Minulle tulee materiaalia vähän joka suunnalta, äitini antaa, tyttöni antaa, eräs ompeluryhmän henkilön kanssa vaihdellaan tarvikkeita ja kavereilta saan ja välillä ostan erilaisia juttuja. Tuossa ennen joulua kaverini löysi pihansa roskiksesta kassillisen itse kirjailtuja pöytäliinoja, jotka lopulta päätyi lähes kaikki minulle. Pesun ja huollon jälkeen lajittelin pöytäliinat eri kasoihin. Ne liinat, joita käytetään sellaisenaan meni kaappiin mutta osassa oli pinttyneitä tahroja siellä täällä, joten ne pääsivät tuunauskasaan.
Minulla on tapana kerätä erilaisia materiaaleja nippuun, joita ajattelen juuri kyseiseen työhön. Osa toki jää sitten lopulta pois ja ne käytetään myöhemmin. Tähän ajatuskasaan keräilin neljä erilaista pöytäliinaa, palan kangasta ja liian pienen paidan sekä toisesta tuunauksesta yli jäänyttä pitsivehon pätkän. Kaadoin myös koristenauha/pitsikassin hallin lattialle ja aloin suunnitella mitä tekisin. Lopulta valitsin kaksi isoa pöytäliinaa sekä kankaan palasen, joista sain ommeltua hauskan tunikan.
Tunikan kaava on tuttu monesta postauksesta. Kaava on yksi lempparikaavojani ja sen avulla olen tehnyt monen monta tunikaa. Kaava löytyy Burda 8/08 lehdestä. Ne jotka jäivät yli tästä tunikasta on tulossa toinen samanlainen tunika jossakin vaiheessa. Ihan peräkkäin en halua samoja vaatteita tehdä kuitenkaan, joten olen sen tunikan ompelun siirtänyt toiseen ajankohtaan.

Suomi on tällä hetkellä todellinen talven ihmemmaa ja ulkona otetut kuvat ovat aivan ihania. Suurin miinus on kylmyys, tietenkin. Yleensä en myöskään välitä tuosta kylmästä ja märästä mönjästä mitä talvella sataa maahan mutta nyt on ollut niin synkkä ja pimeä syksy, että lumen valoisuus on ollut todella hyvä asia. Tunika käytiin kuvaamssa samalla reissulla, kun käytiin viemässä lahjoitus Hope -yhdistykselle, sekä menin allekirjoittamaan uuden työsopimuksen. Oli aika ihanaa käydä näkemässä miltä Vantaankoski näyttää talvella, lumen verhoilemana. Olemmehan nähneet alueen niin kesällä kuin syksylläkin mutta talvella ja keväällä ei. Joten palaamme vielä keväällä paikalle mutta silloin pyörin, tietenkin.

Yhdistin asun lempifarkkuihini ja asusteiksi valitsin itse neulutun pipon sekä vanhasta paidasta tuunatun tuubihuivin. Jalkaan valitsin Kierrätyskeskuksesta aikanaan löydetyt saapikkaat. Ja kyllä olen sitä mieltä, ettei näitä tunikoita ole koskaan liikaa, sillä jokainen tunika on erilainen vaikka samaa kaavaa käytän. Voin joskus tehdä tästä kaavasta oman postauksen, johon laitan kaikki tunikat, jotka ovat tällä kaavalla tehtyjä.

Alunperin minun ei pitänyt tänä vuonna pitää mitään projektia mutta tarkemmin kun aloin miettiä, niin olisi syytä astua askeleen eteen päin näissä hommissani. Aloitin Vuosi ilman uusia vaatteita -haasteen vuonna 2013 ja silloin lähdin liikkeelle siitä, että lopetan kaupoissa kiertelyn ja lopetan älyttömän shoppailun, eka vuosi mentiin sillä tavoin ja seuraavana vuonna alkoi pelkkä tuunaus ja vanhojen korjaus. Viime vuonna en osallistunut enää ollenkaan ja asiat muuttui muutoinkin aika valtavasti. Koskaan en täällä kuitenkaan ole noita asioita jakanut ja se onkin yksi asia miksi haluan pyörtää päätökseni olla osallistumatta mihinkään ja tehdä asiat ihan eri tavoin kuin silloin 2013.

” Käsityblogit -ryhmässä myös nyt kiivaasti suunnitellaan omaa vuoden kestävää projektia, johon olen osallistumassa. Julkaisen siitä tiedot kunhan on päätetty mitä vuosiprojekti pitää sisällään.”

Minun lupaus tänä vuonna on se, että en osta vaatteita edes kirppareilta. Pyrin myös tekemään tarkempaa kirjaa tästä hommasta. Mutta siitä huolimatta, että en osta kirpparilta juttuja (paitsi jos on ihan pakko), ompelen siitä mitä minulla kotona on. En hae materiaalia ilmaisosastolta kuin äärimmäisessä hädässä, jos on tarvetta. Nämä raportoin aina tänne. Yritän tosin tässäkin hommassa kaivaa omia kaappeja ihan ensin. Pakko saada nämä kaapit tyhjäksi.
Raportointi olisi jokaisen projektin kohdalla jokaisen kuukauden viimeinen päivä. Ja minun on pakko pysyä tässä projektissa koko vuosi. Samalla avaan muutoinkin ajatuksiani meidän ekologisesta elämästä ja vaatteista ylipäänsä. Avaan teille koko vaatekaappini, näyttää sen ilot ja surut.
Tämän lisäksi tulen keskittymään myös Zero Waste -ajatteluun kunnolla. Vaikka tähän asti olen tehnyt paljon tuolla ajatuksella vaatteita sekä myös ruokaa, niin nyt olen päättänyt kirjoittaa aiheesta enemmän, mennä syvemmälle aiheeseen. Huh, monta projektia samaan aikaan…
Sain juuri ison määrän tavaraa äidiltäni ja keräsin uuden projektin, jossa on erinäisiä materiaaleja niin äidiltäni kuin sellaisesta materiaalista, jolle ei ole ollut paikkaa ja ovat jääneet pyörimään hallin lattialle. Tähän kuuluu niin tilkut, kaverilta saadut vaatteet sekä äitini rättikassi.

Vuoden 2019 projektit:

Takki: Kierrätyskeskus, ilmaisosasto Saapikkaat: Kierrätyskeskus Puuvillapaita: Kierrätyskeskus Farkkuhame: Itse tehty kassi: Tyttären vanha lapaset: Itse tehdyt