Eläinleirillä
4
Eläinleirillä kuulee kukon kiekumista heti aamutuimaan, lampaan määkimistä ja hevosten hörinää. Eläinleirillä matkustaa maatilan maailmaan, kokemaan ja oppimaan asioita, joita ei kaupungissa koe, eikä oikein opi.
Eläinleirillä
Hevonen ravaa edessä ja kärryt kolisee hiekkatietä vasten. Suljen silmäni ja matkaan aikaan, jolloin olin itse nuori ja haimme naapurista maitoa hevoskärryillä, maitotonkat tärisi ja kolisi takana kun ravattiin tuulen mukana naapuriin. Tällä kertaa ei kuitenkaan haettu maitoa naapurista, vaan nuoret saivat tutustua kärry ajeluun, käytiin katsomassa poroja, yksi poro nähtiin, pikkuporo, joka tuli katsomaan saisiko herkkupalaa.
Leirillä päästään tutustumaan leirielämään oikein kunnolla, leikkien ja grillaillen, ainakin iltaisin. Muulloin hoidetaan eläimiä, syödään itse tehtyä ruokaa ja pelataan ohjaajien kanssa vaikka Ligrettoa majoitustilan lattialla, kun ulkona paukkuu ukkonen ja vettä tulee kuin saavilla kaadettaisi. Helteellä taas maataan pitkin pihaa ja juodaan vettä saavi tolkulla. Päivän kohokohta on ratsastus ja jono kasvaa, jokainen toki pääsee ratsastamaan. Jokainen joka haluaa. Itse myös kapusin hevosen selkään, mutta se ilo loppui lyhyeen, kun paarmat hyökkäsi kimppuun kuin sika limppuun ja kun jalka kuumottu ja porotti, oli pakko hypätä alas toipumaan kauhun hetkistä.
Kanniston kotieläintila
Kanniston kotieläintila on autenttinen kokemus monin tavoin. Näin leirin muodossa nuoret pääsevät näkemään todellista maatilan elämää, jota eivät välttämättä koskaan pääse näkemään. Parastahan on se, että pääsee tutustumaan eläinten hoitoon ja kuulee myös mitä eläimiä tilalla on. Nuoret saavat hoitopuput, joita hoitavat koko leirin ajan. Ja niitä tosiaan hoidetaan ja rakastetaan kovasti. Lähtöpäivänä otetaan kuvia monen monta ja muistellaan miten ihana se oma pupu oli.
Kanniston tila on ihan oikea vanhanajan maatila, jossa itsekin olen lapsuuttani päässyt viettämään, en tosin täällä vaan Nousiaisissa. Tilan toimintoihin kuuluu esimerkiksi ratsastus, hevosajelu, vuohen lypsäminen, voit lähteä myös opastetulle luontopolulle tai nauttia grillikatoksen alla herkkuja. Parasta on se, ettei tilalla ole tuotantoeläimiä.
Tutustu tilaan tästä linkistä, voit myös seurata tilan kuulumisia Instagramissa.
Eläinleiri on minun vuoden kohokohta, ei vain nuorten vuoksi, vaan myös itse vuoksi. Saan palata omaan nuoruuteen, maatilan maailmaan, jossa itsekin olen päässyt tekemään maatilan hommia. Hei taas Kannisto, ensi kerralla nähdään!
Ihanaa torstai iltaa kaikille!
Kaipaan matkustamaan
Kaipaan matkustamaan, eikä se ole mitenkään väärin. Minun hyvinvoitiin kuuluu niin erilaiset seikkailut lähiympäristössä, ravintoloissa käyminen sekä matkailu Suomessa sekä ulkomailla. Korona toi jotakin uutta meidän elämään ja se oli Suomenmatkailu. Suomessa on paljon nähtävää ja koettavaa, joten todella odotan, että kesä olisi sellainen, että päästäisiin vähintään road tripille, jota parhaillaan suunnittelemme.
Mutta kaipaan ulkomaille, kaipaan erilaisia kokemuksia ja nähtävää, vieraita kieliä, vierasta historiaa. Vaikka ihan vain tuohon naapuriin Ruotsiin. Viimeksi olimme risteilyllä viime heinäkuussa ja Ruotsissa olimme viimeksi 2019 maaliskuussa. Aikaa onvierähtänyt siis paljon.
Kaipaan matkustamaan
Me rakastamme risteillä ja suunnitteilla on muitakin risteilyjä kuin vain Ruotsi, Viro tai Latvia. Mutta koska halajan matkalle, niin mennään ajassa taaksepäin ihan vuoteen 2016, jolloin minun lapset olivat ensimmäistä kertaa Ruotsissa, ei Tukholmassa, vaan Visbyyssä. Ihana kesäinen päivä, vaikka itse päivä kaupungissa ei mennyt ihan niin kuin Strömsössä, niin lopulta kuitenkin osasimme myös nauttia olostamme. Nimittäin olimme kaikki heränneet hiukan väärällä jalalla ja se sitten näkyi.
Valitsimme Visby risteilyn ihan siitä syystä, että olen itse nähnyt Tukholmaa niin paljon, ettei minua kiinnostanut koko paikka moneen vuoteen. Ruotsi on muutoinkin tutumpi maa kuin muut naapurit tässä. Lapset taas olivat hiukan eri mieltä, mutta kiltisti asennoituivat meidän matkaan iloisesti, ainakin aluksi. Matkaan lähdettiin Silja Europalla. Kyseinen laiva ei ole lempi laivani, en oikeiastaan välitä koko paatista yhtään. Mutta sillä lähdettiin.
Visby
Visby on Gotlannin keskustaajama, tarkkaa perustamisen ajankohtaa ei ole. Visby on ollut tärkeä Hansaliiton keskus ja Saksalaisille tärkeä kohde. Saksalaiset ovat osallistuneet myös Visbyyn rakentamiseen. Kun kaupunki alkoi laajentua kaupungin muurien ulkopuolelle, alkoi kaupunkiin virrata myös turisteja ja matkalaisia muualta. Turismista onkin tullut saaren vakiintunut elinkeino.
Visbyyssa on paljon nähtävää, yksi keskeinen nähtävyys on kaupunginmuuri sekä upeat puistot, joissa kasvaa lukematon määrä ruusuja, siksi kaupunkia kutsutaan ruusujen kaupungiksi. Tunnetuin puisto on nimeltään Almedalen. Kaupungissa on myös kasvitieteellinen puutarha. Visbyyssä asusteli myös yksi vahva pikkutyttö nimeltään Peppi Pitkätossu. On viikinkikylää ja maakuntamuseota. Kaikkea kaikille, historian havinaa.
Meidän matka Visbyyn kaduilla
Kun katsoo kuvia, ei ihan heti nää, että tunnelma on kireä ja kaikki kiukuttelee ja soittaa suutaan. Kukaan ei aamulla oikein halunnut jutella toistensa kanssa eikä hymyillä. Päätä kiristi kunnolla. Kaupungin kaunis ulkonäkö kuitenkin pikku hiljaa alkoi ottaa meitä valtaansa ja seikkailumieli alkoi lopulta kohota ja iltaa kohden jo nautimme olostamme. Syötiin lettuja terassilla siemaillen viiniä ja käytiin hakemassa herkullista jäätelöä ja oltiin vain ja nautittiin ympäristöstä.
Visby on todella kaunis kaupunki ja vielä joskus mennään tuonne pidemmäksi aikaa, ei yhdeksi päiväksi. Nähtävää kun Gotlannissa on enemmänkin. On tippukiviluolat, viikinkikylä ja vaikka ja mitä. Eli nähtävää ja koettavaa jäi muille kerroiksi oikein hyvin. Parastahan tässä oli se, että keli oli aivan ihana, aurinko paistoi ja oli lämmin. Ei kuitenkaan liian lämmin, mereltä tuleva kesäinen tuulenvire kutitteli sopivasti niskaa aina silloin tällöin.
Kun kaipaan matkustamaan
Miksi otin esiin näin vanhan postauksen? Koska kaipaan matkustamaan ja olen katsellut kaikenlaisia kuvia nyt viikonlopun aikana. En suosittele tätä, sillä kaipuu vain pahenee. Minulta on kyllä pyydetty enemmän postauksia Krakovasta ja aluksi en sitä oikein halunnut tehdä, sillä ikävä voi nousta pahemmaksi mitä se nyt on. Mutta taas kun asiaa ajattelee, niin voisin oikein hyvin kirjoittaakin lisää kyseisestä kaupungista.
Tavallaan taas kun kuvia katsoo, näkee matkassa paljon muutakin kuin vain sen kokemuksen, muistoja, eläviä muistoja. Joskus sanotaan, että kamera haittaa kokemuksien saamista ja tilanteet katoaa kun kaivaa kameraa, mutta kameralla myös luodaan kokemuksia, voit kuvasta nähdä sellaista mitä et ole huomannut paikan päällä. Matka ei katoa, vaikka kameralla ikuistaakin tapahtumia.
Mukavaa alkanutta viikkoa kaikille!
Seuraa minua: Instagram, Facebook, Bloglovin, Blogit.fi
LUE MYÖS: