virkattu chenille-pussukka ja arjen ilonpisarat
6
Seikkailu voi alkaa. Virkattu chenille-pussukka ja arjen ilonpisarat. Joskus seikkailu alkaa juuri siitä, kun tarttuu koukkuun, kirjaimellisesti. Tällä kertaa otin projektikseni jotain suloisen pehmeää, silmiä hivelevän pinkkiä ja samalla yllättävän käytännöllistä: käsin virkatun pussukan chenille-langasta! Tämä pikkupussukka ei ole vain suloinen asuste, vaan myös lämmin muistutus siitä, että käsillä tekeminen voi tuoda arkeen juuri sen kaivatun annoksen taikaa.
Virkattu chenille-pussukka ja arjen ilonpisarat
Pehmeyttä ja pinkkiä, täydellinen yhdistelmä
Kuvittele hetki, kun upotat sormesi samettisen pehmeään chenille-lankaan. Se on kuin virkkaisit hattaran keskellä pilven reunalla. Pussukan väriksi valikoitui räväkkä pinkki, joka huutaa iloa ja rohkeutta. Se ei ole vain väri, se on asenne. Langaksi valitsin paksun chenillen, sillä halusin pussukasta ryhdikkään mutta samalla pehmeän. Virkkaaminen oli suorastaan meditatiivista, silmukka silmukalta syntyi muoto, joka kutsui ottamaan syliin. Ja sen minä tein, kirjaimellisesti, kuten ensimmäisestä kuvasta näkyy!
Ohje löytyy TikTokista, kiitos Sofia Tivinen!
Pussukan ohje ei ole omasta päästäni, vaan se löytyy Sofia Tivisen TikTok-profiilista. Suosittelen lämpimästi kurkkaamaan, Sofia opastaa selkeästi ja lempeästi, joten ohje sopii myös vähemmän virkanneille. TikTok on muutenkin aarreaitta käsityöideoita etsivälle! Tämä malli hurmasi mut heti, se on tarpeeksi yksinkertainen, jotta sen saa valmiiksi nopeasti, mutta lopputulos näyttää siltä kuin siihen olisi upotettu tuntikausia. Ja paras osa? Pussukka sulkeutuu kuin itsestään, kiitos fiksun taittelutekniikan.
Missä tämä pussukka seikkailee? No, kaikkialla, erityisesti Jätkäsaaressa!
Kuvat on otettu rakkaassa paikassani, Jätkäsaaren rannalla. Se on minulle erityinen paikka, siellä meri hengittää, tuuli tuo uusia ajatuksia ja kiire unohtuu. Pinkki pussukka istuu penkillä kuin kuningatar konsanaan, valmiina kantamaan sisällään kaiken tärkeän: huulipunan, muistikirjan, salaisen aarteen tai vaikka virkkauskoukun seuraavaa projektia varten. Pussukka kulkee mukanani kahvilaan, puistoon, tapaamisiin ja tietenkin kirpputorikierroksille. Se on kuin pieni pala itseilmaisua olkapäällä, huomiota herättävä mutta lempeä. Aivan kuten hyvä ystävä.
DIY on uusi luksus
Nykyään käsin tekeminen ei ole vain harrastus, vaan myös tapa ilmaista itseään. Tämä pussukka muistuttaa, että luksus ei aina tarkoita kalliita merkkejä, joskus se tarkoittaa aikaa, jonka käytät luodaksesi jotain itse. Jotain, joka on juuri sinun näköisesi. Jotain, joka saa sinut hymyilemään. Ja hei, jos minä pystyin tekemään tämän, sinäkin pystyt! Tarvitset vain koukun, kerän chenille-lankaa ja ripauksen uteliaisuutta. Anna itsellesi lupa kokeilla, epäonnistua ja onnistua. Koska seikkailu alkaa juuri siitä hetkestä, kun uskallat aloittaa.
Virkkaa, rakasta, seikkaile
Pehmeä chenille-pussukka on kuin taskullinen rakkautta. Se on tehty omin käsin, ajatuksella ja ilolla. Ja vaikka se saattaa näyttää pieneltä, sen tarina on suuri, juuri siksi se ansaitsee tulla nähdyksi. Jos sinäkin haluat lähteä tälle virkkausseikkailulle, kurkkaa ohje TikTokista nimellä Sofia Tivinen. Ota koukku käteen, valitse oma väri ja anna seikkailun alkaa!
Ihanaa päivää!
Seuraa minua:
LUE MYÖS:
Dopamiinipukeutuminen
Dopamiinipukeutuminen on väriterapiaa vaatekaapista (ja vähän muutakin). Dopamiinipukeutuminen tuo iloa arkeen värikkäillä vaatteilla, ihanilla materiaaleilla ja omannäköisellä tyylillä. Lue, miten pukeutuminen voi vaikuttaa mielialaasi!
Dopamiinipukeutuminen
En tiedä teistä, mutta minulla ainakin mieliala heijastuu ihan suoraan siihen, mitä vedän päälle. Harmaa olo = harmaa huppari. Mutta entä jos käännettäisiinkin koko homma ympäri? Mitä jos pukeutuminen voisi vaikuttaa mielialaan eikä toisinpäin? Törmäsin joku aika sitten termiin dopamiinipukeutuminen ja ai että, se kolahti! Kyseessä ei ole mikään uusi villitys, vaan oikeasti aika luonnollinen juttu: pukeudutaan niin, että vaatteet tuottaa hyvää fiilistä. Siis oikeasti iloa, innostusta ja itseluottamusta. Ja mikä parasta, tää toimii riippumatta siitä, mitä muut ajattelee sun tyylistä. Kun sulle tulee hyvä olo, se näkyy ulospäin.
Mitä dopamiinipukeutuminen on?
Lyhyesti: dopamiinipukeutuminen tarkoittaa pukeutumista niin, että vaatteet herättää hyviä tunteita. Se voi olla räiskyviä värejä, isoja printtejä, kiiltäviä materiaaleja tai vaikka glitteriä arkipäivässä. dopamiinipukeutuminen ei tarkoita kuitenkaan vain värejä!
Joillekin se hyvä fiilis voi tulla pehmeästä neuleesta, silkkisestä paidasta, täydellisesti istuvista farkuista tai vaikka vanhasta hupparista, jossa on miljoona muistoa. Se voi olla myös tyyli, joka tuntuu omalta, vaikkei se olisi ulospäin mitenkään erityisen huomiota herättävä.
Eli ei tarvitse vetää neonkeltaista, jos ei yhtään tunnu omalta. Riittää, että tunne on oikea.
Miten aloittaa dopamiinipukeutuminen?
Jos tuntuu, että oma vaatekaappi on täynnä vaan mustaa ja harmaata (been there), niin ei hätää. Tässä muutama vinkki, miten lähteä liikkeelle:
- Valitse väri, materiaali tai malli, joka saa sut hymyilemään. Se voi olla kirkas väri tai ihanan pehmeä kangas, molemmat toimii!
- Kokeile printtejä tai tuttuja turvavaatteita. Kukat, pilkut tai se tietty villatakki, jossa aina tuntuu kotoisalta.
- Kerrosta rohkeasti. Yhdistele tekstuureja, värejä ja tyylejä, kunnes tunnet olosi hyväksi.
- Pidä hauskaa! Tämä ei ole vakavaa. Vaatekaappi voi olla leikkikenttä, ei sääntökirja.
Miksi tämä toimii?
Dopamiini on aivojen oma ”hyvän fiiliksen” kemikaali. Kun tehdään jotain, mikä tuntuu hyvältä, olipa se sitten musiikin kuuntelu, suklaa tai… just se täydellisen värinen ja tuntuinen villapaita, dopamiinitasot nousee. Eli kyllä, pukeutumisella voi olla ihan oikeasti vaikutusta siihen, miltä sinusta tuntuu.
Ja hei, kun arki rullaa aika lailla kolmen hengen ja kahden koiran voimin, välillä tarvitsee ihan omia pieniä keinoja nostaa fiilistä. Joskus se tulee aamukahvista rauhassa, joskus värikkäästä mekosta ja joskus siitä, että saa vetää jalkaan lempileggarit ilman syyllisyyttä.
Meillä asuu enää yksi lapsi kotona ja kaksi karvaista kaveria, jotka seuraa perässä huoneesta toiseen. Päivät on silti täynnä touhua, vaikka ihan eri tavalla kuin silloin kun kaikki kolme lasta vielä olivat pieniä. Mutta sitten kun laitan sen iloisen värisen (tai vaan erityisen ihanan) mekon päälle, jotain muuttuu. Enkä tee sitä kenenkään muun takia kuin itseni. Ja se on ehkä just se pointti tässä dopamiinipukeutumisessa tehdään sitä itsellemme. Joten ensi kerralla kun mietit, mitä laitat päälle, kysy itseltäsi: miltä mä haluan tänään tuntua?
Aurinkoista päivää kaikille!
Seuraa minua:
LUE MYÖS: