan. Uskon, että on tulevaisuudessa enemmänkin.
Tämä tapa tuunata on hyvä siitä syystä, että liian pieni paita mahtuu jälleen kivasti päälle, tosin tämä paita ei ollut kovin pieni, en vain tykännyt käyttää sitä sellaisenaan ollenkaan ja kun kaikenlaista materiaalia löytyy kotoa, niin pakkohan se on hyödyntää ja yhdistää.
Onko mun pakko ostaa?
Vastaus: Ei ole. Eikä ole sinunkaan, voit tuunata ja muokata vanha ihan uudeksi vaatteeksi. Tämä olisi se asia, mikä pitäisi kyllä minunkin välillä muistaa. Välillä kun se sattuu itseltä unohtumaan. Ihminen kun olen.
Mukavaa keskiviikkoa kaikille!


8








