Eilen meillä oli perhetreffit Fiskarsin kylässä. Mitään enempää suunnitelmia meillä ei ollut tekemisen osalta, vain pöytävaraus ravintolassa. Lopulta kävimme museossa, panimolla sekä Fiskars shopissa. Vintage kauppa ei ollut auki ja toiseen vintage liikkeeseen oli sitten sen verran pitkä matka, ettei sinne lähdetty.

Perhetreffit Fiskarsin kylässä

Meillä on normaalisti ollut perhetreffit Turussa aina tuossa touko-kesäkuun vaihteessa. Silloin yleensä on käyty syömässä synttäripäivällinen Vaakahuoneella. Viime vuonna vanhempi poikani ei päässyt mukaan, kun oli kiinni intissä ja tänä vuonna meillä kaikilla oli hyvin kiireistä töissä, joten tämä ihana perinne loppui. Mutta koska meille perhe on tärkeä, mietimme milloin voisimme järjestää aikaa ja nähdä, viettää päivä yhdessä.

Kun kolmella on loma heinäkuussa ja yksi neuvottelee vapaaksi päivän, niin ei muuta kuin kohde jonne kaikki mennään. Tyttäreni valitsi kohteeksi Fiskarsin kylän. Mehän olimme siellä viime kesänä nuorimmaisen kanssa pienellä seikkailulla. Paikka oli tuttu siis ja nytkin jäi paljon näkemättä, ensi kerraksi jäi siis vielä tekemistä.

Oli ihana seurata miten lapset ”kiusoittelee” toisiaan, heittäytyy leikkimään ja nauttivat toistensa seurasta täysin. Kun jouduttiin paljon jonottelemaan joka paikkaan, niin ihmisillä oli hauskaa kun katselivat ja kuuntelivat meidän tenavien hassutuksia. Lopulta kun teimme ostoksia Fiskars shopissa, alkoi kauhea sade. Vaikka meillä oli aikaa vielä ruokailuun, niin porukalla alkoi olla nälkä ja väsymys painoi jo hiukan. Ei muuta kuin kyselemään ravintolasta, joko voitaisiin tulla ja saatiin pöytä onneksi. Jono oli pitkä ja ruoka tuli pöytään eri aikaan. Kolme sai ruokansa vasta rapian puolen tunnin jälkeen. Mutta mukava oli istuskella ja jutella rauhassa.

Kun lapset kasvaa aikuisiksi

Kun lapset kasvaa ja muuttaa pois kotoa, niin siihen ei oikein osaa edes varautua. Vielä kun lapset asuu ihan eri paikkakunnalla, niin näkeminen on aina vähän hankalaa. Nuorimmaisen ikävä on kova paikka itsellekin kun itselläkin on ikävä niitä omia palleroitaan. Tämä porukka on aina ollut niin tiivis ja vaikka aina elo ei ole ollut ruusuista, niin siitä huolimatta pidämme yhtä. Perhe on tärkein.

Tällaiset perhepäivät lujittavat perhesiteitä ja löydetään toisenlainen tapa olla yhdessä perheenä, vaikka ne aikuisten lasten omat kumppanit ilmestyvät myös kuvioihin. He oppivat myös sen, että meidän perheessä tehdään asioita yhdessä, siihen pitää tottua. Koska meillä on hyvin pieni suku, niin on tärkeää pitää yhtä ja olla voimallisia yhdessä.

Ihanaa päivää kaikille!

Seuraa minua: Instagram, Facebook, Bloglovin, Blogit.fi

LUE MYÖS:

Raaseporin linnanrauniot

Kaunis Raasepori

Dönsby B&B

Romanttinen Fiskars Village

Meillä oli viikolla seikkailupäivä Helsingissä, vain yksi suunniteltu kohde meillä oli, mutta muutoin seikkailtiin hyppäämällä ensimmäiseen ratikkaan, joka tuli vastaan. Halusin myös nähdä upean taideteoksen Oodissa, joten sitäkin piti mennä ihmettelemään. talvipuutarha oli mennyt juuri kiinni, kun saavuimme sinne, joten sen jälkeen oikeastaan alkoi seikkailu.

Seikkailupäivä Helsingissä

olin viikolla, että hei, nyt tarvitaan pientä seikkailua, sellaista, joka ei ole suunniteltua, mutta ensin haluan päästä kokemaan polkuveneen huumaa. Siitä se ajatus sitten lähti. Mies varasi polkuveneen Hakuna Matata sup vuokrauksesta tunniksi. Seuraavana päivänä ei muuta kuin matkaan. Junalla keskustaan ja kohti Oodia.

Oodi

• Reissu kuitenkin alkoi Oodista, sillä upea virkattu taidetaos oli pakko nähdä. Hienosti toteutettu koralliriutta nökötti ylväänä paraatipaikalla. Heti ikkunasta näki taideteoksen ja täytyy sanoa, että kyllä vähän harmitti etten itse lopulta ehtinyt tähän taokseen osallistua. Mahtava idea ja hieno toteutus.

Hakuna Matata sup rental

• Alunperin tarkoitus oli, että minä lähden Härdellin kanssa seikkailemaan polkuveneellä ympäri lahtea, mutta poikaa jännitti lähteä kauas rannasta ja vesiheinäkin oli ihan liian jännä juttu. Joten touhusin pojan kanssa minkä hän jaksoi ja seuraavaksi veneeseen istui mieheni. Hänen kanssaan lähdettiin katselemaan junaradan toiselle puolelle.
• Hakunassa on kyllä mahtava palvelu, henkilökunta on mukavaa ja avuliasta. Sillä aikaa kun minä ja mieheni poljettiin pitkin Töölönlahtea, Härdelli sai hyvää höpötys seuraa henkilökunnasta ja kun palasimme takaisin rantaan, poika heitteli palloa henkilökunnan kanssa.

Kahvila Tyyni

• Tunnin polkuveneilyn jälkeen jalat olivat vähän hellänä, joten suuntasimme matkan Kahvila Tyyniin, pientä virvoketta ja tietenkin raparperipiirakkaa teki mieli. Samalla sai nauttia aivan ihanasta tunnelmasta sekä ympäristöstä. Koko Töölönlahden alue on ihanan boheemi, sellainen joka toimii minulle täydellisesti. Nautimme rauhassa olostamme ja lepuuttelimme jalkojamme.

Talvipuutarha

• Valitettavasti talvipuutarha oli ehtinyt mennä kiinni, kun sinne asti pääsimme. Hetki kiertelimme ulkopuutarhaa ja kuvailimme, tämän jälkeen oikeastaan seikkailu vasta alkoi. Mentiin ensimmäiselle ratikkapysäkille, joka oli talvipuutarhan edustalla ja hypättiin ensimmäiseen ratikkaan, joka tuli vastaan.

Hyppää ratikkaan ja katso minne se menee

Tämän seikkailun voi tehdä monella tavalla, voit hypätä eri ratikoihin tai mennä loppuun asti yhdellä. Näin me teimme, eli mentiin loppuun asti yhdellä ratikalla. Olimme siis hankkineet päiväliput, joka tässä tapauksessa tulee halvemmaksi kuin hankkia joka kerta oman lippunsa. Meillä kun ei noita kausikortteja ole kesällä käytössä, kun tulee liikuttua niin vähän julkisilla.

Eiranranta

• Meidän päätepysäkki oli tällä kertaa Eiran uimaranta, meillä ei ollut uimavarusteita mukana, mutta koska kesä, niin Hädelli sai hypätä veteen vaatteet päällä. Rannalla viihdyimme puolitoista tuntia, poika sai hiukan myös kuivatella vaatteitaan. Kuuma ilma ja märät vaatteet, se on aika mahtava fiilis. Ei tule ihan heti kuuma.
• Käveltiin Eiran rantaa pitkin kohti Olympia terminaalia ja vastaan tuli minigolf, valitettavasti sinne emme sitten päätyneet, sillä ei meillä ollut käteistä ja siellä käteinen oli ainut valuutta. Sai jäädä se homma väliin ja suuntasimme sitten huikopalalle Cafe Caruselliin. Siellä istuimme ja nautimme olostamme jonkin aikaa ja lopulta päätettiin alkaa lähteä kotiin päin. Väsy painoi ja poika alkoi olla kärttyisällä tuulella.
• Helsingin jäätelötehtaan kojusta otettiin vielä jäätelöt mukaan ja lähdettiin hitaasti kävellen kohti seuraavaa ratikkapysäkkiä. Helsingin jäätelötehtaan kioski on muuten se kioski, mistä on pakko ainakin yhdet jäätelöt saada kerran kesässä. Paras jäätelö mitä on markkinoilla ja suurimmat annokset. Ihan paras.

Näin päättyi meidän seikkailupäivä Helsingissä. Tätä reissua ei ihan hevillä unohdeta, uskokaa vain. Härdelli nautti menosta ja hänen kanssa on hyvä tehdä tällaisia reissuja, kun hänellä on seikkailu ajatus koko ajan päässä. Tällainen reissu tehdään joskus toistekin.

Nautinnollista sunnuntaita kaikille!

Seuraa minua: Instagram, Facebook, Bloglovin, Blogit.fi