Paidan osista uusi uniikki paita – Luova hulluus muutti vaatteen
0
Paidan osista uusi uniikki paita, tarina, jossa luova hulluus muutti vaatteen aivan toiseksi. Joskus kaapissa lojuvat vanhat paidat voivat olla enemmän kuin vain vaatetta, ne voivat muuttua taiteeksi. Tässä postauksessa paljastan, miten olen loihtinut uuden elämän erilaisista paidan osista ja leikkuujätteestä, ja syntyi kokonaan uniikki, värikäs ja villisti persoonallinen vaate. Tämä on tarina siitä, miten luovuus ja intohimo kohtaavat ompelupöydän ääressä, tervetuloa kurkistamaan, kuinka paidan osista uusi uniikki paita rakentuu pala palalta.
Paidan Osista Uusi Uniikki Paita – Luova Hulluus Muutti Vaatteen
Jos olet koskaan katsellut kaappisi kuluneita ja unohdettuja paitoja ja ajatellut, että ne ovat vain jätteitä, olet lämpimästi tervetullut muuttamaan asennettasi. Vanhat vaatteet ovat nimittäin aarteita, mutta vain, jos niitä katsoo luovien silmälasien läpi. Minä päätin yhdistellä eri paidan osia, leikkuujätettä, hylättyjä paloja ja näin syntyi kokonaan uusi, oman näköinen vaate. Tämän paidan jokainen pala kertoo oman tarinansa.
Rohkea värien ja materiaalien yhdistely antaa paidalle luonteen
Kun pino erilaisia paitoja leviää keittiönpöydälle (tai lattialle, jos realismia kaivataan), tapahtuu jotain maagista. Punainen ruutukuvio, sininen denim, raidat, kuluneet reunat ja yllättävät sävyt alkavat keskustella keskenään. Tämä paita ei ole mikään hillitty pikkuneitien prinsessa luomus, tämä paita on villi, vapaa ja äänekäs.
Epäsymmetria ei ole virhe, se on statement. Materiaalien erilaisuus ei ole ongelma, se on vahvuus. Niin se vain on: kun uskaltaa yhdistää, syntyy luonnetta. Ja kun syntyy luonnetta, syntyy jotain, mitä ei voisi ikinä ostaa kaupasta.
Ompelu kuin terapiaa ja välillä hullunmyllyä
En lähde valehtelemaan: tämä projekti ei ollut yhden kahvikupillisen mittainen. Tämä paita vaati purettuja saumoja, monta suunnanmuutosta, pieniä turhautumisia ja suuria riemunkiljahduksia. Mutta juuri se tekee siitä niin arvokkaan.
Ompelu on kuin pieni tunnetutkielma. Kun annat hetken viedä, jokainen ommel muuttuu kokemukseksi. Kun pala ei sovi, pura. Kun pala sopii liiankin hyvin, pura silti ja tee rohkeammin. Lopulta siitä tulee juuri sellainen kuin pitää, ei täydellinen, vaan täydellisen oma.
Kierrätys ja vastuullisuus, mutta rakkaudella
Vaikka tämän paidan estetiikka on välillä melkein överi, sen sydän on ekologinen. Kierrättäminen on minulle sekä eettinen valinta että luovan prosessin ydin. Käyttämällä leikkuujätettä ja kaapin unohtuneita paitoja en ainoastaan vähentänyt tekstiilijätettä, vaan annoin jokaiselle palalle uuden elämän. Ja siinä on jotain todella kaunista. Tämä paita tuntuu vähän kuin muistojen tilkkutäkiltä, jokainen pala on osa tarinaa, joka jatkaa elämäänsä, nyt vain eri muodossa.
Uusi uniikki paita herättää aina keskustelua
Kun tämän paidan pukee päälle, unohtuu ajatus ”sulautumisesta massaan”. Tämä on vaate, joka herättää kysymyksiä, hymyjä ja naurua. Se on vaate, jota ihmiset jäävät katsomaan sillä tavalla, että tietää: nyt on osuttu johonkin, mikä erottuu. Kun kerron sen olevan koottu eri paidoista ja leikkuujätteestä, ensimmäinen reaktio on yleensä epäusko. ”Oikeastiko?!” Kyllä oikeasti. Ja juuri se tekee tästä projektista entistä palkitsevamman.
Luovuuden ilotulitus, joka kannattaa kokeilla
Jos sinulla on kaapissa paitoja, joita et enää käytä, älä heitä pois. Sinulla voi olla käsissäsi seuraava oma uniikkiluomuksesi. Yhdistä värejä, yhdistele kuvioita, anna materiaalien puhua. Ompelu ei vaadi täydellisyyttä; se vaatii vain rohkeutta. Tämä paita ei ole vain paita. Se on matka, tarina ja muistutus siitä, että parhaat asiat syntyvät usein sattumasta, seikkailusta ja pienestä luovasta hulluttelusta.
Mukavaa alkanutta viikkoa!
Seuraa minua:
Lisää vinkkejä paitojen muokkauksiin:
Vuoden 2017 tyylit
Vuoden 2017 tyylit olivat minulla aika sekavat, tai ainakin koen näin. Jälkeen päin kun katselee kuvia, niin tavallaan minulla oli tarkka suora, mutta tavallaan taas ei. Oikeastaan kaikki vaatteeni oli tuunattuja, joko saaduista vaatteista tai sitten ilmaisosaston löydöistä väsättyjä. Ja totuus on se, että kaikki asut, jotka näette tässä postauksessa on edelleen minulla. Osa valitettavasti varastossa, kun eivät enää mene päälle, mutta kuitenkin iso osa on käytössä.
Vuoden 2017 tyylit
Tavallaan kaipaan tuota aikaa, ompelin paljon, neuloin paljon. Aika oli käsityön iloittelua, boheemia runsautta. Tein melkein kaikesta jotakin uutta ja kivaa. Rakastin tuota tyyliäni paljon. Tuohon aikaan tavaramerkkejäni olivat erilaiset haalarit sekä tunikat. Tein myös paljon paita+hame mekkoja. Näitä yhdistelmiä käytän edelleen. Tähän aikaan tuunaus ei ollut enää minulle kokeilua, vaan se kuului isona osana tyyliini. Minua myös kritisoitiin paljon, niin itse tuunaamisesta kuin siitä, että haen materiaalia ilmaisosastoilta. Mutta kaikkinensa tämä aika oli minun kulta-aikaani.
Tuunaus on haastavaa ja sain enemmän irti siitä, kuin, että olisin ommellut kankaista. En ollut hankkinut enää vuosiin yhtäkään metriä kangasta, vaan kaikki tein vanhoista vaatteista, välillä kyllä lakanoista ja verhoista. Mutta vähemmän. Keskityin niin siihen tuunaukseen, oli mahtavaa nähdä mitä kaikkea saan aikaan.
Pienestä isoksi ja isosta pieneksi
Metsästin liian pieniä, liian suuria ja rikkinäisiä vaatteita. Näistä oli helppo rakentaa uusia itselle sopivampia vaatteita. Helpoin ajatus oli leikata paidasta helma pois ja lisätä helmaksi joko hame tai sitten kauluspaita. Näin sain mekkoja ja tunikoita kaappiin. Tällaiset työt olivat nopeita tehdä. Vähitellen kuitenkin halusin vähän enemmän haastetta ja pian mukaan tuli haasteellisemmat työt.
Yksi sellainen työ oli villakangastakki, josta tein itselleni toisenlaisen takin. Takki oli kasari-ysärilukua, aivan liian suuri minulle ja aivan liian väärän mallinen minulle. Mutta siitä valmistui aivan ihana peplum -takki, jota käytin pitkään päivittäin talvisin. Kyseinen takki ei mene enää päälle, mutta on vielä varastoituna olemassa.
Tilkut tuli mukaan kuvioon
Tässä vaiheessa olin aika vähän tehnyt tilkuista juttuja, olin tehnyt, mutta vähän. Koska hain enemmän haastetta, niin pian minulla olikin kokelma tilkuista tehtyjä vaatteita. Tässä olikin haastetta pitkäksi aikaa ja tästä haasteesta olen tykännyt edelleen. Tilkkutöitä olin aikaisemmin tehnyt niin, että olin yhdistänyt eri vaatteita toisiinsa ja muutaman kerran tehnyt ihan oikeista leikkuujätteistä jotakin. Nyt leikkuujätteet tuli osaksi arkea ja aloin tehdä niistä useammin kuin yhdistelemällä eri vaatteita toisiinsa.
Kun aloitin eri projekteja, esimerkiksi Läjäprojekti, laatikkoprojekti ja kasaprojekti tuotti myös sen sivuprojektin, joka keskittyi kaikkiin leikkuusta ylijäämiin paloihin. Tarkoitus oli siis valmistaa jokin läjä tai kasa joksikin tarpeelliseksi asiaksi, kuten vaatteeksi ja siitä ylijäänyt materiaali myös joksikin järkeväksi. Tällaisia projekteja minulla on edelleen. Vaikkakin tällä hetkellä käynnissä oleva projekti lähinnä seisoo.
Mitä voisin sanoa vuoden 2017 tyylistä?
Se oli runsasta ja juuri sellaista minua. Paljon on tuosta ajasta jäänyt edelleen tyyliini, vaikka tyyli onkin muuttunut hitusen rauhallisempaan suuntaan, vähän toisella tavalla runsaaksi, mutta edelleen teen tilkuista, edelleen suurennan liian pieniä ja pienen liian suurta. Edelleen leikittelen ja yhdistelen kaikkea toisiinsa ja luon samalla idealla kuin vuonna 2017. Osa idoista on jäänyt tuohon aikaan, eivät ole enää minun juttu, ainakaan ihan arkikäytössä. Mutta ehkä joskus saatan laittaa taas päälleni tunikan, joka on tehty trikoopaidan ja kauluspaidan yhdistelmästä. Mene ja tiedä. Mutta vuosi oli yhtä iloittelua ja hauskaa tekemistä.
Olitko mukanani jo silloin?
Rentoa päivää!
Seuraa minua:
LUE MYÖS: