Paidasta mekko – Ystävänpäivän huumaa
12
En ole koskaan innostunut viettämään kaikenlaisia krääsäjuhlia mitä nykyään on joka toinen päivä. Tai siltä se vaikuttaa, että niitä on joka toinen päivä. Me nyt kuitenkin päätettiin lähteä ystävänpäivä leffaan katsomaan idän pikajunan arvoitus. Sali on typaten täynnä pariskuntia ja jonkin verran myös kaveriporukoita. Ehkä parempi kuitenkin tästä lähtien mennä normaalina päivänä leffaan.
Kotiin kun päästiin niin laitettiin nuoruus vuosien herkku uuniin, nimittäin pyörykkäperunat. Pyöryköinä oli todella herkulliset lammaspyörykät ja tavalliset ranskalaiset. Ystävänpäivän illallinen koostui siis ihan eineksestä. Mutta se oli oikein kivaa vaihtelua ja lammaspyörykät olivat kiva yllätys. Ei tarvitse taas moneen vuoteen syödä moisia mässyjä.
* * * * *
En tiedä miten hyvin muistatte paidan, jonka tuunasin jokin vuosi sitten. Leikkasin vain olkapäät auki ja se siitä. Tykkäsin paidasta kovasti mutta paita jäi käyttämättä. Nyt kun minulla oli kaappien tyhjennys, niin satuin löytämään paidan uudelleen. Tiesin, että tällaisena se on minulle edelleen aivan liian tylsä, joten kaivoin kankaan esiin ja tein paidasta mekon.
Pst. Olen tällä viikolla käynyt ostamassa kankaan Euriksesta, ihan siitä syystä, että yksi toinen tuunaus meni piloille ja mistään kotoa ei löytynyt sitä mitä tarvitsin, joten hain yhden kankaan siihen hommaan. Kangasta jäi sen verran, että sain siitä tehtyä tähän tuunaukseen helman.
Nyt tykkään asusta todella paljon, valitettavasti en tarkentunut olemaan ilman takkia kun asua kuvattiin mutta saatte parempia kuvia varmasti myöhemmin.
Mekko meni alunperin ihan päin honkia, minulla tällä hetkellä tuntuu kaikki menevän päin honkia. Mutta en antanut sen vaikuttaa vaan muokkasin helman niin, että se näyttää sille, että sen kuuluu olla sellainen kun on. Ja koska olen tällainen rimpsuihminen niin lisäilin rimpsua kunnolla helmaan. Helma tässä asussa onkin nyt parasta. Ja mekon kanssa sopii mitkä tahansa ihanan väriset sukkikset.
* * * * *
Vaikka kovasti kritisoin näitä krääsäpäiviä niin oli silti ihana nähdä mmiten hauksaa ihmisillä oli kun nauttivat toistensa seurasta tällaisena päivänä. Jos olisi ollut aikaa enemmän, oltaisiin varmasti myös menty luistelemaan, niin hauskalta se homma näytti. Helsingissä on niin paljon eri puolia, että kaikkeen ei ehdi tutustua heti sillä hetkellä.
 |
| Takki: Kierrätyskeskus Saapikkaat: Kierrätyskeskus Tuubihuivi: itse neulottu Tuunattu farkkupaita: Kierrätyskeskus, ilmaisosasto |
Oikein ihanaa päivää!
12 vuotta naimisissa
Kyllä, siitä on 12 vuotta kun sanoimme toisillemme tahdon. Minun suunnitelmiin ei moinen hömpötys kuulunut vaan minun piti elää yksin lasten kanssa koko loppu elämäni. Mutta toisin kävi. Minä 33 vuotias äiti ja 23 vuotias mies kohdattiin ja haluttiin toisemme. Ei siinä sitten ajateltu sen enempää kun tiedettiin, että tuo on nyt se ja näillä mennään.
Ei avioliitto aina ole ruusuilla tanssimista, varsinkaan tällaisilla yksinäisillä susilla, jotka vaatii paljon omaa tilaa ja omia hömpötyksiä. Mutta tällaisetkin ihmiset saavat homman pelaamaan kun hyväksyy toisen oikut ja oman tilan tarpeet. Päivääkään en silti pois antaisi vaikka ikinä ei pitänyt näin käydä. Nyt voin myöskin sanoa suoraan mikä on meidän liiton salaisuus ja se on oma tila, luottamus ja yhteinen tekeminen. Tietenkin myös rakkaus mutta se yksin ei kannata liittoa vaan tarvitaan paljon muutakin, jotta liitto kestää pidempään kuin muutaman vuoden. Tietenkään meidän liitto ei ole kestänyt vielä pitkään ja meillä on pitkä matka vielä kuljettavana, mutta tiedän, että nuo asiat ovat se miksi meillä on yhteistä taivalta näinkin pitkä matka takana.
Viime vuoden puolella esittelin mekon, joka oli päälläni kun meidät vihittiin. On muuten yksi suosituimpia postauksia tällä hetkellä. Mikään pakko ei siis ole pukeutua tavalliseen morsiusmekkoon, vaan voi pukeutua sellaiseen mitä voi käyttää myöhemminkin ihan sellaisenaan, ilman minkäänlaisia muutoksia.
* * * * *
Meidän hääpäivä alkoi aikaisin aamulla kun veimme ison määrän vaatteita ja kenkiä jälleen hope- yhdistykselle. Kaapit kiittää jälleen todella suuresti. hyvää tavaraa lähti jaettavaksi uusiin koteihin. Sen reissun jälkeen lähdettiin kiertelemään ja ajeltiin Espoon kulmille. Sieltä kaarrettiin Helsingin yhteen ihanimpaan kahvilaan. Cafe Regattaan. Onnistutaan nautiskelemaan siellä aina talvisin jostakin syystä mutta ensi kesänä on ihan pakko mennä nauttimaan heidän antimistaan poikien kanssa. Saadaan hyvin koettua Regatta myös kesällä.
Regatta on aivan ihanan idyllisellä paikalla Töölöössä. Upea merimaisema ja aivan ihana henkilökunta. Mikä parasta, tällaista pikkuista tönöä ei ole muualla. Tämä on ainutlaatuinen juttu, joka kannattaa kokea, jos liikkuu Helsingissä. Niin ja koirat ovat tervetulleita myös.
” Vanha villakangastakki ja tuunattu hame luo pohjan tyttömäiselle asulle ”
Asullakin on väliä kun vietetään yhteistä aikaa nauttien toistemme seurasta. Päälläni oli itse ommeltu villakangastakki, takki on ikivanha ja ollut joskus esillä blogissa, en vain nyt sattunut löytämään kyseistä takkia mistään ja en näin ollen voi sanoa mistä lehdestä olen kaavat ottanut. Villakangashame taas on yksi helpoimpia tuunauksia mitä voi tehdä. Nimittäin maksihame on vain lyhennetty minimittaiseksi. Yksinkertaista. On muuten ykse ensimmäisistä tuunauksista, joita olen tehnyt mutta en ole koskaan kuvannut hametta. En ennen tuunausta enkä jälkeen, ennen kuin nyt vasta.
Koska rakastan hattuja, niin painoin päähäni villakangashatun, jonka olen aikaa sitten löytänyt Kierrätyskeskuksen ilmaisosastolta, myös neuletakki on Kierrätyskeskuksesta löytynyt. Laukku toimii hyvin asun kanssa ja laukkukin on tietenkin ostettu Kierrätyskeskuksesta joskus aikaa sitten.
Alunperin takki oli menossa myös Hopelle mutta annoinkin sille vielä jatkoaikaa ja kokeilin erilaisia asuja sen kanssa. A-linjainen takki toimii minun tyylilleni erinomaisesti ja se toimii myös monen eri tyylin kanssa hyvin. Tyttömäinen tyyli säilyy.
* * * * *
Klikkaa videota kaksi kertaa.
Ihanaa lauantaita kaikille!
-Melissa-