Yli 30 vuotta kädentaitoja
2Minulla on yli 30 vuotta kädentaitoja takana ja toiset toivottavasti vielä edessä. Kädentaidot on minulle työ, harrastus sekä elämäntapa. Aina se ei sitä ole ollut, ei lähelläkään. Monet asiat olen oppinut kun opiskelin alaa ja osan taas olen joutunut opettelemaan itsenäisesti, yksin. Nykyään neulontaa on helppo oppia kun on youtube, silloin kun itse opettelin, ei sellaista ollut vaan kirjaston kirjojen kuvista opettelin neulomista.
Yli 30 vuotta kädentaitoja
En hallitse kaikkea ja koko ajan opettelen lisää. Kädentaidot on niin laaja ympäristö, että aina löytää jotakin erittäin mielenkiintoista, jota haluaa kokeilla ja opetella. Käsitöillä on myös terveyttä edistävä puoli. Se rentouttaa sekä jumppaa aivoja. Hidastaa siis aivojen rappeutumista. Kädentaidot nostaa myös itsetuntoa kun saat jonkin työn valmiiksi.
Itse aloin neuloa kun odotin esikoistani. Halusin niitä kaikkia ihania nuttuja, joita käsityölehdet oli pullollaan, en halunnut kaupan sillä kaikilla oli sellaisia. Halusin erilaisia ja ei auttanut muu kuin opetella. Pikku hiljaa aloin uskaltaa tekemään monimutkaisempia töitä ja upeita ihanuuksia tulikin tehtyä paljon. Villasukatkin opettelin tekemään itse kun meidän sukittaja, isoäitini ei kyennyt sukkia enää tekemään. Näin ei auttanut kuin avata Novitan lehti ja käydä kuvaohjeet läpi, miten se kantapää tehdäänkään. Silloin minulla ei ollut vielä olemassa tietokonetta, eikä videoita juuri ollut muutoinkaan.
Varasto täynnä käsitöitä
Kun poikani keväällä muutti pois kotoa, niin käytiin penkomassa meidän varastoa, purin kaikki laatikot ja pussit. Etsin myös vaunumme eri osia, sillä vaunut oli menossa kiertoon. Löysin toinen toistaan ihania töitä, joita olen tehnyt lähinnä esikoiselleni. Mutta myös pojille. Osan töistä olin jo kokonaan unohtanut, mutta osaa en. Muistan miten olen katsonut telkkarista ohjelmia ja neulonut tai käsin kirjaillut. Aika mieletöntä miten olen saanut omin pikku kätösin aikaiseksi sellaisia.
Pakkohan minun oli parista työstä ottaa kuvia. Kuvan toinen työ on neule, jonka olen tehnyt puuvillasta. Taaperolle tarkoitettu puuvillaneule. Neule osuus oli helppo mutta sen jälkeen ompelin käsin kuviot neuleeseen. Iso homma. Farkkuihin taas helmikirjailin kukkia, tarkoitu oli ommella kirjailla molemmat lahkeet, mutta en jaksanut enempää, tosin alkoi helmetkin olla lopussa. Lopputulos on silti oikein ihanan.
Seuraavat 30 vuotta kädentaitoja
Minulla on tarkoitus elää kädentaitojen keskellä vielä seuraavat 30 vuotta, toki tähän suunnitelmaan ei kuulu sairastumiset tai muutkaan, jotka estää kädentaitojen tekemisen. Suunnitelma on siis pelkästään se, että voin elää rakkaan harrastuksen kanssa ihan koko elämäni. En tiedä tuleeko tulevaisuudessa miten paljon ommeltua, mutta uskon neulovani sukkia lopun elämäni. Minusta tuli meidän perheen sukittaja, joten se titteli on pidettävä niin pitkään kuin henki pihisee. Kuka lapsista sitten ottaa sen roolin itselleen, on toinen juttu…
Kaikille lapsille olen ommellut aikanaan paljon vaatteita ja ison osan olet säästänyt muistoksi menneestä elämästä. Osa on myyty tai annettu pois. On mahtava nähdä miten muoti on muuttunut ja miten erilaisia töitä tuli lapsille tehtyä aikanaan. Toki olen säästänyt myös omia lempivaatteita ihan siitäkin syystä, että jos vaikka joskus mahtuisin niihin uudelleen. Mutta sitä ei voi tietää. Tästä on hyvä jatkaa kädentaitojen maailmassa.
Ihanaa päivää kaikille!
Neulebuumi kasvaa ja tuo mukanaan lieveilmiöitä
Neulebuumi kasvaa ja tuo mukanaan lieveilmiöitä. Muutama päivä sitten uutisoitiin Menita lankakaupan kohtaamasta erittäin aggressiivista asiakkaista, jotka riehuvat myymälässä ja kohdistaa vihaansa myös henkilökuntaan. Uutinen oli aivan käsittämätön. Itse tykkään Espoon Menitan myymälästä ja henkilökunta on aina iloisia ja tällainen käytös on kummallista. Ja pahinta on lukea, että kyseessä on minun ikäluokkaan kuuluvat ja sitä vanhemmat naiset. Linkki artikkellin.
Onko korona sekoittanut ihmisten päät näin täysin, kun ei enää muisteta miten käyttäydytään? Olen aika järkyttynyt. On hienoa, että keksitään tekemistä sinne kotiin ja käydään hakemassa lankalaatikkoon lisää tavaraa, mutta jos ei kestetä myymälän ohjeita, miten asioidaan turvallisesti, pitäisikö sitten hankkia tarpeet netistä?
Neulebuumi kasvaa ja tuo mukanaan lieveilmiöitä
Toinen lieveilmiö, josta puhutaan on se, että pyöröpuikot on joka puolelta loppu. Neulojat ovat syvässä neuloosissa ja varsinkin Strömsön neulepaita on jokaisen puikoilla. Ylipäänsä kaikenlaiset kaarrokeneuleet ovat nyt the juttu ja tämä voikin olla se syy miksi pyöröpuikot ovat loppuneet kaupoista. Itsellä on sen verran iso varasto puikkoja, ettei ole tällä hetkellä tarvetta ostaa uusia.
Minusta tosiaan on hienoa, että neulebuumi on nyt käsinkosketeltavaa ja on ihanaa kun ihmiset luovat upeita juttuja itselleen ja läheisilleen. Mutta voitaisiinko kuitenkin yrittää muistaa ne käyttäytymissäännöt ja muistaa, että maailmassa on muitakin ihmisiä kuin vain sinä itse. Vaikka se maailma pyörii aina sen oman navan ympärillä, niin kun astuu kodin oven ulkopuolelle, niin siellä on muitakin ja hyvin me tänne mahdutaan, jos vain annetaan toisillemme tilaa.
Käsityön tervehdyttävä voima
Olen aina puhunut käsityön puolesta, sen hoitavasta voimasta aivoihin. Tulen aina myös puhumaan siitä, mitä terveysvaikutuksia käsitöillä on meille. Mutta meidän ei tule hyväksyä noin alkukantaista käytöstä, mistä tällä hetkellä kohistaan neuleryhmissä. Olen aika iloinen siitä, että joukossa on paljon nuorempia, jotka osaa käyttäytyä. Vaikka korona kiristää hermoja, niin silti yhteen hiileen puhaltamalla me päästään normaaliin elämään pikku hiljaa, niin kauan kuin joukosta löytyy vastarannan kiiskejä, niin kauan rajoitteet on meidän elämää. Mahdumme sinne lankakauppaan jokainen, omalla vuorollaan.
Mukavaa päivää kaikille!
Seuraa minua: Instagram, Facebook, Bloglovin, Blogit.fi
LUE MYÖS: