Hiihtolomalla on hyvä ladata akkuja, aina ei tarvitse lähteä matkalle, vaan voi ihan rauhassa olla ja nauttia lähiympäristön mahdollisuuksista. Näin teimme eilen, kahvi tuokiomme siirtyi ulos, pirteään pakkaseen. Kaiken ei tarvitse myöskään mennä niin kuin Strömsössä mutta sekään ei haittaa. Kaikesta huolimatta kuvasin nämä Melissamaisesti räjähtäneet bebe leivokseni ja nautimme niistä nauttien ihanasta auringon paisteesta ja jäätyneen joen hiljaisuudesta.

Meidän touhumme rikkoi ainoastaan eräs vanhempi rouva, joka oli päiväkävelyllään. Hän oli aivan tohkeissaan kun näki meidän katetun pöydän, kynttilät ja muun rekvisiitan. Hän halusi ehdottomasti kuvata meitä. Rouva ihasteli ja napsi kuvia minkä ehti ja palkaksi sai bebe leivoksia ja kahvia. Näin me kolme höpsähtänyttä otusta istuimme joen rannassa nauttien leivoksia ja kahvia, höpötellen alueen rakennussuunnitelmista. Mikä ihana ja odottamaton kohtaaminen, se sai todella hyvälle mielelle varmasti meidät kaikki kolme.

En ole koskaan ennen tehnyt bebe leivoksia ja olenkin monessa postauksessa kertonut, etten ole sokerileipuri, se homma ei vaan luonnistu meikäläiseltä ollenkaan. Mutta niin paljon teki mieli bebejä ja vaikka omani eivät onnistuneet ulkonäöllisesti ollenkaan, olivat ne siitä huolimatta valtavan herkullisia. Kannattaa siis kaikkien kokeilla tehdä niitä. Reseptin löydät linkistä. Resepti on helppo mutta monivaiheinen, joten aikaa menee aika reippaasti kun näitä tekee mutta herkuttelu on taattu.  Vaikka bebet eivät onnistuneet, niin sai niistä silti suloisia kuvia ja ohi kulkevilla ihmisillä oli hymy korvissa, kaikkia kiinnosti meidän puuhat ja luulempa, että muutamat tulee talvi piknikille meidän tavoin ja lupaan, että me pikniköidään tulevaisuudessa lisää talvisinkin.
Rakastan Helsinkiä, täällä on niin paljon kaikenlaista nähtävää ja koettavaa vaikka ollaankin jälleen kiertämässä tutussa ympäristössä mutta kun tekee asioita välillä eri tavoin, niin maailma aukeaa toisella tavalla.

Kun näitä bebejä kerran tultiin joenrantaan kuvaamaan, niin samalla reissulla on helppo kuvata myös seuraava lumppis-projektin tuotos. Tein nimittäin ranteenlämmittimet paidan hihan jämäosasta. Reunalle rypytin pätkät jotain kankaan jämää (näissä siis loput suirot mitä kankaasta oli jäljellä ), tulee hiukan romanttisemmat kun laittaa vähän hörhelöä. Tällaiset lämmittimet on erittäin helppo tehdä. Huolittele ensin peukalon aukko, sen jälkeen koristeet, sivusauma kiinni, päärmää reunat (jos on pakko) ja valmiit ovat. Tällä tavoin olen tehnyt ison määrän ranteenlämmittimiä.

Vinkki:

Oli tavallisesta päivästä huolimatta kiva pukeutua romanttisesti, keli ei ollut kovin kylmä vaikka talvi onkin, en ollut yhtään kylmissäni missään vaiheessa vaikka päälläni oli vain kesäinen mekko. Mekko on löydetty yhdessä virkatun jakun kanssa Kierrätyskeskuksen ilmaisosastolta. Mekko on minulle iso ja tämän reissun jälkeen menee tuunaukseen, pakko etumukseen lisätä pitsiä kun muutoin vilkkuu tisukat pitkin pitäjää. 
Kelsitakki on ostettu Kierrätyskeskuksesta ja huivi on löytynyt Kontista ( Tammisto). Ankean mustan pipon olen tuunannut aikaa sitten vanholla hiuskoruilla. Helposti näyttävää ja erilaista. Muuten…Nuo pitsileggarit, jotka on useasti nähty blogissani on 80- luvulta säilyneet tähän päivään asti. Ja kyllä, käytän edelleen. 

Herätellään hiukan lumppis-projektia ja mietitään mitä voisi tehdä paidalle, joka on mennyt aivan omituiseksi. Löysin paidan aikaa sitten Kierrätyskeskuksen ilmaisosastolta ja ensin yritin kääntää paitaa päälläni mutta mikään ei oikein tuntunut olevan oikea. Lopulta päätin avata keskietusauman ja ommella paidasta neuletakin. Tätä voikin käyttää hyvin erillaisten hörhelöiden kanssa.
Mikään ei ole minulle liian paljon vaan juurikin oikea määrä kun aletaan lisäillä erilaisia juttuja vanhoihin vaatteisiin. Mielikuvitus on siis vain rajana kun peruspaita muuttuu joksikin ihan muuksi. Ei pidä pelätä yhdistellä eri materiaaleja toisiinsa vaan kokeilla ihan kaikkea.
Lisää koristenauhoja, teen tilkuista vinonauhaa ja ompele kiinni ja tee taskuja eri materiaaleista. Kokeile lisätä turkista ja helmiä. Tällaiseen sopii hyvinkin runsas koristelu. Ajattelin, että tämä projekti olisi sellainen ikuisuusprojekti. Aina lisäilen kaikenlaista neuletakkiin ja lopulta kun olen vanha mummeli (vielä vanhempi kuin nyt) niin se voisi olla ehkä valmis.

Kuvissa olevat vaatteet:

Minulla on tarkoitus omistaa koko talviloma-aika ompelulle, toki töitäkin on tiedossa muutama pätkä mutta vasta loman jälkeen alkaa minulla aika hulabaloo kun aloitan ihan uudessa kuviossa. Ihan erilaista hommaa mihin olen tottunut ja saapi nähdä onko minusta tämänlaiseen työhön ollenkaan. Jännittää ihan sikana. Toivon todella, että tämä homma onnistuisi ja voisin jäädä kesälomalle kevyin mielin. Ja toivottavasti kesä olisikin sitten todella ihanan lämmin ja aurinkoinen.