Näin stailaan kesämekon viileisiin päiviin
Näin stailaan kesämekon viileisiin päiviin, joskus kaikkein ihanimmat vaatteet ovat juuri niitä, joista ei haluaisi luopua vuodenaikojen vaihtuessa. Tämä leopardikuosinen mekko löytyi Ruoholahden Fidasta, ja jo sovituskopissa tiesin, että siitä tulisi yksi vaatekaappini lempivaatteista. Vaikka mekko on selvästi kesäinen, halusin löytää tavan käyttää sitä myös viileämmällä säällä. Lopputuloksena syntyi kerroksellinen asu, jossa yhdistyvät romanttinen mekko, itse neulottu liivi, mustat leggarit ja rouheat maiharit.
Näin stailaan kesämekon viileisiin päiviin
Rakastan vaatteita, joita voi käyttää monella eri tavalla ympäri vuoden. Minusta pukeutuminen on kiinnostavinta juuri silloin, kun sama vaate muuttuu täysin erilaiseksi pienillä yksityiskohdilla. Tämä mekko on hyvä esimerkki siitä.
Sellaisenaan leopardikuosinen mekko on kevyt ja pehmeä kesämekko, mutta halusin rakentaa siitä enemmän syksyisen ja hieman boheemin kokonaisuuden. Avasin mekon napit vyötärölle asti ja puin alle mustat leggarit. Se muutti mekon ilmettä heti paljon rennommaksi ja kerroksellisemmaksi. Kun mekko ei ole täysin kiinni, siitä tulee melkein pitkä tunika tai kevyt takkimainen vaate.
Päälle laitoin itse neulotun mustan liivin, joka toi asuun lämpöä ja pehmeyttä. Juuri liivi tekee tästä kokonaisuudesta mielestäni kiinnostavan. Se rauhoittaa näyttävää leopardikuosia ja tekee asusta enemmän oman näköiseni. Pidän vaatteissa kontrasteista, siitä, että jokin osa asusta on romanttinen ja jokin toinen vähän rouheampi.
Jalassa olevat maiharit viimeistelevät koko tyylin. Jos olisin yhdistänyt mekon esimerkiksi siroihin nilkkureihin tai ballerinoihin, tunnelma olisi ollut täysin erilainen. Maiharit tuovat mukaan vähän grunge-henkisyyttä ja tekevät asusta arkisemman ja helpomman käyttää myös sateisina tai viileinä päivinä.
Kirppislöydöt inspiroivat pukeutumaan luovemmin
Ehkä juuri siksi rakastan kirppislöytöjä niin paljon. Kun löytää vaatteen käytettynä, sitä alkaa usein katsoa eri tavalla kuin uutena ostettua vaatetta. Mietin usein jo sovituskopissa, miten vaatetta voisi käyttää eri vuodenaikoina ja millaisia yhdistelmiä siitä voisi rakentaa.
Tämä mekko löytyi Ruoholahden Fidasta, ja juuri tällaiset löydöt ovat minulle kaikkein inspiroivimpia. On ihanaa löytää vaate, jolla tuntuu olevan jo oma tarinansa. Samalla käytettyjen vaatteiden yhdistely tuntuu paljon luovemmalta kuin valmiiden mallinukkeasujen ostaminen kaupasta.
Moni ajattelee leopardikuosin olevan vaikea yhdisteltävä, mutta itse näen sen melkein neutraalina kuosina. Musta toimii sen kanssa aina hyvin, ja siksi halusin pitää muun asun melko yksinkertaisena. Mustat leggarit, musta liivi ja maiharit tasapainottavat kokonaisuutta niin, ettei asu tunnu liian levottomalta.
Pieni stailausniksi, joka muuttaa koko mekon
Minusta yksi parhaista pukeutumisnikseistä on se, ettei vaatetta käytä vain yhdellä tavalla. Pienikin muutos voi tehdä todella suuren eron. Tässä asussa juuri napituksen avaaminen muutti koko mekon tunnelman. Kun mekko jäi hieman auki, siitä tuli enemmän kerrospukeutumiseen sopiva vaate. Samalla leggarit näkyvät paremmin ja kokonaisuudesta tuli rennompi.
Usein ihmiset ajattelevat, että kesämekko kuuluu vain lämpimiin päiviin, mutta itse käytän kesämekkoja ympäri vuoden. Talvella niiden kanssa voi käyttää paksuja sukkahousuja, neuleita ja saappaita. Syksyllä taas maiharit, villaliivit ja isot neuletakit tekevät niistä aivan uudenlaisia.
Pidän erityisesti siitä, että kerrospukeutuminen tekee asusta persoonallisemman. Silloin kokonaisuus näyttää enemmän omalta tyyliltä eikä vain siltä, että olisi pukeutunut suoraan kaupan mallinuken mukaan.
Miksi rakastan kerrospukeutumista
Kerrospukeutumisessa on jotain todella luovaa ja inspiroivaa. Sama mekko voi näyttää täysin erilaiselta riippuen siitä, mitä sen kanssa yhdistää. Juuri siksi rakastan itse tehtyjä neuleita, vanhoja mekkoja ja kirppislöytöjä. Niitä voi yhdistellä loputtomasti.
Ehkä kaikkein tärkeintä pukeutumisessa onkin se tunne, jonka vaatteet tuovat. Minulle vaatteet eivät ole vain käytännöllisiä asioita, vaan tapa ilmaista tunnelmaa, inspiraatiota ja luovuutta. Tämänkin asun kohdalla pidän siitä, että siinä yhdistyvät pehmeys, lämpö ja pieni rouheus.
Kesämekon ei tarvitse jäädä kaappiin vain siksi, että sää muuttuu viileämmäksi. Joskus juuri ne kaikkein kiinnostavimmat asut syntyvät silloin, kun vaatteita uskaltaa käyttää vähän eri tavalla kuin alun perin ajatteli.
Käyttäisitkö sinä kesämekkoa näin?
Rentoa päivää!
Seuraa minua:
Slipoveriin ohje ja muita samalla ohjeella tehtyjä slipovereja:
Viikon asut – miksi käytän samoja vaatteita yhä uudelleen?
Jos olet joskus miettinyt, miksi samat vaatteet päätyvät päälle yhä uudelleen, tämä viikon asut -postaus ei ole lista asuista, vaan yritys ymmärtää omaa tyyliä vähän syvemmin. Tämän vuoksi otsikoksi valikoitui helposti: Viikon asut – miksi käytän samoja vaatteita yhä uudelleen? Tämä viikko oli minulle monen asian ymmärtämistä ja oivalsin monta asiaa itsestäni. Joskus sitä kasvaa myös vaatteiden kanssa.
Viikon asut – miksi käytän samoja vaatteita yhä uudelleen?
Huomasin tällä viikolla jotain, mitä en ole ennen pysähtynyt ajattelemaan. Vaikka minulla on erilaisia vaatteita, päädyn yhä uudelleen samoihin yhdistelmiin. Samat siluetit. Samat kerrokset. Samat “turvavaatteet”. Enkä tarkoita tätä huonolla tavalla. Päinvastoin, ehkä juuri siinä on koko oman tyylin ydin.
En valitse vaatteita, valitsen tunteen
Maanantain sininen haalari, jonka olen tehnyt itse, ei ole vain vaate. Se on tunne siitä, että kaikki toimii. Että ei tarvitse säätää. Kun vedän sen päälle, tiedän jo etukäteen miltä päivä tuntuu.
Tiistain neuleliivi ja poolo taas tuo toisenlaisen fiiliksen, vähän ryhdikkäämmän, vähän “koottumman”. Ei juhlaa, mutta jotain harkittua.
Ja tässä kohtaa tajusin jotain olennaista:
- en oikeastaan pukeudu tilanteen mukaan, vaan olon mukaan.
Miksi tietyt vaatteet jäävät käyttöön?
Keskiviikon farkkuhame, jonka tein vanhoista farkuista, on hyvä esimerkki. Se ei ole täydellinen. Se ei ole “trendikäs”. Mutta käytän sitä silti. Miksi?
Koska siinä on jotain, mitä kaupasta ostetussa vaatteessa ei ole:
- päätös.
- Olen valinnut tehdä sen.
- Olen nähnyt vaivaa sen eteen.
Torstain kirpparineule ja keinonahkahousut taas edustavat toista ääripäätä, helppoutta. Ne löytyivät, ne toimivat, eikä niitä tarvitse miettiä. Ehkä vaatekaappi tarvitsee molempia: sekä merkityksellisiä että huolettomia vaatteita.
Perjantai ja sekoitus, joka kertoo kaiken
Perjantain asu oli sekavin ja ehkä siksi rehellisin.
- Farkut kahdista farkuista.
- Paita Los Angelesista.
- Kirpparitakki.
- Itse tehty laukku.
Jos joku kysyisi, mikä on “mun tyyli”, voisin näyttää tämän asun. Ei siksi, että se olisi täydellinen, vaan koska se ei yritä olla mitään tiettyä. Se on yhdistelmä asioita, jotka ovat päätyneet elämään mukaan eri reittejä pitkin. Ja ehkä oma tyyli on juuri sitä: ei harkittu kokonaisuus, vaan kerrostunut.
Yksinkertaisuus ei ole tylsää
Lauantain neule ja sunnuntain itse tehty paita vanhojen housujen kanssa muistuttivat yhdestä tärkeästä asiasta: kaikkien asujen ei tarvitse olla kiinnostavia.
Tai ehkä parempi sanoa:
- kiinnostavuus ei aina näy ulospäin.
- Joskus paras asu on sellainen, jota ei tarvitse ajatella.
- Sellainen, joka antaa tilaa muulle elämälle.
Ehkä en tarvitse enempää vaatteita
Tämän viikon jälkeen mieleen jäi ajatus, joka on vähän ristiriitainen:
- en ehkä tarvitse lisää vaatteita.
- Tarvitsen enemmän ymmärrystä siitä, mitä jo käytän.
- Mitkä vaatteet toistuvat?
- Miksi juuri ne?
- Miltä niissä tuntuu?
Koska lopulta tyyli ei synny valinnoista, joita tekee kerran, vaan niistä, joita tekee uudelleen ja uudelleen.
Tämä ei ollut vain viikon asut. Tämä oli muistutus siitä, että oma tyyli ei ole lista vaatteita. Se on kaava, joka toistuu huomaamatta. Ja ehkä seuraavalla kerralla, kun sanon “ei ole mitään päällepantavaa”, tiedänkin jo vastauksen. Se on siellä. Sama, johon tartun aina.
Ihanaa päivää!
Seuraa minua:
Erilaisista päivänasuista voi lukea lisää alla olevasta postauksesta:


0

















