Talvinen päivä Helsingissä
0
Ihana talvinen päivä Helsingissä muutama viikko sitten. Lunta oli ihanasti maassa ja ihmiset nautti talvileikeistä. Lunta satoi ja oli oikeastaan aika mahtava keli. Me päätimme pudistaa pölyt päältämme ja lähdimme pienelle happihyppelylle, nauttimaan lumesta ja lumisesta päivästä.
Talvinen päivä Helsingissä
Jokainen, joka on seurannut blogiani pidempää tietää, etten välitä talvesta. Olen oppinut kuitenkin sitä vähän sietämään ja otan kyllä kaiken ilon irti talvesta, jos vain talvi on sillä tavoin järkevä. Mitä se sitten oikein tarkoittaa? Lähinnä sitä, että on kaunis ilma ja sitä lunta on hyvä määrä, ei liikaa. Kestän vielä hyvin tällaisen sadepäivän, jolloin on pilvistä ja lunta tupruttelee suloisesti taivaalta. Sellainen päivä oli täällä pari viikkoa sitten.
Minulla oli tietty tarkoitus, miksi halusin sukeltaa lumisateeseen. Tuon syyn vuoksi löysimme itsemme ensin Fredalta, jonka jälkeen tassuttelimme kohti Bulevardia, ajatuksena kävellä kotiin. Löysimme itsemme kuitenkin lopulta Sinebrychoffin taidemuseosta, siellä oli näyttely, joka kiinnosti miestäni, joten sujahdimme sisälle. Vietimme taidemuseossa hetkisen ja alkoi vähän mahassa kurnia. Onneksi vieressä on Hietaniemen kauppahalli, jossa on aivan ihania ravintoloita. Ei muuta kuin nokka kohti sitä ja herkkupatojen äärelle.
Hietalahden kaupphalli
Hietalahden kauppahalli on jo pidempään toiminut ravintola -ja kahvilahallina. Sieltä löytyy monipuolinen makumaailma jokaiseen makuun. Halli sijaitsee hyvällä paikalla Hietalahden torilla ja sitä ympäröi upeat vanhat talot. Halli on meiltä kävelymatkan päässä ja ihan ehdoton rentoilupaikka meillä. SUosittelen lämpimästi paikkaa, jos haluaa vähän erilaista tunnelmaa hyvän ruoan kera. Hinnatkaan eivät päätä huimaa. Ovat siis ihan kohtuullisia.
Miehen teki mieli aasialaista ruokaa, joten ravintolaksi valikoitui tällä kertaa Mama’s Phở. Täytyy sanoa, että kyllä oli hyvää ruokaa ja palvelu todella hyvää. Itse en jaksanut ihan koko annosta syödä, joten loput lähti mukaan kotiin, myöhempiin herkkuhetkiin. Halliin voi siis tulla tarkoituksella nauttimaan tai sitten ihan vahingossa jos täällä päin huitelee.
Minusta on jotenkin aika hienoa, että muokataan tilaa sopivammaksi, jos ruokamyynti ei toimi, niin ravintolamaailma voisikin toimia. Itse todella toivon, että isompi määrä ihmisiä kävisi tuolla herkuttelemassa, sillä konsepti on hyvä ja siellä on aivan ihana tunnelma. Toki toivoisin, että tyhjät tilat täyttyisi ja vaihtoehtoja tulisi enemmän. Nytkin on hyvät vaihtoehdot. Suurin toive olisi, että JustVege löytyisi täältä myös. Jos hampurilaisravintoloista joku on mieleeni, niin se.
Kun päästiin ulos hallin ovesta, oli ilma jo muuttunut synkemmäksi. Päätimmekin sitten juosta spåraan ja mennä helpoimman kautta kohti kotia. Joskus käy näinkin, mutta ihanaa oli käyskennellä ympäri Helsinkiä.
Linkki hallin sivuille: Kauppahalli
Aurinkoista torstaita!
Seuraa minua:
LUE MYÖS:
Oodi kädentaitajille
Tämä on oodi kädentaitajille tai ainakin jotakin sellaista. Kun olin nuori kasariluvulla ja maailmalla oli kova nousukausi menossa. Kaikki oli suurta ja upeaa, shoppailu teki onnelliseksi ja merkkivaatteista tuli status. Käsityön arvostus alkoi hiipua. Oli töitä ja rahalla sai uutta. Osta onnea oli se mikä meidän päähän silloin iskostettiin mainoksissa ja kaikkialla ympärillämme. Oli häpeä kulkea itse tehdyissä vaatteissa.
Oodi kädentaitajille
Ennen lamaa Suomessa kuitenkin vielä valmistettiin korkealaatuista materiaalia sekä oli vaatetehtaita, joissa valmistui monenlaista vaatetta. Mutta sitten iski lama ja monet meidän tehtaista sulki ovensa, esimerkiksi Kestilä, jonka oven ulkopuolella olen odottanut äitiäni kun pääsi töistä. Vaatteiden laadun ja käsityön arvostuksen alasajo oli kovassa laskukiidossa. Ja paheni kun kuvioihin tuli mukaan vahvemmin halpatuotanto. Huonot materiaalit ja noepa kierto kaupoissa johti siihen, että vaatteiden arvostus katosi kokonaan. Koulun käsityötunnit eivät enää kiinnostaneet nuoria.
Kun laatu vaatteelle on huono, niin arvostus vaatetta kohtaan ei ainakaan nouse. Kun rättiä ei kannata edes kauheasti huoltaa, roskiin vain ja uusi tilalle kun halvalla saa. Vaatteesta on tullut resurätti, merkityksetön asia, jonka on tarkoitus suojata hiukan paikkoja, joiden ei oikein ole hyvä näkyä tuolla oven ulkopuolella. Edelleen ajatuksena on ostakaa onnea, sitä saa kun ostaa lumppuja.
Tue käsityöläistä
Vaikka käsityön hintaa pidetään korkeana, niin sitä se ei kuitenkaan ole. Useasti nään aika halpoja hintoja, jopa polkuhintoja käsityäläisillä, joka ei kata välttämättä edes materiaaleja. Uskon kuitenkin siihen, että jos ostat sen täydellisen villapaidan, johon on laitettu monta työtuntia, niin sitä paitaa arvostaa ja siitä haluaa pitää hyvää huolta. Halpaa ei osaa arvostaa, koska hinta on niin alhainen, että helposti voi ostaa uudenkin ja nakata vanhan roskiin.
Minun upea paita on käsityöläisen tekemä. Hän on pitänyt aikanaan blogia ja ostin kaksi vaatetta häneltä, koska halusin tukea hänen kädentaitojaan. Paita on minulle todella rakas ja huollan paitaa erityisen tarkkaan, jotta se säilyy vuosia käytössäni. Paita on hankittu 2000 -luvun puolessa välissä ja on edelleen kuin uusi. Tätä siis tarkoitan sillä, että kun hankkii sen arvokkaan käsin tehdyn vaatteen, sitä arvostaa ja siitä pitää huolta.
Ei tästä kirjoituksesta nyt oodia tullut, mutta näin käy joskus, ettei otsikko ole linjassa tekstin kanssa. Nautitaan silti meidän vaatteista, opetellaan huoltamaan ja korjaamaan niitä!
Aurinkoista lauantaita!
Seuraa minua:
LUE MYÖS: