Kesämekkoloistoa vaatekaappipäiväkirjan sivulla
4
Kesämekkoloistoa vaatekaappipäiväkirjan sivulla ja ei mikä tahansa mekko, vaan minun ihanaakin ihanampi mekkoni, joka oli mukana viime vuonna Krakovassa. Tällaiset vaatteet, jotka ovat siellä olleet mukana, on minulle todella rakkaita, enkä luovu niistä mistään hinnasta. Nämä vaatteet ovat keränneet Krkaovan katupölyn itseensä ja imeneet historian huminan jokaiseen saumaan.
Kesämekkoloistoa vaatekaappipäiväkirjan sivulla
Ompelin mekon vuosi sitten, käytännössä on siis ihan uusi mekko. Mekko lähti mukaan meidän ekstempore reissulle Krakovaan. Päivä jolloin mekko oli päälläni, oli meidän paluupäivä. Silloin satoi ja oli aika kylmä. Meillä oli tarkoitus nautiskella koko päivä vielä Krkaovan kaduilla, mutta koska satoi, emme kauheasti liikuskelleet Kazimierzin ulkopuolelle. Sen verran käytiin vanhassa kaupungissa, että löydettiin pojalle tietynlaiset korvikset. Muuten nautiskeltiin Szerokakadun sateisesta tunnelmasta.
Kun laitan mekon päälleni, niin minut valtaa heti muistot, jotka tulivat mukaani Krakovasta Helsinkiin. En ole saavuttanut missään sellaista olemisen keveyttä kuin rakkaassa Kazimierzissa. Tunnen juureni syvällä maassa, kuulen miten rakennukset kuiskivat tarinoita menneestä. Voin siis luvata, etten koskaan hävitä tätä mekko mihinkään.
Farkkutakki: Venice beachilta, pieni koju, joka valmisti painatukset vaatteisiin.
Mekko: Itse tehty
Lenkkarit: Adidas Outlet, Tammisto
Sunnuntai aamiainen Relovessa
Viime sunnuntaina päätettiin kaverin kanssa lähteä kävellen meiltä Reloveen aamiaiselle ja pieni kierros fredan kirppareille, jotka nyt sattuivat auki olemaan. Toki poikettiin myös Roballe, siellä kun myös löytyy kirppareita. Fredrikinkatu on siitä hyvä, kun siellä on monen monta monenlaista kirpparia, aloittaa vaikka Kampin päästä ja tassuttelee kohti Viiskulmaa. Iso Roballa on myös pari kirppistä, jossa kannattaa käydä. Koska moni paikka oli kiinni, niin ei päästy kaikkiin penkomaan. Mutta löytöjä tuli tehtyä kaikesta huolimatta.
Löysin Iso Robertinkadun Fidasta yhdet farkut. Tiesin heti, että ne ovat minulle aivan liian suuret ja niinhän ne ovatkin. Mutta pakko oli ne ostaa. Nyt pitää etsiä kaikki vyöt, tiedän, että olen vyöt ottanut mukaani kun muutimme tänne uuteen asuntoon. En vain ole niitä löytänyt. Minulla on usko, että ne ovat jossakin sängynalla laatikossa. Eli pitää alkaa kaivelemaan sängyn alta. Relovessa on muuten aikas hyvät aamupalapöperöt, joten suosittelen kovasti siellä nautiskelua. Ensin syö ja sitten shoppailee. Toimii hyvin.
Mukavaa sunnuntaita kaikille!
Seuraa minua:
Mekon ensiesiintyminen:
Itse tehtyjä vaatteita kirpparilla
Ostan useasti itse tehtyjä vaatteita kirppareilta. Toki minulla on tietyt kriteerit niille, mutta yleensä haluan ostaa juuri itse tehtyjä. Koska ne sopivat paremmin omaan tyyliini kuin tehdastuotetut vaatteet. Mutta en siis kaikkea osta, tietenkään. Vain sellaiset mitkä sopii minulle ja jotka on tehty hyvin.
Itse tehtyjä vaatteita kirpparilla
Turussa kun oltiin tuossa hetki sitten, niin kiersin parit kirpparit ja löysinkin muutaman kivan vaatteen kesäkaappiini. Yksi tällainen ostos oli vintage Uffista, jonkun tekemä hame. Materiaali vaikuttaisi olevan puuvillaa tai puuvillasekoitetta. Hyvin yksinkertainen malli, jossa helmaan laitettu frilla. Hame tuntui heti omalta kun sen käteeni otin rekiltä ja kun sen vihdoin pesun jälkeen päälleni sain, olin varma siitä, että meidän yhteinen taival on pitkä.
Toki hiukan jouduin korjaamaan hametta myöskin, sillä kuminauha oli kiinnitetty hameeseen hakaneulalla ja nyt olen harkinnut, että vaihdan kuminauhan leveämpään vaihtoehtoon. Mutta se tapahtuu kun tapahtuu. Muuten hame toimii minulla hyvin. Töihin laitoin hameen kaveriksi puuvillaisen liivin, jonka olen viime vuonna löytänyt Kierrätyskeskuksen ilmaisosastolta. Löysin silloin kaksi ihanaa neuletta, joista toinen oli myös jonkun itse neuloma, tämä liivi on teollisesti valmistettu. Molemmat olivat kesällä kovassa käytössä ja niin ovat myös tänä vuonna.
Itse tehdyissä vaatteissa on särmää
Olen aikaisemmin puhunut siitä, että vaatteilla on aina jokin tarina ja se on yksi syy miksi tykkään ostaa kirppareilta vaatteita. Mutta miksi pidän itse tehtyjä isommassa arvossa kuin tehdastuotettuja? Ihan siitä syystä, että joku on nähnyt vaivaa oman tyylin rakentamisessa. Yleensä olen ostanut muiden tekemiä neuleita, mutta välillä tulee vastaan ommeltuja ja jos vaate on minulle hyvä, niin tietenkin sen nappaan itselleni. Itse tehdyillä vaatteilla on siis erilainen tarina kerrottavana.
Se kertoo miten luomisprosessi on lähtenyt liikkeelle, miten mikäkin osa on löytänyt oman paikkansa ja miten tekijä on kohdellut vaatettaan. Millainen on ollut tunne kun vaate on vihdoin valmis. Se ilo ja riemu siitä, että hei, minä tein tämän. Ne ovat niitä tuntemuksia minulla kun otan käteeni sen itse tehdyn vaatteen ja sovitan sitä ja hyåistelen. Annan vaatteen kertoa minulle koko tarinan ja sitten minun kanssani vaate saa lisää tarinoita itseensä.
Rentoa sunnuntaita kaikille!
Seuraa minua:
LUE MYÖS: