Mini treffit dinosaurus sadepäivä
2
Mini treffit, dinosaurus, sadepäivä, kun pienet hetket muuttuvat suuriksi seikkailuiksi, on sydän kiitollinen ja kengät märät. Näin meidän kävi, kun päätimme paeta arkea ja sukeltaa popcorninmakuiseen maailmaan, jossa dinosaurukset kirkuvat ja rakkaus piileskelee kuin Velociraptor nurkan takana.
Mini treffit, dinosaurus, sadepäivä
Jurassic-rakkautta ja popcorn-sotaa -treffit. Mini sellaiset. Ei mitään haute cuisinea tai romanttista viikonloppua Toscanassa (ainakaan vielä, haaveilija kun olen), vaan tavallinen maanantai tai tiistai, jolloin päätetään vain lähteä. Ja niin me lähdettiin, minä ja mies, suoraan Tennispalatsiin, Jurassic World Rebornin kankaille. Elokuvateatterin hämärässä kaikki unohtui, lapset, tiskit, aikataulut, ruuhkavuosien rykimä rytmi. Oli vain popparit (ekstra voi, tietysti), kahisevat karkkipussit ja jännite, jonka vain valtavat CGI-dinosaurukset ja rakastunut nainen voi tuntea.
Elokuva? Ylilyövä, dramaattinen, äänekäs, siis täydellinen. Ja kuinka oikealta tuntuikaan puristaa rakkaan kättä juuri, kun T-Rex nosti päänsä puunlatvojen yläpuolelle. Hymyilin kuin pikkulapsi huvipuistossa. Hän vilkaisi minua salaa, tiedän sen, ja minä tein samoin.
Sateenvarjoton rakkaus
Elokuvan jälkeen emme lähteneet kotiin suoraan, ei tietenkään. Olisi ollut aivan liian… rationaalista. Sen sijaan lähdimme hortoilemaan kohti kotia. Kaduilla leijui sellainen juuri syttyneiden katulamppujen tunnelma, kun maailma on hetkeksi pehmeä. Sellainen taianomainen ilta, jossa ihmiset näyttävät kauniimmilta ja jopa omat käsivarret tuntuvat kevyemmiltä.
Ja juuri silloin se tuli, sade. Ei mikään dramaattinen ukkosmyräkkä tai rankkasade, ei, vaan sellainen hentoinen, kuiskaava kesäsade, joka leikki hiuksilla ja sai meidät hymyilemään kuin idiootit. Ei sateenvarjoa (kuka sellaista nyt muka kantaa heinäkuussa?), mutta ei väliä. Olkapäillä pieniä helmiä, silmäripsissä kosteutta, ja siinä me kävelimme, tai oikeastaan löntystelimme, kohti Faroa.
Faro, vatsat ja sydämet täyteen
Faro on paikka, joka osaa. Se ei yritä liikaa, mutta silti kaikki on kohdillaan. Tuoksut, valo, lautaset, henkilökunta. Astuessamme sisään sade jäi ulos, ja me upposimme siihen tuttuun tunteeseen, kun ruoka on vasta tuloillaan mutta nälkä on jo hellittänyt vain siksi, että on joku jonka kanssa jakaa hetki.
Pöytään saatiin jotain suolaista, jotain makeaa, jotain kuplivaa ja paljon naurua. Oli hetkiä, jolloin katsoin häntä ja mietin, miten tämä kaikki on vieläkin totta. Että meillä on historia, mutta silti hetkiä, jotka tuntuvat ensimmäisiltä. Että hän jaksaa yhä kuunnella, kun puhun kengistä, vintage-pitseistä ja kummallisista unista, joissa asun merihevosen sisällä (true story).
Vatsat täynnä, sydän ylikierroksilla
Kun sitten nousimme pöydästä, kepeästi ja raskaasti samaan aikaan, oli kuin maailma olisi taas vaihtanut väriään. Sellainen kultainen, hehkuva hetki ennen yötä. Sade oli jo tauonnut, mutta kivet jalkojen alla hohtivat kosteina, kuin olisivat nähneet unia.
Me ei kiirehditty. Ei tarvitse, kun on jo perillä, vaikka olisi vielä matkaa kotiin. Kävelimme hitain askelin, sellaisella tavalla, joka on vähän kuin lempeä protesti tätä alati kiiruhtavaa maailmaa vastaan. Vatsat täynnä, sielut vielä elokuvan sykkeessä, sadepisarat hartioilla kuivumassa. Tämä oli meidän mini treffi, joka ei tuntunut lainkaan miniltä.
Mitä rakkaus oikeasti on?
Rakkaus ei ole aina suuria sanoja, huikeita reissuja tai Instagramin täydellisiä kuvia. Rakkaus on sitä, että osataan pysähtyä. Että mennään katsomaan dinosauruksia vaikka viidettä kertaa, koska toinen haluaa. Että syödään liikaa pastaa ja jaetaan jälkiruoka, vaikka molemmat olisivat halunneet syödä sen yksin. Rakkaus on minihetki, joka muuttuu maksimuistoksi.
Näin siis Tennispalatsin leffasalista Faroon, sadepisaroista suudelmiin, ja takaisin kotiin. Tavallinen päivä, mutta sydän muistaa sen kuin se olisi kirjoitettu elokuvan käsikirjoitukseen.
Nautinnollista päivää!
Seuraa minua:
LUE MYÖS:
Yllätystreffit
Viikonloppuna, sunnuntaina mies järjesti yllätystreffit ja vei minut leffaan katsomaan Love again elokuvaa. Lauantaina kun sambakarnevaalien jälkeen makoilin raatona sängyssä, mies ilmoitti vain, että äläpä tee mitään suunnitelmia sunnuntaille, sillä se päivä on varattu hänelle. Minähän en kauheasti välitä yllätyksistä ja nytkin naama meni mutruun eikä kovin äkkiä silonnut.
Yllätystreffit
En tosiaan ole sellainen ihminen, joka tykkää yllätyksistä ja sunnuntaina olikin suuria vaikeauksia pukeutua kun ei ollut mitään hajua minne ollaan menossa. Kiukuttelin vaatteilleni minkä ehdin. Silti jotenkin ajattelin, että ehkä leffaan ollaan menossa. Lopulta päälle valikoitui mekko, jonka olen tehnyt muutama vuosi sitten juhannukseksi. Silloin juhannusta vietettiin Hangossa. Tästä onkin tullut meikäläisen juttu, että joka vuosi juhannuksena minulla on itse tehty mekko päällä. Ja sen on oltava kierrätysmateriaaleista tehty.
Joka tapauksessa, lopulta päädyimme Rediin, sillä BioRexissä oli synttärit ja kaikki elokuvat oli 4€ ja tietenkin tämä mahdollisuus oli käytettävä. Sen lisäksi oli ostettava hiukan herkkuja. Uudet mukimalliset irtokarkkipurkit ovat kätevät, mutta on vaikea syödä niitä omia herkkuja kun käsi ei oikein mahdu sisälle. Lapsille tuo purkki tosin on ihan ykkönen.
Elokuva: Love again
Elokuvan juonta en ala hirmuisesti avaamaan tässä ja yleensä en ole tuon kaltaisten leffojen ystävä, mutta koska elokuvan miespääosassa oli näyttelijä, josta pidän kovasti, niin mies halusi sitten viedä minut katsomaan tätä leffaa. Leffa oli viihdyttävä sekä oikeastaan aika söpökin, mutta tavallaan taas hiukan kömpelö. Samanlaista kemiaa en myös kokenut päänäyttelijöiden välillä olevan mitä oli Outlander -sarjassa näyttelijöiden välillä. Lisää linkissä!
Näyttelijät:
- Sam Heughan: Rob Burns
- Priyanka Chopra Jonas: Mira Ray
- Céline Dion: Céline Dion
- Sofia Barclay: Suzy Ray
- Arinzé Kene: John
Juoni:
- Mira Ray on menettänyt sulhasensa onnettomuudessa ja alkaa lähettää sulhasensa vanhaan numeroon tekstiviestejä. Puhelinnumero on siirtynyt Rob Burnsille, joka on toimittaja. Rob ihastuu Miraan pelkkien tekstiviestien kautta ja haluaa tavata tämän ja voittaa hänen sydämen.
Leffa siis ihan kiva, muutama kohta jäi hiukan ihmetyttämään, esimerkiksi miten Mira oppi tuntemaan Robin paremmin kuin hän itse. Ehkä se oli tarkoitus hiukan lisätä jännitystä elokuvaan mutta jotenkin se oli aika hassu juttu, se myös jätti hiukan sellaisen ajatuksen päähän, että miksi. Romantiikan ystäville leffa antaa paljon, meille taas ihan kiva erilainen lähestymistapa ja hyvää viihdettä.
Nautinnollista päivää!
Seuraa minua:
LUE MYÖS: